Huomenna kaupunginhallituksessa isoja asioita: kansliapäällikön valinta ja lausunto HSL:n talousarvioon.
Koko lista liitteineen löytyy täältä.
3 V 28.9.2016, Kansliapäällikön virkaan ottaminen ja avoimen viran hoitaminen
(Kuva: Juho Kuva, Helsingin kaupungin aineistopankki)
ok. Helsingin tulevan ”supervirkamiehen” valinta. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää virkaan valittavaksi Sami Sarvilinnaa, joka toimii nykyisin kaupunginlakimiehenä. Sarvilinna tunnetaan yleisesti tasapuolisena, luotettavana ja pätevänä.
Kaupunginhallitus katsoo hakijoiden työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ja psykologisista henkilöarvioinneista ilmenevien seikkojen perusteella, että Sami Sarvilinna on kansliapäällikön virkaan parhaiten soveltuva. Sami Sarvilinnan ansioituneisuus julkishallinnon vaativissa tehtävissä ja henkilökohtaiset ominaisuudet antavat hänelle parhaat edellytykset keskushallinnon ja kaupunginkanslian johtamiseen ja kehittämiseen. Hyvänä neuvottelijana ja kokeneena edunvalvojana hänellä on erinomaiset edellytykset tulokselliseen yhteistyöhön sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien kanssa, myös englannin kielellä.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 V 14.9.2016, Raide-Jokeri-linjan raitiovaunujen hankesuunnitelman hyväksyminen
ok. Raide-Jokeria varten hankitaan 29 kappaletta kahteen suuntaan ajettavia, 35 metriä pitkiä raitiovaunuja, hinta on noin 108 miljoonaa euroa. Vaunut pyritään hankkimaan kotimaiselta Transtechiltä.
KAUPUNGINJOHTAJA
4 Esitys valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi sote- ja aluehallintouudistuksissa
ok. Hyvä esityshän tämä on. Toteutuessaan pääkaupunkiseudusta muodostuisi alue, jonka kaupunkien toimivalta olisi nykyistä laajempi.
SOTE:
– Pääkaupunkiseudulle perustetaan lailla pääkaupunkiseudun sote-alue
– Maakunta vastaa vaativan erikoissairaanhoidon palveluista (HUS).
– Pääkaupunkiseudulla kaupungit voivat tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa tai hankkia ostopalveluina ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta.
Muut:
– Pääkaupunkiseudun kaupunkien toimivaltaan kuuluvia tehtäviä ei siirretä uudelle maakunnalle.
– Valtion aluehallinnon (Ely) nykyisistä lakisääteisistä maakunnalle siirtyvistä tehtävistä resursseineen osa siirretään pääkaupunkiseudun kaupunkien järjestämis- ja tuottamisvastuulle.
Ja ehkä tärkeimpänä rahoitus:
– Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun rahoitus toteutetaan valtionrahoituksena. Valtion pääkaupunkiseudun alueelta keräämä rahoitusosuus (ml. nykytasoinen valtion- osuusrahoitus) kohdistetaan kokonaisuudessaan suoraan pääkaupunkiseudun alu- eelle.
– Jo toteutuneista ja tulevista mittavista investoinneista aiheutuvan velkaantumisen ja menojen kasvun takia alueen kaikkien kuntien oma verorahoitus ja valtionrahoitus on turvattava.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2017 – 2019
Vuotuinen HSL:n tomintaa ohjaava lausunto. Tämä siis poikkeaa mm. lakiesityslausunnoista että tämä todella luetaan ja noudatetaan, vaikka on tämäkin vähän homeopaattinen tapa hallita.
Ydinkysymys HSL:n osalta lähivuosille on se miten suurien raidehankkeiden pääomakustannukset vaikuttavat lipunhintoihin. On mielestäni täysin selvää että kun tehdään valtaisa investointi (esim. Länsimetro), tulee hinnoittelun olla sellaista, että rakennetun infran käyttöaste on optimaalinen, eli korkein mahdollinen. Jos HSL:n nykyinen matematiikka johtaa liian korkeisiin lipunhintoihin ja sitä myötä vähäisempään käyttöön, syntyy vääjäämättä kokonaisuuden kannalta älytöntä hyvinvointitappiota. Tämä valuvika pitäisi nyt pystyä ratkomaan.
Ehkä tässä voisi mainita myös uusien lippupäätteiden ”palvelumuotoilusta”. Sen voisi suunnitella uusiksi.
2 Kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyminen sopimuskaudelle 2017-2025
ok. Helsinki solmii Kuntaliiton kanssa sopimuksen tulevien kahdeksan vuoden energiansäästöstä. Osa energiatehokkuusdirektiivin implementointia.
”Kunta-alan energiansäästösopimuksen uuden kauden kokonaistavoite 7,5 % on pienempi kuin edellisenä kauden tavoite (9 %), koska toteutettujen energiansäästötoimien myötä uusien taloudellisesti kannattavien säästöjen löytyminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin.
Uusi sopimuskausi ja kauden energiansäästötavoitteet jakautuvat kahteen osaan. Uuden sopimuskauden energiansäästötavoite on 4 % vuosille 2017 – 2020 ja 3,5 % vuosille 2021 – 2025. Vertailuvuotena käytetään vuoden 2015 kulutuksia.
Lisäksi todetaan että myös osan kaupungin tytäryhteisöstä tulisi olla mukana energiansäästötoiminnassa. Näistä valmistellaan erikseen esitys konsernijaostolle.
SIVISTYSTOIMI
2 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta
ok. Hallitus leikkaa, Helsinki lausuu. Tällä lausunnolla tuskin on mitään merkitystä lopputuleman suhteen, mutta onpahan ainakin kirjoihin merkitty kaupungin kanta. Synkkää on.
”Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ei tule kohdistaa säästöjä. Mikäli ammatillisen koulutuksen 12,5 %:n leikkaus kohdistetaan suoraan ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, se tarkoittaa 10 miljoonan euron leikkausta Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin. Stadin ammattiopistossa tämä tarkoittaisi noin 1000 opiskelupaikan vähennystä tai 152 opettajan vähentämistä.
—
Nuoria 20–29-vuotiaita aikuisia, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, on Helsingissä tällä hetkellä yli 20 000. Aloituspaikkojen vähentäminen jättäisi koulutuksen ulkopuolelle kaikkien heikoimmassa asemassa olevat.”
Jos jostain ei pitäisi säästää, niin tästä.
3 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi perusopetuslain 46 §:n muuttamisesta
ok. Laki esitys koskee muille kuin oppivelvollisille järjestettävää perusopetusta. Käytännössä siis maahanmuuttajia. Lausunto suhtautuu lakiesitykseen myönteisesti: ”ehdotettu rakenne on kannatettava ja ottaa hyvin huomioon koulutuksen maahanmuuttajataustaisen kohderyhmän”.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
4 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä
Esittelijän esitys suhtautuu lakiesitykseen positiivisesti (”Kokonaisuutena kaupunginhallitus pitää asetusluonnosta oikeansuuntaisena ja hyvin perusteltuna.”), mutta mm. vammaisneuvosto katsoo että ”esteettömyysvaatimusten lievennykset heikentävät oleellisesti liikkumis- ja toimimisesteisten ihmisten mahdollisuuksia valita asuinpaikkansa ja asuntonsa sekä estää heitä toimimasta tai vierailemasta ystäviensä ja tuttaviensa luona heidän kodeissaan.