Viime viikon maanantaina kaupunginhallitus lähetti neljä vuotta valmistellun yleiskaavan kohti valtuustoa, joka puolestaan päättää asiasta 26.10.
Kaupunginhallituksen käsittelyssä päätökseen lisättiin vielä jatkosuunnittelu koskeva ohje:
Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.
Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.
Mitä tämä tarkoittaa ja miksi? Kelataanpa koko prosessia vähän kauempaa.
Yleiskaavatyö aloitettiin visiolla. Pohdittiin miten kaupunkimme kehittyy, paljonko uusia asukkaita tulee ja mihin uudet he asettuvat ja miten he liikkuvat.
Liikenne-ennusteet näyttivät selvästi että jos kaupungin kasvu perustuu nykyiseen tapaan yksityisautoilulle, on tuloksena täysin jumissa oleva liikenneverkko. Kukaan ei liiku kätevästi mihinkään. Aikaa ja rahaa kuluu hukkaan, melua ja saasteita syntyy suotta. Ja mikään raha ei riitä ”tarvittaviin” moottoriteiden leventämisiin ja tunnelointeihin.
Siksi yleiskaavan ytimessä onkin raideliikenteeseen – pikaratikoihin, metroon ja lähijuniin perustuva julkisen liikenteen runkoverkko.
Pikaratikat sinisellä
Samalla tiivistyvästä kaupungista tonttimaata etsittäessä havaittiin että moottoriteiden melualueet olisivat varsin hyvää rakennusmaata, jos vaan moottoritie muutettaisiin kaduksi, bulevardiksi, jolla pikaratikkakin sitten kulkisi näppärästi. Kokonaisuudessaan kaupunkibulevardien varsilta löytyi tilaa 80 000 asukkaalle. Se ei ole ihan vähän.
Kaupunkibulevardit ja pikaraitiotieverkosto tarjoavat tehokkaan ja ympäristöystävälliseen ratkaisun Helsingin asumiseen ja liikkumiseen. Julkisen liikenteen kulkumuoto-osuus alueen liikenteestä nousisi selvästi. Moottoriteitä pistettäisiin muutama kilometri pakettiin ja samalla saataisiin asuntoja kymmenille tuhansille uusille helsinkiläisille. Joensuun verran väkeä.
Periaatteen tasolla ratkaisua voisi ajatella kaikkien ympäristön tilasta huolestuneiden kannattavan. Periaatteellisesta tasosta pitää sitten vaan ennemmin tai myöhemmin siirtyä käytännön toteutukseen. Päätöksiin. Ja ainakin yksi ongelmakohta on löytynyt: Keskuspuisto. Hämeenlinnan bulevardi, joka jatkaisi luontevasti Mannerheimintietä pohjoiseen rajautuu itälaidaltaan Keskuspuistoon, joka on syystäkin helsinkiläisten arvostama virkistysalue.
Jos yleiskaavasta poistetaan kaikki rakentaminen bulevardin itälaidalta, eli Keskuspuistosta, se on palautettava. Muuten riski sille että koko yleiskaava kaatuu hallinto-oikeudessa on liian kova. Ja palautuksen yhteydessä on toisaalta myös viivästymisen riski, jolloin kaavavarantomme uhkaa ehtyä kokonaan. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä että rakentaminen Helsingissä pysähtyisi. Ovatko palauttajat todella valmiita ottamaan tämän riskin? Vasemmistoliiton esitys, jossa valtuusto tuosta vaan poistaa kaiken rakentamisen Keskuspuistosta ei ole vastuullinen. He eivät todennäköisesti sitä edes kehtaisi esittää, jolleivat tietäisi läpimenon mahdollisuuksien olevan vähäiset.
Ilman yleiskaavavarantoa ei voida tehdä asemakaavoja, ilman asemakaavoja ei rakenneta.
Eikä bulevardia kannata ylipäätään toteuttaa, jollei sen molemmille laidoille rakenneta kaupunkia. Bulevardin hyödyt jäävät saamatta. Ne hyödyt, joilla se pikaratikka voidaan perustella.
Hämeenlinnan bulevardin pikaratikan poistaminen puolestaan rampauttaa koko kaupungin kattavan raideliikenteen runkoverkoston. Joka sitten puolestaan rampauttaa koko yleiskaavan, koska sen visio lähtee liikkeelle tästä ydinajatuksesta. Tämän vuoksi muutaman pikselin poisto Keskuspuistosta todellakin uhkaa koko yleiskaavaa.
Ja yleiskaavan palautuminen valmisteluun ei tarkoita sitä että valmistelusta pullahtaa muutaman vuoden kuluttua ”unelmien yleiskaava”, jossa kaikki hyvä ja kaunis on säilytetty ja vain ”ikävät” asiat poistettu. Ei. On täysin mahdollista että palautuksen myötä syntyvä kaava rakentaisi vielä enemmän viheralueille ja jättäisi esim. pikaraitiotieverkoston toteuttamatta. Kannattaa pitää mielessä että bulevardeja vastustetaan paitsi halusta suojella luontoa, myös palavasta halusta suojella moottoriteitä.
Yleiskaavan kaataminen tarkoittaa moottoritien suojelua.
Mitä rakentaminen Keskuspuistoon sitten voisi tarkoittaa? Muutamia hyviä esimerkkejä on jo olemassa. VISTRA II:n, Helsingin viheraluestrategian, liitteestä löytyy seuraava hahmotelma:
Vistra Vaihtoehto 3
Urban Helsinki puolestaan esitti seuraavaa:
Tässä suunnitelmassa koko bulevardi siirtyi länteen ja uusi rakentaminen Keskuspuistoon todella vähäistä.
Näissä molemmissa keskuspuisto säilyy metsäisenä. Se se säilyy yhtenäisenä. Se on yhä Keskuspuisto.
Mitä näiden esitysten rakentamisen alle sitten jää? Minun on vaikea pitää moottoritien melualuetta, jossa vielä 80-luvulla oli peltoa, ikuisena ja koskemattomana. Se ei ole Keskuspuiston arvokkainta osaa. Keskuspuiston arvo on ylipäätään enemmän ekologisena käytävänä ja virkistysmetsänä. Nämä arvot taataan tulevassa asemakaavoituksessa.
Keskuspuistoa Hämeenlinnan väylän varressa eri vuosikymmenillä. Ikimetsää se ei ole. Kaavoittajan pikselit ovat kohdissa, joissa metsä on varsin nuorta.
Kivitalot suojaavat Puu-Vallilaa liikenteen melulta. Hämeenlinnan väylän melu tunkeutuu syvälle metsään.
Yleiskaavan vastustajien toimesta on puhuttu mm. Keskuspuiston ”gryndaamisesta” tai ”viipaloinnista”. Ja ettei luonto- ja maisema-arvoja arvostettaisi. Täysin kohtuutonta retoriikkaa, jos katsotaan sitä mitä todellisuudessa kaavaillaan ja johon kaupunginhallituksen kirjaus ohjaa.
Loppujen lopuksi koko keskustelu tiivistyykin kysymykseksi Keskuspuiston koskemattomuudesta. Keskuspuisto kun on enemmän kuin puisto – se on lähivirkistysalueiden suojelemisen symboli. Saako sinne rakentaa yhtään mitään koskaan vai ei? Jos on sitä mieltä että ei koskaan, ei mihinkään, ei millään reunaehdoilla, ei neliömetriäkään, on keskustelua on turha jatkaa koska kompromissia ei ole olemassa. Sitten pitää vaan äänestää römpsäyttää ja savun hälvettyä tarkastetaan vahingot.
Jos kyse olisi vain Keskuspuiston kaavoittamisesta, voi olla että itsekin vastustaisin rakentamista. Onhan maata muuallakin. Mutta kun kyse ei ole vain Keskuspuistosta, vaan koko kaupungin kattavasta yleiskaavasta; kaupunkibulevardiden ja joukkoliikenteen runkoverkon kokonaisuudesta.
Ja kokonaisuuden tasolla toisessa vaakakupissa on uskomattoman paljon hyvää, oikeastaan vallankumouksellista: eheytyvä kaupunkirakenne, bulevardit, ilmastonmuutoksen torjunta, asumisen hinnan nousun hillintä, raideliikenteen runkoverkosto, pyöräilyverkosto, 500 hehtaaria suojeltua luontoa ja jopa melun väheneminen jäljelle jäävästä Keskuspuistosta. Tämä on kaikkien aikojen vihrein yleiskaava. 50-lukulaisen autokaupungin suunnittelu loppuu vihdoin. Tätä Vihreä liike on Helsingissä ajanut vuosikymmeniä.
Edut voittavat haitat. Kyse on isosta kuvasta. Olisi sulaa hulluutta kaataa tämä kokonaisuus vain muutaman ongelmallisen hehtaarin vuoksi, joiden kohdalta kuva tarkentuu jatkovalmistelussa.
Siksi Keskuspuistoon voidaan rakentaa. Siksi Yleiskaava 2016 tulee hyväksyä.
Keskuspuisto ei tosiaan ole ainoa ongelmakohta, mikä on löytynyt. Helsingin uusi yleiskaavaehdotus tuhoaisi laajalti metsiä ja viheralueita myös muualla kaupungissa.
Yleiskaava pitäisikin palauttaa uuteen valmisteluun, jossa ylimitoitettuja asukastavoitteita tarkistetaan ja myös kaupungin asukkaiden näkemykset kaupungin kehittämisestä huomioidaan.
Kopioin tähän Anni Sinnemäen juuri tänään tekemän postauksen:
Vuonna 2012 Helsingin väestönkasvua arviotiin kolmella eri skenaariolla. Mukana oli perusennusteen lisäksi hitaan kasvun vaihtoehto ja nopean kasvun vaihtoehto. Näistä nopean kasvun vaihtoehto valittiin tulevan uuden yleiskaavan pohjaksi. Mitä kuluneen neljän vuoden yleiskaavavalmistelun aikana on tapahtunut väestönkasvussa?
Helsingissä on tämän vuoden lopussa asukkaita yli 11 000 enemmän kuin vuoden 2012 perusennusteessa. Myös vuonna 2012 tehty nopean kasvun ennuste ylittyy yli 5000 ihmisellä. Kuluneen viiden vuoden aikana asukasmäärä on lisääntynyt 40 000 ihmisellä.
Yleiskaavan valmistelua on joiltain osin kritisoitu siitä, että valittu nopean kasvun ennuste olisi ylimitoitettu. Tähän mennessä elävä elämä on osoittanut päinvastaista. Ihmisiä on muuttanut kaupunkiin ja nuoria jäänyt kaupunkiin enemmän kuin arvioitiin vielä pari vuotta sitten tapahtuvan nopeimmassakaan skenaariossa. Tulevina vuosina kasvu ei tietenkään välttämättä tule olemaan yhtä nopeaa, mutta nämä kuluneet vuodet kuitenkin osoittavat, että kohtuullisen reipastahtinen kasvu on aivan mahdollista Helsingissä.
En tiedä tarvitseeko muistuttaa, että tämä kasvu ei ole tapahtunut niin, että kukaan olisi pakottanut ketään, kysymys ei ole päättäjien tahdosta, vaan lukemattomien ja lukemattomien tavallisten ihmisten valinnoista. Päättäjät voivat luoda edellytykset sille, että ihmiset voivat valita asuinpaikakseen Helsingin, mutta päättäjät eivät voi siihen pakottaa.
https://www.facebook.com/annisinnemaki/photos/a.10150436951062974.385493.9177222973/10154615863037974/?type=3&theater
Certainly UC18&n#n2o7;s Maria Martinez and at Eastern, President Elsa Nuñez and you, Bessy Reyna, are a formidable trio to influence the nutmeg state. Justice, take off the blindfold and be stunned by the obvious influence.
Eli vielä pähkinänkuoressa: onko väestöennuste ylimitoitettu jos tällä hetkellä kaupunki kasvaa nopeampaa vauhtia? Ei mielestäni.
Kaupunginhallituksen hyväksymän toiveen mukaan Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana.
Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana siten, että Hakamäentien ja Kehä 1:n välillä puiston raja säilytetään ennallaan. Ei kai missään ole sanottu, etteikö bulevardin toisella reunalla voi olla puistoa.
Kyllä se vaan käytännössä ja todellisuudessa on niin ettei siihen voida koko matkalta metsää jättää. Emme voi rakentaa suuren kapasiteetin ratikkaa metsään.
Emmekä voi kuvitella että autojen nopeudet laskevat vain nopeusrajoitusta säätämällä. Ajonopeudet liittyvät ympäristöön. Ja jos ajaa keskellä metsää, nopeudet ovat vääjäämättä sellaiset että katuympäristö ei ole ihmisten, vaan autojen.
Ja tosiaankin, se on motarin laitaa johon ollaan rakentamassa. Kävin siellä viimeksi tänään itse vielä kerran katsomassa paikan päällä. Melu on kamala eikä sillä metsällä ole mitään erityisempiä luontoarvoja eikä myöskään virkistysarvoja.
Jos puistoalue muutaman kilometrin matkalla toisella puolen katua aiheuttaa, että bulevardia ei kannata liikennöidä ja palvelut jäävät syntymättä, niin viisainta lienee jättää bulevardi kokonaan rakentamatta. Tai ehkä metsässä pitäisikin ajaa vähän pienemmän kapasiteetin ratikoilla.
Keskuspuiston käyttäjien mielestä olisi parempi parantaa metsän virkistyskäyttöä metsät säilyttämällä kuin asuntoja rakentamalla. Ja mikäänhän ei estä rakentamasta metsän reunaan meluaitaa, jos kaupunkisuunnittelijat ovat liikenteen melusta huolissaan.
Kartasta katsomalla ja paikalla käymällä voi havaita että juuri siinä väylän varressa ei kyllä edes kaikin osin ole sitä _metsää_.
Keskuspuistosta luultavasti jaksavat inttää ne, jotka eivät siellä juuri koskaan käy tai eivät muuten aluetta tunne, sekä ne, jotka vastustavat moottoriteiden bulevardisointia.. Jokainen joka puistoa käyttää, ymmärtää, että Keskuspuisto Mannerheimintien bulevardin kohdalla (välillä Töölön Tulli – Kuusitien ratikkapysäkki) on täysin käyttökelpoinen heti metsän ja kadun välissä olevien kerrostalojen takana. Toisin kuin Metsäläntien pohjoispuolella, jossa sietämätön meteli työntää kaiken puiston virkistyskäytön kauas moottoritiestä, syvälle puiston keskiosiin.
Jokaisen Hämeenlinnan moottoritien bulevardisointia Keskuspuiston suojelemisen perusteella vastustavan kannattaa käydä vaikka Länsi-Pasilassa tai Ruskeasuolla itse katsomassa, miten Keskuspuiston kuuluu oikeasti yhdistyä kaupunkimaiseen asutukseen: kaupungin ja puiston väliin ei tarvita moottoritietä.
Yleiskaavan hyväksyminen on suuri voitto Helsingille ja 100%:sti vihreiden arvojen ansiota. On mielenkiintoista nähdä, miten tähän vastaavat ympäryskunnat. Miten kauan ne pystyvät jatkamaan yhä leveämpien moottoriteiden ja Jumbojen rakentamista.