Olen tällä valtuustokaudella saanut kunnian puheenjohtaa Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallitusta. Koska kyseessä on kaupungin 100% omistama yhtiö ja sen hallitus poliittisen ”lautakunnan” sijaan, en ole juurikaan huudellut julkisesti siitä mitä olemme tehneet, teemme tai tulemme tekemään – se kun ei yhtiön hallituksen puheenjohtajan rooliin mielestäni kuulu, toisin kuin esim. lautakunta-poliitikon. Jotain kuitenkin voi kertoa, kieli keskellä suuta!
Mikä Helsingin kaupunkitilat oikein on? Kaupunkitilat perustettiin valtuuston päätöksellä vuonna 2021, jolloin kaupungin omistama Senaatintorin Torikortteleita operoinut yhtiö ja kauppahalleja ja Tukkutorin aluetta (Teurastamo) pyörittänyt Helsingin Tukkutori yhdistettiin. Tukkutori toimi aiemmin virastomuotoisesti.
Pähkinänkuoressa ajattelen sen olevan ”kehitys- ja kiinteistöyhtiö'”, jonka tehtäviin kuuluvat:
- Helsingin omistamien kauppahallien kehitys ja operointi
- Senaatintorin ns. ”Torikortteleiden” kehitys ja operointi
- valittujen torien ja kaupunkitilan kehittäminen (esim. Kauppatori, Töölön tori)
- Teurastamon ja Tukkutorin alueen hallinta ja kehittäminen
- Lisäksi ajattelen (ainakin itse) Kaupunkitilojen olevan Helsingin sisäinen ”kehittämiskonsultti”, yhtiö, jonka osaamista ns. emokaupunki voi käyttää tarvittaessa
Kaupunkitilojen ensimmäiset vuodet
Ensinnäkin on pakko sanoa että olen nauttinut yhtiön hallituksen puheenjohtamisesta ihan tavattoman paljon. Hallituksessa on fiksuja ihmisiä ja yhtiön hallituksen johtaminen eroaa merkittävästi ”poliittisesta” lautakuntatyöstä: sen sijaan että ajattelisimme asioita poliittisen puolueemme edun tai näkemyksen kautta, meillä on omistajaohjauksen meille asettamat tavoitteet, joita sitten pyrimme yhdessä mahdollisimman hyvin toteuttamaan. Enemmän yhteen hiileen puhaltamista tosi tärkeän aiheen äärellä. Kuulostaa varmaankin lattealta business-jargonilta, mutta olen oppinut ihan älyttömän paljon ja on ollut tosi mielenkiintoista!
Mutta mitä ollaan tehty ja mitä on saatu aikaan?
Todella paljon aikaa ja energiaa on kulunut ihan perusasioiden kuntoon laittamiseen.
- Ihan alkuun meillä ei ollut muuta kuin hallitus ja pankkitilillä muutama miljoona alkupääomaa! Aloitimme rekryämällä toimitusjohtajan ja rakentamalla todella peruspalikat kuntoon työterveydestä ja vakuutuksista lähtien
- Yhtiömuotoisen toimijan pitää toimia edes laskennallisesti kannattavasti, joten neuvottelimme vuokrasopimuksista kaupungin kanssa pitkään ja hartaasti – lopulta saimme aikaiseksi ratkaisun, joka tulee jatkossa erittäin todennäköisesti auttamaan myös muita kaupungin tiloja ”kaupallisessa rajapinnassa” vuokraavia toimijoita. Uskon että meidän työmme tulee jo tänä kesänä näkymään siinä että pitkään tyhjillään olleita tiloja alkaa aueta käyttöön. Tiedän tätä nykyä enemmän ”sisäisistä vuokrista” kuin haluaisin tietää.
- Aiemmin virastomuotoista Tukkutoria on laitettu uusiksi ihan perusasioista lähtien. Jouduimme esim. etsimään osan vuokrasopimuksista kaupungin arkistosta mikrofilmeiltä! Nyt yhtiöllä on nykyaikainen vuokralaistietokanta ja sitä myöten vaiheittain päivitetyt vuokrasopimukset yhtenäistettyine ehtoineen. Suoraan sanottuna osa aiemmista toimintatavoista ei olisi kestänyt päivänvaloa. Väitän että yhtiömme on jo nyt säästänyt merkittävän summan rahaa kaupungille sen lisäksi että toimintaa ylipäätään kyetään analysoimaan ja ohjaamaan.
- Paljon on tehty töitä brändien kehittämiseksi jotta kohteet erottuvat ja jotta niitä ovi ylipäätään markkinoida
- Senaatintorille saimme aikaiseksi nykyisen terassijärjestelyn, joka ei maksa kaupungille ylimääräistä (toisin kuin jättiterassit, joita tuettiin)
- Avattiin Hakaniemen halli uusine ilmeineen!
- Tänä kesänä tulette näkemään hienoja juttuja niin keskustan kuin Kallion suunnalla, mutta niistä enemmän kun tulevat julki!
PAKASTAMO
Ehkä isoin yksittäinen asia oli kuitenkin Pakastamon sulkeminen. Helsingin kaupunki on omistanut Tukkutorilla vuodesta 1954 pakastamon, eli tilan, jossa on voitu sekä pakastaa että säilyttää viileässä elintarvikkeita. Olen ensimmäistä kertaa itse törmännyt Pakastamo-keskusteluun jo yli 10 vuotta sitten kaupunginhallituksessa. Jo silloin kysymys oli remontoidaanko se vai rakentaako kaupunki omilla rahoillaan uuden.
Henkilökohtaisesti ajattelen että pakastamoliiketoiminta on markkinapalvelu, jota kaupungin ei lähtökohtaisesti tarvitse tuottaa. Helsingissä on useita moderneja pakastamoja ja pakastus ja kylmäsäilytys on markkinalta saatava ja kilpailtu palvelu. Maailma on muuttunut vuodesta 1954.
Helsingin omistama Pakastamo oli tekniikaltaan vanhentunut ja huonokuntoinen. Peruskorjaustarpeet olivat valtaisat. Keskeisesti sen toinen kylmälaitteisto toimi ammoniakilla, joka aiheuttaa räjähdysvaaran. Tämän vuoksi Pakastamon taakse, tontille, johon jo vuonna 2012 oli kaavoitettu kerrostalo, ei oltu voitu rakentaa. Lisäksi toisin kuin modenit pakastamot, Helsingin pakastamo oli parhaiden 50-luvun suunnitteluperiaatteiden mukaisesti suunniteltu – toiminnallisuudessa olisi ollut toivomisen varaa vaikka se olisi peruskorjattukin.
Toisaalta moni Tukkutorilla toimiva ruoka-alan yritys on nojannut liiketoiminnassaan alueella sijaitsevaan pakastamoon. Kysymys oli siis vähintäänkin haastava.
Tutkimme asiaa todella tarkasti, teetimme selvityksiä niin pakastamon korjaustarpeesta ja korjaamisen kustannustehokkaammista vaihtoehdoista kuin pakastus/kylmä-markkinasta ja kysynnästäkin. Koska kyseessä on monimutkainen ja mahdollisesti hauras ekosysteemi, jossa moni asia vaikuttaa toisiinsa, emme halunneet suhaista päätöksiä, vaan harkitsimme asiaa punniten kaikkia näkökulmia.
Päädyimme kuitenkin johtopäätökseen että jo valmiiksi raskaasti tappiollisen Pakastamon toimintaa ei olisi mahdollista kääntää voitolliseksi tuolla sijainnilla kaupungin vanhaa vuodelta 1954 peräisin olevaa pakastamoa peruskorjaamalla. Yksinkertaistettuna, peruskorjauksen jälkeinen m2-vuokra asiakkaillemme olisi ollut merkittävästi yleistä markkinavuokratasoa korkeampi. Lisäksi tietysti kaikilla asioilla on vaihtoehtoiskustannuksensa – onko Pakastamo-toiminnan paikka ylipäätään Helsingin Kalasatamassa vai kehätiellä?
Haimme omistajaohjauslinjauksen (Helsingin Kaupungin konsernijaosto) ja suljimme pakastamon lokakuussa 2024, 70 vuoden toiminnan jälkeen.
Lopetuspäätös ei ollut riidaton, myös Kaupunkitilat haastettiin Käräjäoikeuteen, jonka käsittelyn voitimme selvästi tammikuussa 2025. Meillä oli oikeus sulkea pakastamo ja uskon että päätös oli oikea.
Minulla on vahva luottamus siihen että tämä Pakastamo-päätös on jo nyt tuottanut kaupunkilaisille miljoonaluokan säästöt. Ja samalla toivon että kaupunkipoliitikot katsovat kokonaisuutta ja hahmottavat että muutokset eivät ole aina vain tuhoisia, markkinat ovat hyviä keksimään uusia ratkaisuja, jotka voivat olla jopa entistä parempia. Eikä mikään yritysalue, etenkään noin keskeisellä sijainnilla, voi olla vain ulkomuseo siitä mitä kaupunki oli 40 vuotta sitten – muutos on paitsi välttämätöntä myös vääjäämätöntä. Myös kaupungin omistamilla yhtiöillä pitää olla rohkeutta tehdä päätöksiä.
Nyt kolmen toimintavuoden jälkeen Kaupunkitilojen peruspalikat alkavat olla sillä tapaa kuosissa että yhtiö voi keskittyä paremmin ydintehtäväänsä: kehittämiseen. Uskon että tullaan näkemään lähivuosina vielä kukoistavampia kauppahalleja ja toreja Helsingissä! Töyssyjä on taatusti luvassa jatkossakin, mutta sehän elämästä mielenkiintoista tekee – en viihtyisi tasaisen tylsässä paikassa!