Newyorkilainen Dean Peterson teki lyhärin metron rappusista, joissa yksi askelma on hiukan muita korkeampi. Laittakaa video pyörimään taustalle samalla kun luette eteenpäin.
Ero askelmien korkeuksissa on niin pieni, että ihan jokainen ei kompastu ja horjahtavat kuvittelevat helposti sen olleen heidän oma syynsä. Ja joskus joku on takuulla kaatunut pahastikin.
Yhteiskunta on nuo portaat. Jos rappuset on rakennettu oikein, me kaikki pääsemme turvallisesti ylimmälle askelmalle. Ja mitä yleisempi jokin kompastuminen on, sitä todennäköisemmin syy ei ole yksilössä, vaan häntä ympäröivän yhteiskunnan usein huomaamattomissa valuvioissa.
Siksi on täysin selvää että naisten miehiä alempi palkkataso ei johdu ”naisten kunnianhimon puutteesta”, työttömät eivät ole laiskoja tai maahanmuuttajat työtä vieroksuvia. Kyse on siitä että virhellisesti rakennetut rappuset estävät työllistymisen tai työllistämisen. Ja valitettavan usein seuraava askelma on niin korkealla että moni ei edes jaksa lähteä kipuamaan, vaan jää metron hämärään loppuiäkseen.
Heikki Viitamäen ja Jussi Laitilan tutkimuksessa ”Työnteon taloudelliset kannustimet” kuvataan huomattavan selkeästi Suomen rikkinäisiä rappusia.
Työnteon kannattavuuden yhteydessä puhutaan usein ”efektiivisestä marginaaliveroasteesta”. Sillä tarkoitetaan sitä osuutta tulojen lisäyksestä, joka jää jäljelle verojen tai alenevien etuuksien vuoksi. Jos efektiivinen marginaaliveroaste on nolla, tienatessasi satasen, saat satasen. Jos se taas on 100%, lisätyön tekeminen ei tuo lainkaan euroja käteen. Jos se on yli 100%, menetät rahaa tehdessäsi töitä.
Tutkimuksessa on sivulta esitelty kaaviona miten efektiivinen marginaaliveroprosentti muodostuu 93:ssa eri tilanteessa. Muutamia esimerkkejä:
Yksinhuoltaja:
Ja tilanne kärjistyy, jos molemmat vanhemmat ovat työtä vailla:
Lähtisitkö töihin jos veroprosenttisi olisi 100%?
Kuinka todennäköisenä pidätte että aiemmin 1450€ kuukaudessa tienannut työllistyy vakituiseen yli 3500€ kuussa tuottavaan työhön? Ja kuinka motivoivana pitäisitte työntekoa, josta 40 tunnin aherruksen jälkeen jää tasan 0€ enemmän käteen kuin tekemättä mitään.
Mä en ainakaan liikauttaisi eväänikään.
Kaiken työnteon tulisi aina olla kannattavaa.
Vihreä ratkaisu, joka poistaisi suuren osan tuloloukuista, alentaisi efektiivistä marginaaliveroastetta ja helpottaisi tuhansien ihmisten elämää on perustulo. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi perustaa työllisyyttä edistäviä kuntakokeiluja. Helsingin pitää hakeutua perustulon kokeilukunnaksi.
Tasa-arvoisempi yhteiskunta, jossa työnteko aina kannattaa pärjää paremmin. Suomen ja Helsingin rappuset voidaan korjata.
Kiitos Hannu mainiosta kirjoituksesta – nautin varsinkin osuvasta porrasvertauksesta. :)
Perustulon yksinkertaisuus on käynyt usein mielessä. Toisaalta entisenä yritysjohtajana ja nykyisenä pienyrittäjänä vihreiden ehdotus on karua luettavaa:
”Perustulon myötä tuloverotus muutettaisiin kaksiportaiseksi: alle 5 000 euron kuukausituloista veroa maksettaisiin 39 prosenttia ja sen ylittävistä ansioista 49 prosenttia. Käytännössä lähes kaikkien verotus kuitenkin kevenisi, koska kaikille maksettaisiin työtulojen lisäksi perustulo. Summiin sisältyy sekä valtion- että kunnallisvero. ”
Pikaisella tarkistuksella yli 5 000 ansaitsevan veroprosentti voisi nousta jopa yli 10% nykyisestä. Kannattaisiko työntekoon kannustaa myös yli viisi tonnia tienaavia, varsinkin kun he pitkälti kustantavat koko homman?
Tukiviidakon yksinkertaistaminen on periaatteessa todella hienoa. Tsemppiä vaan prosenteiden viilaamiseen niin, että muutkin kuin yksinhuoltajaäidit haluavat käydä töissä. Toivottavasti löytyisi vielä parempi balanssi.
Hei Lare! Kiitos kommentistasi.
Perustulomallimme on jo muutaman vuoden takaa ja se kaipaisi monelta kantilta päivittämistä. Osittain kokonaisuutta voisi toki säätää siirtämällä verotuksen painopistettä kulutusveroihin.
Nuo luvut ovat hiukan harhaanjohtavia, koska ne eivät huomioi sitä perustuloa. Jos se lasketaan tuohon verovähennyksenä (kuten säännöllistä tuloa saavien osalta kannattaa), tosiasiallinen veroprosentti on selvästi alempi. Esim 5000 ansaitsevilla veroprosentti tippuu noin 9 prosenttiyksikön verran (pikaisella päässälaskulla) ja on siis noin 40%. Kiistatta tuo mallin esitys on tässä kohti epäonnistunut välittämään ajatuksen.
Marginaaliveroprosentit ovat silti nuo 39 ja 49, mutta 49 se on nykyäänkin, ainakin veronmaksajien mukaan.
Vihreiden malli siis tässä.
Lekmanilta taisi jäädä huomaamatta, että tuo 49% on marginaaliveroaste.
Palkka: 5500
Vero 39%: -1950 (5000 euroon asti)
Vero 49%: -245 (5000 euroa ylittävältä osalta)
Perustulo: +500
——————-
Yhteensä: 3805
Veroaste: 30,8%
En jaksa uskoa että nykyisellä verotuksella 5500 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti olisi 20,8%, joten epäilen että Lekmanille on tullut laskuvirhe jossain kohdin.
Hei.
Suomessa köyhiä pidetään tyhminä, siksi 100% veroa ei pidetä ongelma. Kyllähän tyhmät maksaa, vaikka 200% verot. Köyhät ymmästävät, ettei kaikissa tilanteissa kannata tehdä työtä. Tämä ei suostuta ymmärtämään, koska ”köyhä on tyhmä” ajattelu on niin yleinen. Hyvä, että vihreät uskaltavat puhua perusturvan laskemisesta juuri ennen vaaleja.
Eikö myös työntekijän tulisi olla kannattava työnantajalle? Tämä näkökulma uupuu yleensä näistä keskusteluista. On ymmärrettävää että jokainen yksilö ja jokainen perhe toimii sen mukaan, mikä on heille kannattavaa. Ei kannata mennä töihin, jos tuloksena on +/- 0 verrattuna siihen ,että saa rahaa tekemättä mitään.
Mutta myös työnantaja joutuu pohtimaan kannattaako tiettyä työntekijää palkata ja millä hinnalla. Jos vaikka siivoojan kustannukset työnantajalle ovat 3500 euroa kuussa, mutta hyöty 2000 euroa, niin siivoojaa ei kannata palkata. Tai jos siivoojan palkaaminen vääristää yrityksen ”huoltosuhdetta” siten, että tuottavat työntekijät eivät pysty ylläpitämään lisätyövoimaa, joka ei tuota. Kannattaa vaikka hoitaa siivoukset itse ja jakaa osa siitä muulle henkilöstölle.
Köyhät eivät ole tyhmiä, eivätkä yritykset hyväntekeväisyyslaitoksia. Yritysten pitää tuottaa, jotta pystyvät takaamaan työn jatkuvuuden yrityksen työntekijöille.
Tunnen yrittäjänä myös tämän puolen. Matalan tuottavuuden työn teettämisestä pitäisi tehdä kannattavampaa. Jonkinlainen työnantajamaksujen progressio voisi kansantalouden kannalta olla kannattavaa.
Tuossa ei sentään oteta huomioon, että ainakaan päivähoitomaksu ei tule lasketuksi suoraan vuosituloista verojen tapaan, vaan siinä yritetään laskea senhetkisiä tuloja, onnistuen miten sattuu.
Esimerkki: vanhempi vuoden aikana välillä opintovapaalla opinnäytettä kotona kirjoittamassa, välillä vanhempainvapaalla, välillä pätkätöissä (yliopisto). Vanhempi lapsi päiväkodissa. Päivähoitokuukaudet eivät ole yksi yhteen työssäolokuukausien kanssa (eikä työssäolo ei ole täysiä kalenterikuukausia). Miten lasketaan minkäkin hetkinen päivähoitomaksuun vaikuttava tulo? Lisähankaluutena päivähoitomaksuun vaikuttavat pääomatulot, joita esimerkiksi tammikuussa päivähoitomaksua määriteltäessä ei voi kovinkaan hyvin ennustaa etukäteen – ellei kyse ole pankkitilin korosta.
Esimerkki voi vaikuttaa kaukaa haetulta, mutta on kaikkine yksityiskohtineen elävästä elämästä ja samasta tapauksesta. Siinä tarvittiin pitkät neuvottelut ja ihmettelyt kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen kanssa.
Tuossa taustatutkimuksessakin sanotaan kappaleessa 4: ”[…] on todettava, että ongelma on monimuotoinen eikä siihen ole olemassa helppoja ratkaisuja.”
Jos halutaan, että työnteko on kannattavaa pienituloisille, pitää heille maksaa vähemmän etuuksia, mikä taasen ei oikein palvele tukien tarkoitusta. Jos taasen halutaan, että pienituloisille maksetaan paljon etuuksia, kasvaa marginaaliveroaste, mikä vähentää lisätyön kannattavuutta.
Oskala esittää perustuloa ratkaisuksi tähän, mutta ei toisaalta esitä mitään perusteita sille, miten perustulo ratkaisisi tuon edellä mainitun ongelman.
Siksipä kirjoitinkin että perustulo ratkaisisi _osan_ tuloloukuista, mutta ei se toki mikään taikasauva ole, joka ratkaisee kaikki ongelmat.
Perustulo vähentää sosiaaliturvan harkinnanvaraisuutta, jolloin efektiivinen marginaaliveroprosentti muuttuu helpommin ennakoitavaksi ja monessa tapauksessa laskee huomattavasti.
Kyllä aika moni lähtee töihin myös 100% efektiivisellä marginaaliverolla, koska itse tienattu euro maistuu makeammalta kuin luukulta noudettu. Ja ihmiset yleensä haluavat tuntea itsensä hyödyllisiksi.
Noiden kuvien pohjalta nousee aika selkeästi yksi asia: Lapsivähennys takaisin. Myös perustulon tapauksessa täytyy ottaa huomioon elätettävien määrä.
Tilanne, jossa henkilö maksaa veroja ja saa samanaikaisesti toimeentulotukea on ihan järjetön. Mitä järkeä on periä veroa tuloista, jotka eivät edes riitä elämiseen?
Keskimäärin ihmiset reagoivat taloudellisiin kannustimiin, mutta se ei tietenkään ole ainoa kannustin.
Jos veroprosentti on 100%, niin taloudellista kannustinta ei ole; on vain sosiaalinen ja kulttuurillinen. Nekin voivat olla voimakkaita, mutta selvää on, että ne eivät ilman taloudellista kannustinta toimi kaikkien kohdalla – etenkin jos ”sossu” on sosiaalisesti hyväksytty vaihtoehto.
Pisti silmään tämä kohta:
”Siksi on täysin selvää että naisten miehiä alempi palkkataso ei johdu “naisten kunnianhimon puutteesta””
Onko naisilla miehiä pienempi palkkataso? Siis jos vertaamme sukupuolten palkkaeroa kun kyse on samasta työstä? Yleensähän vertaus tehdään esim. miesvaltaisten ja naisvaltaisten ammattien välillä, mutta tuossahan ei enää verrata sukupuolten palkkaeroja, vaan ammattien palkkaeroja.
Muistaakseni IT-puolella tehtiin vertaus sukupuolten palkkaeroista, ja havaittiin, että naisten palkka oli muistaakseni 98% miesten palkasta.
Jos halutaan verrata sukupuolen vaikutusta palkkaan, tulee vertauksessa ainoan muuttujan olla sukupuoli. Jos aletaan vertaamaan miehiä ja naisia jotka tekevät eri työtä, ei silloin enää verrata sukupuolten välisiä palkkaeroja, vaan jotain ihan muuta.
Nyt se lipsahti Oskalalta, nimittäin: ”Mä en ainakaan liikauttaisi eväänikään.”
Lienee siis sanomattakin selvää, että olet reptiliaani tai reptoidi.
:)))
”Mä en ainakaan liikauttaisi eväänikään.”
Suosittelen muuttoa Kreikkaan samanmielisten joukkoon. Protestanttinen moraali pitää tämän maan pystyssä. Ei ole väliä, onko systeemi kommunismi, kapitalismi vai höpsismi, kunhan ihmiset tekevät tuottavaa työtä ja työn hedelmien jako reilusti toimii. Juuri tuolla libertardiasenteella tämäkin hyvinvointivaltio saadaan nurin.
Asiaan:
Eiköhän se ole ihan järjellä aika selvää, miks siellä alapäässä marginaaliveroaste on lähellä sataa. Tuet on olemassa siksi, että ihmiset pysyy hengissä. On joku (mielivaltainen) euromääräinen taso, josta on päätetty, että tämän alla ei voi elää suomalainen ihmisarvoisesti. Niinpä tämä taso taataan vaikka miten vähän tienaavalle; joten totta kai sen tason alla marginaaliveroaste todella on noin sata.
Näköjään tämä raja asettuu jonnekin 2000 euron kuukausitulon tietämille. Opiskelijana tietysti voin parahtaa, että enhän minäkään *tuollaisia* summia ikinä kuluttanut. No en tietysti, kun ei ikinä varsinaisesti ollut rahasta pulaa.
Yhdistetäänpä tähän tuloloukkuun sellainen ihmismaailman vakio, että köyhää ja heikkoa kustaan silmään joka käänteessä. Tästä olisi kiva nähdä tutkimuksia, mutta uskaltaisin väittää, että kädestä suuhun elävä kuluttaa euroja kuukaudessa huomattavasti sellaista ihmistä enemmän, jolla on säästöjä.
Säästeliäs optimoi kulutuspäätöksensä pitkän aikavälin kannattavuuden mukaan, ei lyhyen aikavälin selviytymisen. Säästeliäät ovat alunperinkin kyenneet pääomansa kerryttämään. Säästeliäs ei elä pikavipeillä.
Rakenteissa on vikaa, mutta sossu on sitä varten, etteivät ihmiset jäädy pakkaseen. Ne on ihan muut rakenteet, jotka ylläpitävät köyhyyttä.
Köyhyys ei ole pelkkiä euroja kuussa. Eikä se ainakaan ratkea nipistämällä niistä vähistä euroista.
Moi Sigmundur,
me ollaan ihan samaa mieltä siitä että sossu on sitä varten että ihmiset ei jäädy pakkaseen. Me pidetään yhdessä kaikista huolta. Olen ehdottomasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolella.
Toi ”en liikauttaisi evääkään” -läppä oli provokaatio. Itse en ole ollut päivääkään työtön enkä erittäin todennäköisesti koskaan tule olemaankaan koska olen ”yrittäjä” – me yrittäjäthän emme vaan voi olla työttömiä.
Näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla.
Jos marginaalinen veroprosentti on 100%, niin taloudellista kannustinta tehdä työtä ei ole; on vain sosiaalinen ja kulttuurillinen. Nekin voivat olla voimakkaita, mutta selvää on, että ne eivät ilman taloudellista kannustinta toimi kaikkien kohdalla – etenkin jos “sossu” on sosiaalisesti hyväksytty vaihtoehto.
Mun mielestä systeemi pitäisi rakentaa sellaiseksi että työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti kannattavaa.
Esimerkkikuviin saisi enemmän perspektiiviä, jos olisi myös vertailukuvia ”ongelmattomiin” tapauksiin. Ainakin tämmöinen visuaalisessa ajattelussa kyvykäs saisi jutusta paremmin irti.
Protestanttinen moraali johtuu siitä, että Suomessa ihmiset ovat eläneet omalla työllään. 1980-luvun lopulla tehtiin ansiosidonnainen työttömyysturva ja muutenkin romutettiin kannustimet työskennellä. Sen jälkeen meillä työmoraali romahti, ja se laskee koko ajan.
Matala perustulo tai jokin muu marginaaliveroja pudottava uudistus tarvitaan nopeasti, ennen kuin työmoraali pahenee entisestään, muuten kestää liian kauan, ennen kuin kulttuuri taas sopeutuu siihen, että työnteko kannattaa.
Minimipalkoista pitää samalla luopua, jotteivät ne estä niitä ensimmäisiä työpaikkoja ja heikoimpien lenkkien työpaikkoja, tikapuun alimpia askelmia, jotka tarvitaan ylemmille kapuamiseen.
Marginaalivero on TÄYSIN järjetön! Maassamme on kuulema työvoimapula, joten työllisten tulee tehdän myös työnpakolijoiden työt. Tällöin kertyy ”lisätuloa”, josta pitää maksaa marginaalivero. Järjetöntä. Ymmärtäisin, että siitä maksettaisiin normaali ansiovero, mutta nyt valtio siis toisaalta yrittää paikata ”työvoimapulaa”, mutta samalla rankaisee 20 veroprosenttiyksikköä korkeammalla marginaaliverilla, jos työssäkäyvä paikkaa sitä tekemällä ylitöitä!!!!!