Kaavoitus kannattamaan

Viime keskiviikon Hesari tiesi kertoa että Koivusaaren rakentamista lykätään ”vuosikymmenellä”. Syynä viivästymiseen on Koivusaaren ”kova hinta” ja ”rahakysymykset”. No mikäs siinä sitten maksaa? HS:

Pää­osin täyt­tö­maan pääl­le nou­se­van alueen ra­ken­ta­mis­kun­toon lait­ta­mi­nen mak­saa noin 200 mil­joo­naa. Hin­taa nos­ta­vat eten­kin suun­ni­tel­mat Län­si­väy­läl­le ra­ken­net­ta­vas­ta eri­ta­so­liit­ty­mäs­tä se­kä Län­si­väy­län ylit­tä­väk­si suun­ni­tel­lut be­to­ni­kan­si­ra­ken­teet.
—
Ki­vi­laak­son mu­kaan ny­ky­suun­ni­tel­ma tar­koit­tai­si, et­tä kau­pun­ki jäi­si aluees­ta tap­piol­le. Ker­ros­ne­liöi­tä koh­den alueen kus­tan­nuk­set oli­si­vat kau­pun­gil­le 800–900 eu­roa. Myyn­ti­tu­loa kau­pun­ki sai­si vain 750 eu­roa ker­ros­ne­liöl­tä.

Ja sama kuvina:

Komealtahan se näyttää mutta kalliiksi tulee. Kuten Tolkku blogillaan toteaa:

Kun liikenteen todellisia tai kuviteltuja ongelmia pyritään ratkomaan siirtämällä liikennettä maan alle, niin kustannukset nyrkkisääntönä kymmenkertaistuvat. Pikaratikka maksaa noin 7 miljoonaa kilometriltä, metro 70, pääkatu noin 20 miljoonaa kilometriltä, moottoritietunneli 200 miljoonaa, ja niin edelleen.

Koivusaari olisi siis mahdollista toteuttaa huomattavasti edullisemminkin – liikenne vaan tulisi suunnitella toisin. Eli esimerkiksi näin:

Näyttää kaupungilta ja tulee paljon, paljon edullisemmaksi kuin kansivaihtoehto.

Miksi Koivusaari sitten on ajankohtainen vaikka sen rakentamista lykätäänkin? Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valmisteleman Helsingin uuden strategiaohjelman luonnoksessa linjataan investoinneista seuraavasti:

Strategiakaudelle asetetaan nykyistä selvästi alempi sitova investointien kokonaisraami. Vuosina 2014–2016 peruskaupungin investointiraami on vuosittain 400 milj. euroa.

Ehdotus on merkittävä kiristys Helsingin nykyiseen investointipolitiikkaan. Vaikka Helsingin pitää tiukentaa taloudenpitoaan lähivuosina eikä velkaantuminen voi jatkua loputtomiin, ei mekaaninen investointikatto ole järkevää yksinkertaisesti siitä syystä että investointejakin on montaa eri sorttia.

Klassinen vertaus on se että ostanko kalan ja olen kylläinen tänään, vai ”investoinko” onkeen ja olen kylläinen niin pitkään kuin kalaa meressä riittää. Helsingin kannattaa investoida onkiin, verkkoihin ja katiskoihin eli tehdä tuottavia hankintoja – vaikka velkarahalla.

Hyvä esimerkki kannattavista hankkeista pitäisi olla uusien asuinalueiden rakentaminen – Helsinki saa uusia veronmaksajia ja tonttimaasta joko myynti- tai vuokratuloja. Lisäksi koko seutu hyötyy maankäytön ja liikenteen tehostumisen myötä. Helsingin rahoitusjohtaja Tapio Korhosen mukaan Helsinki ei kuitenkaan ole rakentanut ainuttakaan ”kannattavaa” uutta kaupunginosaa.

Eräs perussyy uudisrakentamisen kannattamattomuuteen ovat Koivusaaren kaavan kaltaiset mahdollisimman kalliit ja raskaat liikennejärjestelyt. Eikö rakennettaisi ja kaavoitettaisi uutta kaupunkia siten että se olisi Helsingille kannattavaa? Sen ei pitäisi olla mahdotonta.