Tällä viikolla asialistalla mm. Vallilan VR:n varikoiden kaavoja, Töölönlahden puistokaava, rajoitetu rakennuskielto ja jääkiekkoilijoiden palkitsemista! Koko lista liitteineen löytyy täältä.
1 V 12.2.2014, Poliisin neuvottelukunnan varajäsenen valinta
2 V 12.2.2014, Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen valinta
ok. Vasemmistoliitto vaihtaa varajäsentä ja jaoston jäsentä.
3 V 12.2.2014, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen valinta
Me Vihreät vaihdoimme jäsentä sataman johtokunnassa jolloin varajäsen Annika Andersson vaihtui varsinaiseksi jäseneksi. Nyt valitsemme uuden varajäsenen.
4 V 12.2.2014, Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu
ok. Ensi vuoden talousarviota valmistellaan jo täyttä päätä. Helmikuussa valtuusto käy lähetekeskustelua tämän materiaalin pohjalta. Valtuustokauden isot linjat tosin päätettiin jo viime vuonna: emokaupungin käyttötalousmenokasvua suitsiva tuottavuustavoite ja investointikatto. Valtuuston liikkumavara tehdä suuria avauksia tai muutoksia ei ole kovin merkittävä.
Kaupunginjohtaja tarjoaa meille madonlukuja: valtion talous supistui viime vuonna -1,2%, kaupungin menot kasvoivat 4,1%, Helsingin Energiasta ei voida 2015 enää tulouttaa kaupungille nykyiseen n. 220 miljoonaa euroa vuodessa tahtiin jne. Kansakoulumatematiikallakin tajuaa että yhtälö ei ole pidemmän päälle kestävä.
Tällä valtuustokaudella ei ole ”mukavia budjetteja” ja jakovaraa tiedossa.
Tilannetta ei helpota valtion toimet. Valtio kevensi vuosina 1997–2003 verotusta kuntien kustannuksella 0,8 miljardilla eurolla. Kun tämä kertaantuu koko vuosikymmenen, siitä tulee kuntien talouteen lähes 10 miljardin euron lovi. Se on enemmän kuin kuntien tulorahoitusjäämä ja enemmän kuin kuntien velan kasvu. Samanaikaisesti valtio kasaa kunnille lisää velvoitteita. Yhtälö on kestämätön ja ongelma täysin itseaiheutettu.
Valtion verotuksen keventäminen, valtionosuuksien leikkaaminen ja kunnallisverojen vähennyksien lisääminen ovat luoneet yhtälön, jossa kunnilla ei peruspalveluita ylläpitääkseen ole oikein muuta mahdollisuutta kuin velkaantua tai nostaa kunnallisveroa. Helsinginkin on lähivuosina veroäyrin korotukseen turvauduttava. Lähes kaikkiin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna olemme jo alemmalla tasolla, valitettavasti pääkaupunkiseudun kuntien välinen epäterve kilpailu näkyy tässäkin – Espoon Helsinkiä matalampi veroprosentti vaikuttaa Helsingin mahdollisuuksiin korottaa äyriään. Myös kiinteistöveron puolella on sekä nostopainetta että varaa.
Valtio siirsi rakenteelliset ongelmansa kunnille. Varmaankin siksi että konkreettiset päätökset ovat pääosin todella ikäviä. Kukapa niitä nyt ehdon tahdoin haluaisi tehdä. Nyt niitä sitten vältellään kuntatasolla.
Täytyy tässä kohtaa antaa kyllä erityiskiitos Helsingin tietokeskukselle ja tutkija Heikki Helinille, jonka erinomaiset selvitykset ”Valtio velkaannuttaa kunnat – Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2012”, ”Hyvä vai huono, Halpa vai kallis – Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2012” ja ”Kuntien kujanjuoksu – Suurten kaupunkien talousarviot 2014” kannattaa kuntataloudesta kiinnostuneiden lukaista läpi. Tyyli on virkistävän suorasukainen.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 V 12.2.2014, Rakennustoimen johtosäännön muuttaminen
ok. Hupsista!
Johtosääntömuutoksessa muutettiin mm. johtosäännön 5 §:ä, joka koskee rakennusviraston organisaatiota. Kaupunginvaltuuston hyväksymän johtosäännön 5 §:ssä määritellään rakennusviraston osastot. Johtosäännöstä on kuitenkin vahingossa jäänyt pois 2 momentti, jonka mukaan osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.
Rakennustoimen johtosääntöä esitetään tarkistettavaksi siten, että johtosäännön 5 §:ään lisätään uusi 2 momentti. Kyseinen kohta on vakiintuneen johtosääntökäytännön mukainen.
2 V 12.2.2014, Töölönlahden puiston puistosuunnitelman (VIO 5559-1) hyväksyminen
Pöydältä. Tästä aiheesta nousi viime viikolla syystäkin keskustelua. 66 miljoonan euron kustannus puistolle, tai edes 20 miljoonaa ”väliaikaiselle ratkaisulle” on kohtuullisen absurdia. Erittäin todennäköisesti tähän tulee muutosesitys.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 12.2.2014, Vallilan korttelin 390 osan sekä rautatie- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12211, Pasilan konepajan osa-alue 5)
2 V 12.2.2014, Vallilan korttelin 390 osan sekä rautatie- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12212, Pasilan konepajan osa-alue 6)
ok. Sitten kaksi kaavaa Vallilasta, jotka muodostavat yhdessä erinomaisen kokonaisuuden. Alueella suojellaan upeat vanhat teollisuurakennukset ja aidattuna ollut alue muuttuu vähemmän estemäiseksi uusien väylien myötä. Lisää asuntojakin rakennetaan Teollisuuskadun varteen siten, että kolme alinta kerrosta on toimistoja ja kerrokset 4-8 asuntoja.
Vuorovaikutusraportista löytyy tieto, jonka mukaan vaikuttaisi siltä että alueen omistaja VR olisi halunnut asuntoja kaavoitettavan myös Sturenkadun varteen. Nyt siihen on merkitty vain toimistoja. Perusteeksi tälle on annettu kahvin haju:
Asuinrakennusten sijoittaminen alueen Sturen- kadun puoleiseen päähän ei ole mahdollista ympäristöhaittana pidetyn kahvin hajun takia.
Ja nyt mun kyllä pakko kysyä että ihanko oikeasti se kerran viikossa leuhahtava kahvin haju, tai tulkinnasta riippuen tuoksu, estää asuntojen rakentamisen? Esittelyssä kun kerrotaan myös että:
Kaavamuutosalueella selvän hajun esiintymistiheyden on vuonna 2008 arvioitu olevan noin 2-4 % kokonaisajasta, ollen vähäisempää Teolli- suuskadun varrella. Lähellä kahvipaahtimoa hajun ja selvän hajun esiintymistiheys on vähentynyt merkittävästi verrattuna 2001 tehtyyn edelliseen tutkimukseen. Paahtimon toiminnasta aiheutuvasta hajusta ei arvioida olevan merkittävää viihtyisyyshaittaa kaava-alueella.
Ihmisiä niissä toimistoissakin istuu ja jos on yliherkkä hajuille, niin sen verran valinnanvaraa asuntomarkkinoilla Helsingissä kuitenkin on että ei juuri tuohon tarvitse muuttaa.
Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun risteys.
Heh, silloin kun minä Kuusankoskella synnyin, niin koko pitäjä lemusi 24/7/365. Raha haisi, sanottiin. Olis jääny näillä standardeilla se kylä rakentamatta.
3 V 12.2.2014, Pitäjänmäen tontin 46002/19 asemakaavan muuttaminen (nro 12224, Kutomotie 14)
ok. Pitäjänmäessä sekä täydennysrakennetaan että muutetaan vanhoja kevyesti suojeltuja teollisuuskiinteistöjä asunnoiksi. Hyvä! Autopaikkanormia tässäkin säätäisin jos yksin saisin päättää. Sattumalta vanhempani asuvat aivan ko. tontin vieressä ja ainakin heidän talonsa parkkihallissa on runsaasti tyhjiä paikkoja. Yhteydet ovat tuossa erinomaiset. Jokeri kulkee aivan vierestä ja suuri joukko Leppävaaran suunnan busseja. Ja jonain päivänä kiskotkin kulkevat vierestä. No, tällä mennään. Ei tarvitse ihmetellä sitä asumisen hintaa.
4 V 12.2.2014, Laajasalon Borgströminmäen alueen vuokrausperusteet (tontit 49040/1, 49041/1, 49042/1, 49043/1-2, 49044/1-2, 49057/4-5, 49093/1, 49094/1, 49095/1, 49096/1-4)
ok. Tonttivuokrausta Hitasille ja vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle ehdollisella osto-oikeudella.
KAUPUNGINJOHTAJA
4 Valtuutettu Emma Karin toivomusponsi hankintojen koko elinkaaren aikaisen kokonaisvedenkulutuksen huomioiminen hankintatoimessa
ok. Kovasti on kaikkien mielestä kokonaisvedenkulutuksen huomioiminen tärkeä tavoite.
5 Virkaan ottamisen vahvistaminen / Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen toimitusjohtaja Tuija Kuivalainen
ok. Vahvistamme valtuuston jo päättämän virkaan ottamisen.
6 Marjaniemen Purjehtijat ry:lle myönnetyn lainan takaisinmaksusuunnitelman muuttaminen
ok. Myöntänemme Marjaniemen purjehtijoille kaksi lyhennyksetöntä vuotta, yhteensä 15 520 euroa siirretään maksettavaksi lainan jatkoaikana. Perusteluna purjehtijat kertovat junioritoiminnan volyymin kaksinkertaistumisen viime vuonna, jonka vuoksi joutuivat investoimaan mm. turvavene- ja kuljetuskalustoon ja palkkaamaan enemmän henkilökuntaa.
7 Paikallinen sopimus Palmia-liikelaitoksen kiinteistöpalvelut-yksikön sairaalapalvelujen ruokakuljetuksessa työskentelevien pitkistä työvuoroista
ok. Palmialla on tarve teettää sairaalapalvelujen ruokakuljetuksessa enintään 12 tunnin pituisia työvuoroja lyhyempien työvuorojen lisäksi. Mahdollisuus suunnitella pidempiä työvuoroja mahdollistaisi sen, että ruoka saataisiin kuljetettua tarvittaessa lämpimänä sairaalaan yhden kuljettajan voimin.
Kaikki ko. toiminnon työntekijät ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa pitkien työvuorojen tekemiseen ja asia on sovittu henkilöstöjärjestöjen kanssa.
8 Haku valtiovarainministeriön kuntakokeiluhankkeeseen
ok. Hallitus haluaa etsiä säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia vähentämällä kuntien velvotteita. Erilaisia ratkaisuja nyt sitten kokeillaan ja Helsinki ilmoittautuu halukkaaksi kokeilukunnaksi neljään osa-alueeseen:
1. Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli
– Apotin avulla kokeiltaisiin mm. toimintamallien ja tietojen saatavuuden kehittämistä.
2. Koulutuspalvelukokeilut
– mm. oppilaanohjauksen yhtenäistäminen ja erityisesti tukea tarvitsevien ohjaaminen toiselle asteelle
5. Kuntien ja Kelan välisen yhteistyön kehittäminen
– kokeillaan toimeentulotukiyhteistyötä kunnan ja Kelan välillä siten, että Kelan virkailija syöttäisi saamansa tiedot kunnan asiakastietojärjestelmään toimeentulotuen myöntämistä varten, kun hän toteaa että asiakas on oikeutettu myös toimeentulotukeen.
6. Nuorisotakuun toimintamalli.
– Kehitetään prosesseja koska: ”Valtion ja kaupungin yhteistyössä toteuttamissa nuorisotakuun palveluissa on tällä hetkellä monia lakeja, säädöksiä ja ohjeita, jotka vaikeuttavat tai jopa estävät prosessien sujuvaa ja tehokasta toteuttamista. Tästä aiheutuu tarpeettoman usein turhaa ja moninkertaista työtä sekä kaupungilla että valtionhallinnossa. Tuloksena tästä on, että nuoren pääsy työllisyyspalveluihin, kuntoutukseen, koulutuksiin ja työhön viivästyy.”
9 Vuoden 2014 talousarvion kohdalle 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, merkityn avustusmäärärahan jakaminen
Pöydältä. Yhä minua mietityttää tukien myöntäminen ay-taustaisille järjestöille. Tuet määräytyvät käytännössä suoraan ”ikuisten” vuokrasopimusten mukaisesti, eli kaupunki tukee esim. Jytyä 235 180 eurolla, joka vastaa Stansvikin kartanon vuokrasta, lämmityksestä jne. syntyviä kuluja. Kartano on ollut Jytyllä vuokralla vuodesta 1942. JHL:llä on puolestaan vastaava suhde Kulosaaren kartanoon.
Keskimääräinen satsaus ei ole kovin suuri – vain hiukan yli kympin per kaupungin työntekijä ja kyllä toki tämän verran voimme tukea työntekijöidemme virkistäytymistä. Tuki vaan kohdistuu kovin epätasaisesti. Jytyläiset saavat tukea puolisen sataa euroa per naama kun akavalaisten tuki jää muutamaan euroon. Onko jokin erityinen syy tukea Jytyä reilusti enemmän kuin Akavaa?
Kuva: Jyty / jytyhelsinki.fi
Onko perinteellä jokin itseisarvo? Onko JHL:llä ja Jytyllä ikuiset nautintaoikeudet kaupungin omistamiin kartanoihin? Voisiko kartanoissa olla kuntalaisia yleisesti enemmän hyödyttävää toimintaa? Aika moni toiminta olisi kannattavaa ilmaisessa tai edes puoli-ilmaisessa tilassa.
Nykyinen tuki vastaa järjestöjen perittyjä asemia puolen vuosisadan takaa. Olisiko aika tarkistaa tukea ja sen perusteita? Vai onko, kuten todettua, perinteellä itsessään jo arvoa?
10 Kaupunginvaltuuston 15.1.2014 tekemien päätösten täytäntöönpanon täydennys
ok. Toivomusponsia.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Laajasalo)
2 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Hernesaari)
ok. Maa-aineksia välivarastoidaan ja esikäsittellään.
3 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lassila & Tikanoja Oyj:n hakemuksesta (Verkkosaari)
ok.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Kantakaupungin eräiden alueiden määrääminen rajattuun rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten (nro 12259)
7.1. Kokouksessa kaupunginhallitus palautti ehdotuksestani rajatun rakennuskiellon valmisteltavaksi uudelleen saatteella:
Kaupunginhallitus palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi siten että rakennuskiellon vaikutusalue rajataan koskemaan vain niitä ydinkeskustan alueita, joilla toimitilojen käyttöaste on nykyisin korkea. Lisäksi rakennuskiellon tulee koskea vain ensimmäistä kerrosta ja kadunvarsien liiketiloja.
Nyt sitten saimme jo muutetun ehdotuksen. Alue on aiempaa selvästi rajatumpi: Meilahti, Ruskeasuo, Laakso, Toukola, Kumpula, Käpylä, Koskela ja Lauttasaari on rajattu pois. Muutos on toivotun suuntainen.
Minua vaivaa oikeastaan vain esittelyn ponnettomuus. Kun palautusesityksessä viitattiin toimitilojen käyttöasteeseen, olisi mielestäni ihan hyvä tuoda esittelyssäkin esiin sitten ne taustatiedot, joiden pohjalta meille tällä kertaa pöydälle tuotu kartta on harkittu. Pelkkä ”karttaharjoite” tämän ei pitäisi olla. Päätöksen tekeminen näin ohuella esittelyllä tuntuu kyllä aika absurdilta.
2 Maankäyttösopimus ja esisopimus Elisa Oyj:n kanssa (Pitäjänmäki, tontti 46002/19, asemakaava nro 12224)
ok. Aiemman kohdan asemakaavan maankäyttö- ja esisopimus.
3 Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen erästä Hitas-yhtiötä koskevasta päätöksestä
ok. Hitas-sopan päätös tällä erää. ”Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista seikkaa tai selvitystä, joka antaisi aihetta oikaista tehtyä päätöstä, joten oikaisuvaatimus ehdotetaan hylättäväksi.”
4 Pyöräilyn edistämisohjelman hyväksyminen
ok. Pyöräilyn edistämisohjelma pohjautuu Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 tavoitteeseen lisätä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteenlaskettua kulkutapaosuutta. Siinä esitetyt toimenpiteet ovat yleisesti ottaen ”parhaita eurooppalaisia” käytäntöjä, joilla pyöräilyn osuuden liikenteestä voi ennustaa nousevan merkittävästi. Lukekaa koko ohjelma!
SIVISTYSTOIMI
1 Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi oppisopimuskoulutuksen tiedottamisesta
ok.
Esittelijä toteaa että oppisopimuskoulutukseen on suunnattu lisärahoitusta sekä kaupungilta että opetus- ja kulttuuriministeriön taholta. Lisäksi oppisopimusyksikkö on lähettänyt tiedotteen peruskoulun päättävien vanhemmille oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, korotetuista koulutuskorvauksista ja siitä, että oppisopimuksella tutkinnon suorittaneet opiskelijat saavat saman tutkintotodistuksen ja jatko-opintokelpoisuuden kuin ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet.
2 Pelaajien palkitseminen Ruotsissa järjestettyjen jääkiekon alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailujen kultamitalista
ok. 1850 euron tunnustuspalkinnot joukkueen neljälle helsinkiläiselle pelaajalle. Onnea voittajille!
3 Pelaajien palkitseminen Venäjällä järjestettyjen jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitalista
ok. Neljälle pronssipojille 750 euroa per naama!
4 Alueen vuokraaminen Helsinki Stadion Management Oy:lle Töölön pallokentän alueelta (ns. Pallokenttä 7)
ok. Vuokrannemme kentän kuplahallia varten HJK:n hallinnoimalle Helsinki Stadion Management Oy:lle 50 %:n subventiolla, jonka peruste on liikuntakäyttö. Alennettu vuokra on 13 729,57 euroa vuodessa.
Positiivista kaupungin kannalta myös se että liikuntalautakunnan tälle vuodelle ko. kentän tekonurmimaton ja lämmitysjärjestelmän uusimista varten varaama noin puoli miljoonaa euroa voidaan nyt käyttää muihin kohteisiin. Samalla myös kentän lämmityskulut (n. 35 000 – 40 000 euroa) säästyvät.
5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta
ok. Helsingin lausunnossa toivotaan rohkeampaa otetta uudistuksiin ja toivotaan sekä lisää valinnaisuutta että sirpaleisuuden vähentämistä. Myös teknologian merkitystä olisi voinut tuoda enemmän mukaan. Erityistehtävälukioita puolustetaan voimakkaasti. Yleisesti lausunto pitää työryhmän esityksiä kannatettavina ja oikeansuuntaisina.