Löysin itseni keskiviikkoiltana Rovaniemen Salesta. Ei se ihan sattumaa ollut – piti maitoa, leipää ja juustoa ostaa. Sisään tullessani metsästäjä-keräilijä minussa heräsi ja päätin hankkia vielä vähän karkkia ja vihanneksiakin. Tämän ostoselämyksen ylevöittämiseksi oli kauppias päättänyt soittaa liikkeessään taustamusiikkia.

Jo hedelmähyllyn kohdalla äänimatto alkoi kiinnittää huomiotani. Se ei nimitäin ollut mitä tahansa easy listeningiä vaan sen tarkemmin määrittelemättä ”örinäheviä”.

Tiedättehän sitä sellaista maassamme kohtuullisen suosittua raskaampaa jynkytystä, jonka vokaaliosuudet hoidetaan ”örisemällä”, sähkökitarat vyöryttävät vallina, basareita on useimmiten rumpalilla kaksi ja niitä soitetaan jokaiselle kahdeksasosanuotille. Artistien tavoitteena on usein tällaista musiikkia tehdessään luodata taiteen avulla ihmisyyden synkempiä puolia.

Oli mitä oli, nyt ei saa ymmärtää väärin – örinähevilläkin on aikansa ja paikkansa, mahtavaa kamaa. Se paikka ei vaan kertakaikkiaan ole supermarketin hedelmä- ja vihanneshylly.

Mikä on taustamusiikin tarkoitus ja miksi sitä soitetaan kaupoissa ja ravintoloissa? Jäljet johtavat Yhdysvaltoihin ja 1900-luvun alkupuolelle, kuten niin monessa muussakin kuluttamiseen ja kaupankäyntiin liittyvässä keksinnössä.

Muzak ei tarkoita sattumanvaraisia kappaleita sattumanvaraisessa järjestyksessä, vaan tempoltaan, rakenteeltaan ja soitinnukseltaan tarkkaan mietittyjä biisejä, jotka eivät herätä liikaa huomiota, vaan jäävät ihmisen alitajunnan tasolle ja lisäävät tutkitusti kaupankäyntiä. Asiaa tutkinut yritys antoi Hoover-imurin tavoin nimen koko musiikkityylille. Kyllä, muzak on Muzak LLC:n rekisteröity tavaramerkki.

Rovaniemen Saleen tämä idea oli suodattunut muodossa: pistetään mikä tahansa radioasema päälle ja hyvä tulee. Sori, ei toimi. Erityisesti soittolistaradion idea kun on oikeastaan täsmälleen päinvastainen muzakkiin verrattuna: hittiputken jokainen kipales on tarkoin suunniteltu herättämään huomiota jotta kuuntelisimme korvat höröllä kaupallisia tiedotteitakin.

Uskallan väittää että suurinta osaa Rovaniemen Salen asiakkaista ei raskaampi ryttyytys ainakaan tuolla hetkellä viihdyttänyt. Absurdiutta tietenkin lisää kauppojen äänentoisto, jonka läpi toistettuna loistavastikin miksattu musiikki kuulostaa lähinnä diskanttiselta puurolta, joka vaikeuttaa erityisesti puheen kuulemista: erottelevat taajuudet ovat suurinpiirtein samalla alueella.

Makkarahyllyn edessä keksin kuitenkin aika yksinkertaisen nyrkkisäännön taustamusiikille, joka toimii niin ravintoloissa kuin liikkeissäkin.

Kuvitelkaa että taustamusiikkia esittävä bändi olisi ihan oikeasti (taustamusiikki)keikalla liikkeessänne.

Kreikkalaisen ravintolan nurkassa joku näppäilisi buzukia, Henkkamaukalla voisi hyvinkin olla Robin teinejä viihdyttämässä, kahvilan iltapäivävuorossa taustalla soisi pianojazz, illempana rytmikkäämpi funk, rautakaupassa iskelmä, Stockkalla hiljainen bosis ja heavy-baarissa vaikka sitten se Dimmu.

Kuka sitten voisi olla Rovaniemen Salessa keikalla? Tarvitaanko päivittäistavarakauppaan ylipäätään taustamusiikkia? Ei omassa lähikaupassani ole, eikä myöskään monissa suosikkikapakoissani. Toivottavasti ainakaan oma kalenterini ei ala täyttyä market-keikoista.