(Eilisen kaupunginhallituksen asiat blogissa vasta tänään koska jostain syystä serveri oli eilen kaatunut enkä päässyt sivuille.)
Huhhuh miten pitkä lista! 33 aloitetta ja monta muuta asiaa, mm. Kalasataman keskuksen toteuttamissuunnitelman muuttaminen ja Malmin lentokentän rakennusten osto. Jätkäsaaressa kaavoitetaan Saukonlaiturin länsiosaa, vuokrataan tontti kongressi/tornihotellia varten ja käynnistetään Bunkkerin toteuttamiskilpailu. Koko lista liitteineen löytyy täältä.
Ensin aloitteet, joita on 33 kappaletta. Ne löytyvät taulukkomuodossa täältä.
34 V 26.11.2014, Innovaatiorahaston sääntöjen muutos
OK! Mahtavaa Erkki! Toisinaan aloitteista seuraakin jotain! Toveri Perälä teki viime vuonna aloitteen kaupunkimme ”innovaatiorahaston sääntöjen tarkistamisesta” siten että säännöt sallisivat myös sosiaalisten innovaatioiden, joilla ei ole suoraa elinkeinovaatimusta, tukemisen. Viime keväänä vastaus aloitteeseen oli nihkeähkö, joten palautimme sen kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton, rkp:n ja osan demareita tuella. Nyt sääntöjä on sitten valmisteltu ja saamme viedä valtuustoon esityksen, jonka sisältö kuuluu seuraavasti:
Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 §n seuraavaan muotoon: ”Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.”
Hyvä Erkki!
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)
ok. Jätkäsaaren kaavoitus etenee. Nyt Saukonlaiturin länsiosan kaava. Itäosan valtuusto hyväksyi 2013.
Talous- ja suunnittelukeskus ja Kiinteistövirasto ovat, varsin perustellusti, huomauttaneet kaavassa olevan kanavan toteuttamiskustannuksista. Kanavan toteuttamiskustannukset eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja vähentävät kaupungin saamia tuloja. Tuo kanava tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Itsekin kyllä kyseenalaistan kanavan tarpeellisuuden kun vieressä on muutamien kymmenien metrien pääss merta, joka lienee varsin riittoisa ”vesielementti” asuinalueelle.
Esittelijä perustelee ratkaisua sillä että
”Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty
kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty.”
Eli kustannuksia on ilmeisesti saatu hieman alaspäin. Pohjaongelma on se että kaavoittajalla ei ole kosketusta tulopuoleen, vaan osayleiskaavaa on voitu laatia ikäänkuin itsenäisenä taideteoksena – on suunniteltu ”korkeatasoista kaupunkikuvaa”, jonka toteuttaminen on sitten kallista. Ihan näin tämän ei tulevaisuudessa toivoisi menevän. Uudisrakentamisen ja kaavoittamisen tulisi olla kaupungille kannattavaa toimintaa.
2 V 26.11.2014, Arabian kauppakeskuksen tontin myynti (Toukola, tontti 23677/9, Hämeentie 109-111)
ok. Arabian kauppakeskuksen tontti myydään kauppakeskuksen omistavalle Citycon oy:lle 10,6 miljoonan euron hintaan, joka vastaa noin 560 euron kerrosneliömetrihintaa.
3 V 26.11.2014, Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot 10620 – 16023)
ok. Tämä on iso ja monimutkainen keissi, mutta hyvä että on saatu jumpattua ratkaisu, jolla toteuttaminen lähtee käyntiin. Tämä projekti on keskeinen koko alueen rakentamisella, sillä keskukseen limittyy niin monta eri tekijää jäteasemasta lähtien.
Pääpiirteissään kyse on siitä että kun SRV lähti vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti suunnittelemaan Kalasataman keskuksen toteuttamista, kävi jatkosuunnittelun aikana selväksi että alkuperäinen suunnitelma ei ollut toteuttamiskelpoinen sellaisenaan. Nyt sopimusta rukataan muotoon, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
Isoimmat muutokset ovat sosiaali- ja terveysaseman siirtäminen erilliseen rakennukseen keskuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa sitten puolestaan se että liikekeskus laajenee entisestään terveysasemalta vapautuneisiin tiloihin. Lisäksi tonttikaupoista kaupungille tulevien tulojen ajoitusta vaiheistetaan – 142 miljoonaa euroa on kieltämättä sen kokoinen potti että on ymmärrettävää että sen maksaminen ei onnistu kerralla.
Esittelijän mukaan ”SRV:n esittämä suunnitelmamuutos on keskuksen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja myös kaupungin kannalta sekä toiminnallisesti että muutoin perusteltu.”
Itse olen laajemmassa mittakaavassa sitä mieltä että kaupunkikehittämisemme on liian ”ostoskeskusvetoista”. Riittääkö Kalasataman keskukselle, Kampin keskukselle ja Pasilalle todellakin asiakkaita? Ja jos riittää, niin riittääkö pienemmille liikkeille ja Hakaniemelle. Kyllä sillä roinan hankkimisellakin on rajansa. Mutta on hyvä että Kalasatamassa päästään nyt vihdoin rakentamaan. Ja kyllä mä diggaan siitä että sinne syntyy kunnon torneja!
4 V 26.11.2014, Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:lle vuokrattavan maanalaisen määräalan vuokrausperusteet
ok. Vuokrataan maanalaista tilaa Kalasataman jätejärjestelmää varten.
5 V 26.11.2014, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontinvuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 – 4)
ok. Viime vuonna tunteita herättäneessä Jätkäsaaren tornihotellikysymyksessä ollaan viimein pääsemässä rakennuslupavaiheeseen aiemmin hyväksytyn asemakaavan mukaisesti, jossa Jätkäsaareen rakennetaan yhden 33-kerroksisen maamerkin sijaan kaksi matalampaa 16-kerroksista tornia. Nyt päätetään tontin vuokraamisesta.
Samalla toinen rannan vanhoista sr-1 -suojelluista makasiinirakennuksista (L2) luovutetaan vastikkeetta vuokraajalle. Tätä perustellaan sillä että ”Haahtela-rakennuttaminen Oy:n 9.9.2014 laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä.” Rakennuksesta on jo löydetty sekä mikrobikasvustoja että asbestia. Tällä järjestelyllä kaupunki saa säilytettyä sr1-suojellun Lars Sonckin suunnitteleman makasiinin kaupunkikuvassa. Ja toinen makasiini on vielä riemunamme…
Investoinnin kokonaissumma on noin 90 miljoonaa euroa ja kongressihotelliin syntynee noin 100 työpaikkaa. Tätä voi verrata paperitehtaaseen. Hieno homma!
6 V 26.11.2014, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen
ok! Malmin kenttä siirtyy jälleen Helsingin hallintaan noin 80 vuoden tauon jälkeen ja nyt ostamme Finavialta ja rajavartiolaitokselta kentän rakennukset yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.
7 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen
ok. Toteutuskilpailu jäi viime viikolla pöydälle Verkkokaupan yhteydenottojen vuoksi. Pidämme toteutuskilpailua nykyisessä muodossaan kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltuna.
Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.
Osaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Lausunto sisäministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sisäasioiden rahastoista
ok. ”Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että asetusluonnoksessa on otettu huomioon useita Helsingin 19.5.2014 antamassa lausunnossa nostettuja seikkoja.”
4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Honkasuon ja Kuninkaantammen alueen esirakentamista varten
ok. 3,25 miljoonalla eurolla esirakennetaan uusia asuinalueita. Yhteensä näiden kahden alueen esirakentamiseen tarvitaan noin 16 miljoonaa euroa 2014-2021.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta
Ok! Petra Malin ehdotti valtuustoaloitteessaan että ylijäänyttä kouluruokaa myytäisiin ja. Nyt tätä sitten kokeillaan Herttoniemessä, jossa Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäänyt ruoka toimitetaan Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuriin. Mainiota.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Munksnäs lågstadieskolan perusparannuksen hankesuunnitelma
ok. Munksnäs lågstadieskolan perusparannetaan 5,3 miljoonalla eurolla.
2 Kahden tontin varaaminen Kaartinkaupungista toimitilahanketta varten (Kaartinkaupunki, tontit 3048/2 ja 7, Pohjoinen Makasiinikatu 9, Kasarmikatu 21)
ok. Nykyinen rakennusviraston rakennus puretaan jahka Rakennusvirasto siirtyy teknisen alan virastojen yhteiseen toimitilaan. Tilalle Ahlström Capital Oy ja HGR Property Partners rakentavat toimitilarakennuksen, johon siirtyvät mm. asianajotoimisto Roschierin toiminnot.
Hupaisa sivuhuomio että päätösesityksen liitteenä olevat kaavakartat ovat vuosilta 1836 ja 1958… Perspektiiviä!
3 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue)
Suunnitteilla pysäköintilaitos 500 autolle. Melkoinen iisakin kirkko – maanalaiset alueet ovat olleet varattuna hankkeeseen jo vuodesta 2002. Nyt sisään- ja ulosajoaukkojen paikaksi on löydetty nykyisin paikoitusalueena toimiva tontti, johon YIT haluaisi ramppien lisäksi rakentaa myös toimitilarakennuksen. Tälle varataan nyt tontti jotta asiaa voidaan suunnitella.
4 Kallion Linnunlaulun alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 12307)
ok. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa pidennetään kahdella vuodella.
5 Lauttasaaren korttelin 31099 tontin 3 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12306)
ok. Omakotitalo Lauttasaaressa. ”Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.”
6 Rakennusvalvontataksan tarkistaminen 1.1.2015 alkaen
ok. Rakennusvalvontavirasto muuttu ns. nettobudjetoiduksi yksiköksi ensi vuonna ja tavoitetteeksi on asetettu 100 %:n suuruinen kate. Ts. rakentajat maksavat täyden hinnan saamistaan palveluista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen kateprosentti on ollut 83%.
SIVISTYSTOIMI
1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen rahoitusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
ok. Kuten niin monessa muussakin hallituksen esityksessä, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin. Tätä ei kuitenkaan kompensoida normien purkamisella.
Ongelmia löydetään myös mm. siitä mihin tietoon rahoituspäätökset perustuvat. Yleisesti kuitenkin ”Helsingin kaupunki pitää erinomaisena hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta lisätä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.” Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti.
2 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
ok. Kuten edellisessäkin lausunnossa, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 1,8 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin, jota ei – huomaatteko kuvion – kompensoida normien tai tehtävien purkamisella. Lisäksi ”Kuntalaista kohden kansalaisopistojen valtionosuutta tulee pääkaupunkiseudun alueelle noin 12 % koko maan valtionosuuden perustana olevista opetustunneista, vaikka väestön osuus on 20 %.”
Helsinki pitää esityksen ”tavoitteita toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä ja entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä hyvinä ja tarkoituksenmukaisina.
Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti ja aikataulun vuoksi lausunto tulisi antaa tässä kaupunginhallituksen kokouksessa.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta
Palautimme Marin vuoden 2014 talousarvioon liittyvän ponnen valmisteluun 23.6. kaupunginhallituksen kokouksessa. Mari toivoi ponnessaan että kun varhaiskasvatusviraston tilojen, eli suomeksi päiväkotien, tilankäyttöä tehostetaan, samalla seurataan ettei tiivistäminen heikennä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Suorastaan kaupunkijärjellä ymmärrettävä tavoite – olisi varmaan kaikkien kannalta toivottavaa että lapset olisivat terveinä päiväkodeissa, eivätkä sairaina kodeissa, jolloin vanhempien työnteko muuttuu aika hankalaksi. Päiväkodin idea näin yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin on mahdollistaa vanhempien työnteko.
Vuoden 2014 talousarviossa varhaiskasvatusviraston tilankäyttöä kiristävä kirjaus oli seuraava:
Tarkastetaan varhaiskasvatuksen tilavaatimusta 9 neliöstä 8 neliöön uusissa tiloissa ja olemassa olevissa tiloissa, joissa se on toiminnallisesti mahdollista.
Nyt sitten on saatu uusi vastaus. Vieläkään mitään yksittäisiä mittareita tai vastausta ei oikein anneta. Tätä selitetään seuraavasti:
”Tiloihin liittyen ei ole olemassa yksittäisiä mittareita. Keskeisiä tekijöitä tilojen seurannassa ovat tilan kunto, ylläpito ja hyvä toiminnallinen suunnittelu. Neliöiden seurannan näkökulmasta kaikille päiväkotitiloille on määritelty tilapaikat, joiden määrittelyssä on otettu huomioon viranomaistahojen tiedossa olevat tilaan liittyvät rajoitukset.”
Lisäksi kerrotaan mitään lähitulevaisuudessa aiotaan tehdä:
Varhaiskasvatusvirasto ja tilakeskus ovat lisäksi sopineet, että tilaselvitystä jatketaan tarkistamalla kaikki tilat STM:n suosituksen ja Rakennustieto Oy:n lasten toimintatilan laskutavalla. Tämä työ käynnistyy Tilakeskuksen pilotilla kymmenen eri aikoina valmistuneen päiväkodin tarkastelusta siten, että tuotetaan laajuustiedot sisätilojen ja piha-alueiden osalta. Tilat selvitetään tilaryhmittäin niin, että huoneistoalan lisäksi saadaan tieto lasten käytössä olevasta huoneistoalasta. Lisäksi selvitetään wc/pesutilayksiköiden määrä ja käytössä olevien pesualtaiden sekä wc-istuinten määrä ja ilmanvaihto. Pilotin tarkoituksena on selvittää, kuinka mittavasta selvitystyöstä on kyse. Päiväkotitoimintaa on yli 300 eri-ikäisessä kiinteistössä, tilat ovat osin kaupungin omia ja osin ulkopuolisilta vuokrattuja, joten tietojenkeruu vaaditulla tarkkuustasolla on haasteellista. Pilotti tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä ja tulokset raportoidaan varhaiskasvatuslautakunnalle.
Varhaiskasvatuslautakunta lisäsi lausuntoa antaessaan seuraavan kappaleen:
Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja.
Eli varhaiskasvatuslautakunta on vahvasti sitä mieltä että tilankäyttöä tehostamalla ei lisää säästöjä varhaiskasvatuksesta enää voi saada.
Ensi keskiviikkona hyväksyttävässä vuoden 2015 talousarviossa vastaavaa kiristävää tarkkaa kirjausta ei enää löydy, mutta varhaiskasvatusviraston sitovana tavoitteena on, että tilamäärä per lapsi ei kasva.
Tuo Kalasataman keskuksen jalustaosa näyttää valitettavasti joltain pellistä väsätyltä harjoitusjäähallilta monessa havainnekuvassa. Voi olla aika ikävää ympäristöä vallankin tuon sosiaaliaseman suuntaan. Vähän pelkään, että keskus paitsi tuhoaa elämän ympäriltään kilometrien säteeltä, niin koko kompleksi myös erottuu omaksi möhkäleeksi kaupunkikuvassa. Mitä kysynnän riittävyyteen tulee, niin enemmän ehkä kannattaa olla huolissaan niiden liikkeiden kysynnästä, jotka ovat nyt jossain tuolla motareiden varsilla, kuin näistä uusista keskusta-alueille tulevista. Vielä trendi menee toiseen suuntaan, mutta eipä nämä Helsingin keskustan asuin- ja liikehankkeet ole vielä edes oikeastaan rakenteilla ja uusia asukkaita alkaa vasta nyt muuttaa alueille. Kuitenkin sekä Gigantti että XXL tunki jo keskustaan ja Ikea koittaa päästä Pasilan kylkeen. Noissa on tähän asti käyty jossain Vantaalla. Sääli vain, että vuokrat nousevat pienissäkin tiloissa niin kovaa, että jos ei myy korkealla katteella turkkeja, koruja ja väskyjä, niin saa mennä aika kauas ihmisvirroista tai sitten olla iso ketju.
Jännä nähdä mitä valtuutetut, jotka olivat niin huolissaan Jätkäsaaren tornista, sanovat kun Kasarmitorin kulmaa muutetaan. Vai kiinnostaako oikeasti mikään muu arkkitehtuurissa kuin se, että siluettiin ei saa tulla krapulaisille lännenmatkailijoille mitään fallosmaista. Ilmeisesti siis tuo asbestipesäke, joka tappoi monta työntekijää ennenaikaisesti, puretaan. Mielenkiitoista kehitystä juuri tuossa Kasarmitorin kulmilla, kun useampikin hotellihanke, uusia asuntoja ja tällainen suuri toimistohanke tulossa. Sitten vielä se G. Vielä kun se viereinenkin purettaisiin siitä keskeltä torilta katsottuna, eikä ainakaan uudessa naapurissa otettaisi siitä mallia, lisää tummaa monotonirumuutta kun tuo tori ei kaipaa, kun Metso lisäksi rumentaa jo vastakkaista kulmaa.
Jos lähdetään siitä, että vapaa-ajasta tulee yhä enemmän bisnestä, niin toivottavasti valtuutetut ymmärtävät korostaa kaikessa sitä miltä ilman autoa kulkevasta kaupunki näyttää, eikä enää jatkettaisi tätä kaupungin sielutonta 1960-luvun modernistien meininkiä ja autoidiotismia. Niin, ja paljon vaan torneja lisää, jos näyttävät joltakin ja ovat oikeasti tehokkaasti kaavoitettuja, eikä mitään yksittäisiä joiden ympärillä on hehtaareittain tyhjää. Mitä enemmän asuntoja, sitä enemmän asiakkaita palveluille ja kaupoille eli pienillekin yrittäjille saumoja, samoin veronmaksajia ja tuloja kaupungille. Olisi Töölönlahdellakin voinut rahastaa kunnolla rakennusoikeutta lisäämällä, ja helposti lopputulos olisi ollut kaupunkikuvallisestikin paljon parempi.
Moi,
Kasarmitorin kulmaan tuleva asemakaava lienee tiukka kerrosten suhteen. Ei siihen – keskelle historiallista kantakaupunkia – mitään torneja suunnitella. Helsinki on määritellyt linjat siihen minne torneja ylipäätään saadaan ryhtyä kaavailemaan.