Hesarissa oli 3.1. juttu ”Viisi ulkomaista suunnittelijaa kertoo, miten sisustaisi Suomi-kodit toisin”. Oma huomioni kiinnittyi jutussa aivan muuhun kuin sisustuksellisiin valintoihin.
Käytännössä kaikki viisi suunnittelijaa olivat tulleet Suomeen opiskellakseen Taideteollisessa korkeakoulussa, nykyisessä Aalto-yliopistossa. Yhdysvalloista kotoisin oleva Julie Tolvanen omistaa yrityksen yhdessä suomalaissyntyisen miehensä Mika Tolvasen kanssa. Meksikolaissyntyinen Jaime de Vizcayalla puolestaan on kiinalaissyntyisen vaimonsa kanssa 2. Elämä Design -yritys. Ja jos villi veikkaus sallitaan, myös kiinalaissyntyinen vaimo lienee tullut Suomeen opintojen kautta.
Juuri tällaisia maahanmuuttajia Suomi tarvitsee; luovia, yritteliäitä ja korkeasti koulutettuja. Lisää kansainvälisyyttä, lisää verkostoja, lisää ideoita, lisää yrittäjiä. Valoa savupirttiin.
Ja mitä tekee hallitus – määrää lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Laki astui voimaan 1.1.2016.
Päätöstä ei perustele järki vaan ideologia. Kokoomuslaiseen eetokseen sopii se että kaikki on maksullista, täysin riippumatta siitä onko se järkevää vai ei. Perussuomalaiset taas riemuitsevat päästessään kurmoottamaan ulkomaalaisia ja jos vielä siihen yhdistyy sivistys- ja koulutusvastaisuus, sen parempi. Keskusta puolestaan perustelee kantaansa ”englanninkielisen tarjonnan ja rekrytoinnin lisäämisellä”, joka on kyllä täysin dadaistinen argumentti. Harvoin kysyntä lisääntyy hintaa nostamalla. Mutta jos kepulaisessa maailmankaikkeudessa Suomi pelastuu diginavetoilla, niin ehkäpä markkinatalouskin pelaa eri säännöillä.
Ymmärtäisin lukukausimaksut, jos ulkomaalaisten opiskelijoiden virta olisi niin valtaisa että sitä pitäisi rajoittaa. Mutta kun ei ole. Pikemminkin päinvastoin. Suomen ja suomalaisten yliopistojen tulisi olla tulevaisuudessa nykyistä kansainvälisempiä. Veikkaan että piakkoin perustetaan jokin työryhmä tai kärkihanke miettimään ”suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisyyttä ja globaaleja yhteyksiä”. Siellä sitten kokouspullan äärellä sormi suussa ihmetellään että mites tässä näin kävi.
Järjetöntähän tämä on erityisesti siitä syystä että suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen, elää ja yrittää, kasvattaa Suomen kansantaloutta ja parantaa kestävyysvajettakin. Ja erityisesti tuo uusia ajatuksia, niitä täällä tarvittaisiin. Kipeästi.