Maanantaina kaupunginhallituksessa luvassa pitkä kokous: iso läjä aloitteita ja ponsia, lausunto HSL:n talousarviosuunnitelmasta ja vyöhykelippu-uudistuksesta, liityntäpysäköintiä Lauttasaareen sekä pöydältä mm. Lauttasaaren vesitornin purkaminen ja Ympäristökeskuksen johtosäännön päivitys. Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.

Aloitteet ja ponnet

Aloitteita oli yhteensä 50 kappaletta, joista peräti 19 vain yhden valtuutetun, Perussuomalaisten Belle Selene Xian tehtailemia. Useimmissa niissä ei ollut edes muiden valtuutettujen allekirjoituksia. Selvästikään Bellelle ei ole vielä ihan auennut, miten ja mihin aloitteilla voi vaikuttaa ja mihin taas ei.

Tiivistin kaikki aloitteet, vastaukset ja kommenttini tähän taulukkoon, jonka avulla niihin tutustuminen käy kohtuullisen helposti.

Joukossa oli myös monia hyviä aloitteita. Erityisen ilahduttavaa on että Metron yöliikennöintiä kokeillaan Johanna Sumuvuoren aloitteen ansiosta.

Muutamia vastauksia voisi mielestäni vielä vähän pohtia:

3. Thomas Wallgren (sdp): Pietarin ja Helsingin ystävyyskaupunkisuhde poikki Pietarin LGBT-lain vuoksi.
– Helsingillä ei ole ystävyyskaupunkisuhdetta Pietarin kanssa, sikäli aloite vähän huti.
– olisiko tästä enemmän hyötyä kuin haittaa? Eikö kanssakäymisellä nimenomaan näytetä että suvaitseva yhteiskunta on mahdollinen?

10. Henrik Nyholm (vas): Metron varauloskäyntien ottaminen käyttöön.
– Lausuntoa voisi muokata vähän positiivisemmaksi. Lisäkulua ei oikeastaan synny ja asemien käytettävyys paranisi. ”Sisäänkäynnit tullaan mahdollisuuksien mukaan avaamaan.”?

17. Tuomas Rantanen (vihr): Allergiatalon rakentaminen kokeiluna ara-vuokra-asuntotuotannossa.
– Voiko allergiatalon suunnittelu olla mahdotonta? Kyllä tätä pitäisi ainakin selvittää.

31. Petra Malin (vas): Kaupungin sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla tulisi kertoa minä päivänä saapuneita toimeentulotukihakemuksia paraikaa käsitellään.
– Aloite vaikuttaa ihan hyvältä ja vastaus nihkeältä.
– Sosiaali- ja terveysvirastossa on käsitykseni mukaan varattu yhden henkilön koko työpanos päätöskyselypuheluiden vastaamiseen. Sama henkilö voisi varmasti myös päivittää nettisivun?
– Tampereella näin toimitaan ja ilmeisesti toimiva käytäntö.
– Tämän toteuttamiseen ei tarvita kallista järjestelmää, vaan ihan sivun päivittäminen käsin kerran päivässä riittää.

Tampereella näin.

32. Osku Pajamäki (sdp): Tarja Halosen leikkipuisto Kallion
– no miksipä ei?

Sitten lista-asioihin.

51 V 25.9.2013, Kaupunginhallituksen varajäsenen valinta

ok. Sirkku Ingervon tilalle kaupunginhallituksen varajäseneksi nousee Otso Kivekäs.

52 V 25.9.2013, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

ok. Demarit valitsevat Jouko Sillanpään tilalle Jyrki Lohen sataman johtokuntaan.

53 V 25.9.2013, Palmia-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen ja varajäsenen valinta

ok. Demareiden tuolileikin toinen osa: Jyrki Lohen paikalle Palmian johtokuntaan Samuli Vapaasalo ja Samulilta vapautuneelle varapaikalle sitten puolestaan Jari Mustikkaniemi.

54 V 25.9.2013, Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen valinta

ok. Vasemmistoliitto valitsee varajäsenen.

55 V 25.9.2013, Sosiaali- ja terveyslautakunnan toisen jaoston jäsenen valinta

ok. Vasemmistoliitto valitsee uuden jäsenen jaostoon.

56 V 25.9.2013, Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen sekä kaupunginhallituksen johtamisen jaoston ja tietotekniikkajaoston asettaminen

ok. Muutetaan strategiassa päätetyn mukaisesti johtosääntöä ja valitaan jäsenet ko. elimiin. Kokoomuksella on puheenjohtajuus johtamisen jaostossa ja meillä tietotekniikkajaostossa. Me ehdotamme siihen pestiin valtuutettu Otso Kivekästä. Olen itsekin ehdolla ko. jaoston varajäseneksi. Tää on kyllä hieno juttu ja ilo nähdä miten asiat etenee.

Kirjoitin jaostojen perustamisen syistä vähän laajemmin jo jo pari viikkoa sitten.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 25.9.2013, Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosäännön muuttaminen

Ympäristötoimen johtosääntöä muutetaan, ja se on pääosin todella ok. Yhteen kohtaan toivomme pientä muutosta.

4 § 21 huolehtia osaltaan energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta ja tiedotuksesta.

Tässä kohdassa toivoisimme että termi ”huolehtia osaltaan” korvattaisiin sanalla ”koordinoida” joka muuttaisi asetelman selkeäksi ja muiden edelläkävijäkaupunkien kaltaiseksi. Toteuttaisi myös strategian ilmastotavoitteita. Esittelijä itseasiassa tekstissään selittää tilannetta ihan hyvin:

Ilmastonsuojeluun liittyvät tehtävät eivät tällä hetkellä kuulu minkään Helsingin kaupungin lautakunnan perustehtäviin, vaikkakin useat hallintokunnat hoitavat erilaisia energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä tehtäviä.

Asian merkittävyyden vuoksi tehtävä on perusteltua mainita ympäristötoimen johtosäännössä. Ilmastonsuojelun koordinoinnin vahvistaminen on muun muassa ympäristökeskuksen strateginen projekti, jota edistetään jo kaupungin ja elinkeinoelämän verkostossa. Tehtävä sopii luonteeltaan ympäristölautakunnan tehtäviin, koska se huolehtii myös muista kunnan ympäristönsuojelutehtävistä. Lisäksi ympäristökeskukseen on vuonna 2009 perustettu ilmastonsuojelutehtäviin liittyvä ympäristötarkastajan virka.

(Lihavointi minun.)

Muutos selkeyttäisi tilanteen. Vastuu ilmastonsuojelutoimien koordinoinnista olisi ympäristötoimella. Tällä hetkellä se siis ei ole millään lautakunnalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 25.9.2013, Konalan tontin 32036/10 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12171, Ristipellontie 11)

ok. Teollisuustontti muutetaan toimitilatontiksi ja sille rakennetaan drive-in -ravintola ja kylmäasema. Lisää Hesejä Helsinkiin.

2 V 25.9.2013, Honkasuon Honkaperhosen alueen tonttien vuokrausperusteet

ok. Honkaperhosen alueen rakentaminen alkaa 2014, joten nyt täytyy päättää vuokraperusteista. Ne sovitaan nyt vuoteen 2075 saakka. Erittäin todennäköisesti juuri kukaan kaupunginhallituksen jäsenistä ei ole enää elossa kun asiasta seuraavan kerran päätetään… …perspektiiviä…

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 25.9.2013, Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

ok. Kuuden viikon hoitotakuu toteutui pääosin. Yli kolmen kuukauden jonotusaikoja ei ollut.

Halpaa intensiivinen hoito ei ole. Ongelmien ennaltaehkäisy kannattaa aina.

 

Tällä hetkellä keskimääräinen kokonaiskustannus per lastenpsykiatrinen potilas on noin 30 000 eur / vuosi, eli 35 lähetteen kasvu tarkoittaa keskimäärin noin 1 000 000 euron lisäkustannusta vuodessa.

Vuonna 2012 intensiivisen avohoidon piirissä oli 102 helsinkiläislasta. Näistä 39:lla oli myös ennalta suunniteltu osastohoitojakso (joko vuonna 2012 tai aikaisemmin). Osastohoitojaksojen havaittu hyöty potilaille ja heidän perheilleen on selvästi parantunut kun siihen on liitetty intensiivinen avohoito ennen osastojaksoa, jolloin perhe ja muu verkosto on jo saatu tiiviiseen yhteistyöhön.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupunginsihteerin viran täyttäminen hallintokeskuksessa

ok. Valitaan Maria Nyfors.

7 Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilötapaaminen Espoossa 8.-9.10.2013
Liite 1 Espoon kaupungin kutsu 19.8.2013

ok. Valitaan edustajat tapaamiseen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2014-2016

Tämä on iso asia. Lausuntoa pyydetään seuraavista:

1. HSL:n strategiasuunnitelmasta
2. Liikenteenpalvelutasosuunnitelmasta
3. Lippujen keskimääräisistä hinnoista
4. Kuntaosuuksien tasosta
5. Kutsu-plus -liikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta
6. Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015

1. HSL:n strategiasuunnitelma

Esittelijän lausunto on hyvä. Erityisesti raideliikenteen painottaminen lämmittää sydäntä.

Kokonaisuudessaan raitiovaunu- ja metroliikenteen kehittämisen painoarvo strategiasuunnitelmassa on varsin alhainen, kun otetaan huomioon niiden keskeinen rooli joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisessa. Raideliikenteen kehittäminen ja laajentaminen on tärkein toimenpide koko seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä ja toimivuuden turvaamisessa, ja siksi raideliikenteen kehittäminen vaatisi strategiasuunnitelmassa enemmän huomiota.

 
2. Liikenteenpalvelutasosuunnitelmasta

ok. Outoja virheitä ja liitteessä 6 on todella erikoisesti ennustettu raitiovaunuliikenteen kustannusten laskevan vuodesta 2014 (52,3m€) vuoteen 2018 melkein kymmenen miljoonaa euroa (43,5m€) vaikka liikennöinti oletettavasti lisääntyy kun kiskojakin tulee lisää. Samaten lauttaliikenteen kustannusten odotetaan tippuvan roimasti.

3. Lippujen keskimääräisistä hinnoista

Esittelijä pitää Helsingin sisäisten lippujen hinnan korotusta perusteltuna koska ”verorahoituksen osuuden toiminnan rahoittamisessa ei tulisi kasvaa.”. Subventioasteeksi suunnitellaan 49,4%. (Ilman kutsuplussa 48,9%)

Tästä päästäänkin näppärällä aasinsillalla Kutsuplus -hankkeeseen

HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan Kutsuplus -hanketta on tarkoitus laajentaa olennaisesti alkuperäisestä suunnitelmasta. Kokeilun laajentuessa hankkeesta kaupungeille ja erityisesti Helsingille aiheutuvat kustannukset tulisivat olemaan merkittävästi alkuperäistä suunnitelmaa korkeammat. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hankkeesta kaupungeille aiheutuva rahoitustarve kolmen vuoden kokeiluajalta oli noin 1,5 milj. euroa /vuosi, josta Helsingin osuus on noin 75 %. Taloussuunnitelman mukaan Helsingin maksuosuus hankkeeseen vuonna 2014 on 7,0 milj. euroa (n. 80 % kaupunkien kokonaisrahoituksesta), 6,0 milj. euroa (n. 70 %) vuonna 2015 ja 5,5 milj. euroa (n. 70 %) vuonna 2016.

Helsingin lipun hintoja ehdotetaan korotettavaksi 3,3%, joka rahana tarkoittaa noin 6 miljoonan euron lisätuloa. Minä harkitsisin koko Kutsuplus-hankkeen mielekkyyttä ja käyttäisin säästyvän rahan lippujen hintojen pitämiseen nykytasolla. Sen sortin kommunisti minä olen. Myös esittelijä suhtautuu hankkeeseen epäillen.

Lausunnossa puolletaan tarkastusmaksun nostoa 80:sta sataan euroon. Ei hyvä, olen samoilla linjoilla Elina Moision kanssa että jos tarkastusmaksujen kautta halutaan lisää tuloja, tulisi lisätä tarkastuksia eikä nostaa maksua. Lisäksi tarkastusmaksun olisi hyvä seurata pysäköintivirhemaksun maksimia (80€).

4. Kuntaosuuksien tasosta

ok.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2014 talousarvioraamissa HSL:n kuntaosuus on 187,4 milj. euroa. Kuntaosuuden kasvu vuodesta 2012 kaupunginhallituksen raamiin on 6,5 %. HSL:n alustavassa talousarviossa vuodelle 2014 Helsingin kuntaosuus on 2,2 milj. euroa kaupunginhallituksen raamia suurempi. HSL:n talousarvio on sopeutettava Helsingin raamin mukaiseksi.

Kustannusten nousussa meidän päättäjien kannattaa katsoa tarkkaan mistä ne syntyvät. Karkea yleistys on että bussiliikenne maksaa enemmän per nuppi, kustannukset nousevat nopeammin ja niitä on vaikea ennustaa kuin kiskoilla. Lisäksi kiskojen palvelutaso on selvästi parempi – linjan muuttaminen raiteille lisää käyttäjiä muistaakseni n. 30%. Lisää ratikoita Helsinkiin ja koko seudulle!

6. Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015

ok.

Junaliikenteen jatkosuunnittelu olisi selkeintä tehdä niin, että kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Ei ole toivottavaa, että junaliikenteen palvelutason nostamiseksi tehdyn hankkeen seurauksena Helsingille tärkeiden asemien (Ilmala, Tapanila ja Käpylä) palvelutaso laskisi samalla, kun infrakorvauksia Kehäradankin kustannuksista kohdistetaan Helsingin maksettavaksi.

Vantaalta Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvan bussiliikenteen väheneminen on liikennejärjestelmätasolla kokonaisuutena tarkoituksenmukaista.

Olen antanut itseni ymmärtää että Kehäradan junia on mahdollista ajaa lähinnä vain siten että pysähdytään jokaisella asemalla. Tämä tekee kehäradasta käytännössä ”metromaisen” liikennevälineen tasaisine vuoroväleineen. Hyvää kehitystä. Ohessa inspiraatioksi Elmo Allenin piirtämä ”uusi linjastokartta Helsingille”. Mukana ovat myös jo raidejokerit. Tähän suuntaan meidän pitäisi metropolialueella edetä. Tällaisella linjastolla poikittaisliikennekin toimisi.

2 Lausunto lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista uudessa vyöhykemallissa

Toinen iso HSL-asia: uusi julkisen liikenteen lippujen hinnoittelumalli. Uuden mallin perusidea on ”kaarimalli”, jossa vyöhykkeiden rajat perustuvat etäisyyteen Helsingin keskustasta.

Täysin ongelmatonta tämä ei ole.

Lipputulojen vähenemistä on pyritty kompensoimaan nostamalla hinnoittelun perustasoa ja erityisesti kertalipun hintaa. Nykyisin Helsingin sisäisellä kausilipulla matkustavien lipun hinta nousisi noin 9 %:lla. Helsingissä huomattava valtaosa matkoista on nykyisiä kaupungin sisäisiä matkoja ja jatkossa vyöhykkeiden AB sisäisiä matkoja. Joukkoliikenteen hintajouston ollessa -0,3 sisäisellä lipulla matkustavien lipun hinnan korotus esitetyllä 9 %:lla vähentäisi kyseisiä joukkoliikenteen matkoja 2,7 %:lla.

Tämä tulee tekemään Helsingin strategisen tavoitteen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta prosenttiyksiköllä vuosittain erittäin ”haastavaa”.

Ehdotuksessa AB-vyöhykkeen 30 päivän kausilipun hinta on 50 euroa, mikä on hieman kalliimpi kuin nykyinen Helsingin sisäinen kausilippu, mutta halvempi kuin nykyinen seutulippu. Toisaalta palvelu myös paranee: AB-lipulla pääsee Helsingistä esim. Leppävaaraan ja Tapiolaan ”sisäisellä” lipulla.

Esityksen mukaan 70 vuotta täyttäneet voivat päiväliikenteessä klo 9-14 kulkea puoleen hintaan arvolipulla lisäksi lastenlipun ikärajaa nostetaan vuodella.

Helsingin lausunnossa tulisi korostaa sitä että raitiovaunumatkojen edullisempi lippu tulisi säilyä. Pidän liikennelaitoksen lausuntoa: ”HSL ei ole ehdotuksessaan esittänyt tulevan raitiovaunulipun hintaa. HKL:n näkemyksen mukaan uuden raitiovaunulipun hinnan tulee olla samassa suhteessa arvolippuun kuin nykyisin, eli vähintään kymmeneksen arvolippua halvempi.” hyvän suuntaisena, ja sen voisi mainita myös kaupungin kokonaislausunnossa.

3 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kuusakoski Oy:n ympäristölupahakemuksesta (Kivikko)

ok. ”Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa, että laitoksen lähiympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiemmin vuonna 2006 myönnetyn ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.”

4 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n ympäristölupahakemuksesta (Kivikko)

ok. Käytännössä sama alue kuin edellisessä kohdassa. ”Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa, että jätepalvelukeskuksen toiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja alueen siisteydestä huolehditaan. Toiminnan laajentamiselle on tarvetta.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

9 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta Kaarelan kortteleita 33350-33376 ym. koskevassa asemakaava-asiassa (nro 11870, Honkasuo)

ok. Erittäin mielenkiintoista! Etenkin kun muutama viikko sitten kaavoitimme uuden alueen, jossa vaadimme kaavamääräyksellä ”ensisijaissa edellyttämään puurakentamista niin että rakennusten kantava runko ja julkisivut ovat puuta”.

Betoniteollisuus ry ja ********** ovat valittaneet puurakenteista rakentamista vaatineesta kaavasta hallinto-oikeudelle ja kun se valitus hylättiin, niin hakevat valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jos oikeus päättäisi tapauksen ennakkotapauksena Betoniteollisuus ry:n (”ei mitään intressejä”) mukaisesti, olisi sillä erittäin iso vaikutus koko maamme tulevaan rakentamiseen. Puurakentaminen ei tule etenemään ilman velvoittavaa kaavoitusta.

10 Kaupungin lausunto vuokralaisdemokratiasäännön hyväksymistä koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta

ok. Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry on valittanut uudesta vuokralaisdemokratiasäännöstä, josta valtuusto päätti 29.5..

11 Maankäyttösopimus Hakaniemen tavaratalotontin asemakaavan muuttamiseen liittyen (kaupunginosa Kallio, Hakaniemi, tontti 297/12)

Hakaniemen Sokoksen kellariin saa muutoksen jälkeen rakentaa päivittäistavarakaupan.

12 Maankäyttösopimus Lauttasaaren Liikekeskus Oy:n kanssa

Hyvä:

 

”Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen ostoskeskuksen uusimisen, metron sisäänkäynnin rakentamisen ja merkittävän asuntojen täydennysrakentamisen kaupunkirakenteellisesti keskeiselle paikalle.”

Mutta:

Omistajayhtiön kanssa esitetään tehtäväksi sopimus, jossa yhtiö osutenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sitoutuu suorittamaan kaupungille 700 000 euron suuruisen korvauksen. Korvaus maksettaisiin rakentamalla kaupungille pysyvällä vuorottaiskäyttöoikeudella 35 liityntäpysäköintipaikkaa kaavaillun uudisrakennuksen pysäköintikellariin.

Ja näin juuri ostettiin 35 parkkipaikka á 20 000€. Sitten seuraavassa vaiheessa ne myydään Länsimetro Oy:lle samalla hinnalla.

Kaupunki myy Sopimuksella edellä tarkoitettujen kolmenkymmenenviiden (35) liityntäpysäköintipaikan käyttöoikeudet Länsi-metrolle, joka maksaa niistä Kaupungille 700 000 euroa

Ja sitten taas Länsimetroa rahoitetaan HSL:n kautta. Kyllä, juuri sen, jonka menoista lausuttiin tuolla aiemmin. Kätevästi liityntäpysäköinti rahoitetaan joukkoliikenteen kautta ja ilman ikävää investointikattoa. Näin se käy! Huhheijaa!

13 Eron myöntäminen ja uuden varajäsenen nimeäminen asuntotuotantotoimikuntaan vuosille 2013-2014

ok. Me Vihreät valitsemme Katriina Rosengrenin tilalle Auli Rantasen.

14 Lauttasaaren vesitornin purkaminen

Mitä enemmän tähän on perehtynyt, sitä enemmän on ruvennut ärsyttämään.

Vaihtoehdot:

1. Vesitornin korjaaminen ”muistomerkiksi”
– Maksaa useamman miljoonan, ei mitään toiminnallisuutta. Ei tekisi mieli laittaa näin paljon varoja ”näinä aikoina” ihan vaan yhteen vanhaan, vaikkakin komeaan, betonitötteröön. Ostetaan vaikka Checkpointilta jotain taidetta mieluummin.

2. Vesitornin purkaminen
– Maksaa 500-700k€ ja olis todella sääli, koska torni on alueellisesti näkyvä maamerkki ja omalla tavallaan komea.
– Myös Suomen ensimmäinen tämän tyyppinen ”moderni” vesitorni.

3. Vesitornin jättäminen paikoilleen murenemaan
– Suomessa tämän tyyppiset rakennukset on purettava vastuukysymysten vuoksi. Jossain muualla maailmassa syntyisi vain ”urban decayta”.

4. Vesitornin uusiokäyttö
– Tätä on selvitetty useampaan kertaan, mutta ongelmia tuntuu piisaavan, mm. siksi että museoviranomaiset eivät tykkää kun tornin ulkoasu muuttuu:

Kaupunginmuseo (16.4.2012) viittaa lausunnossaan aiemmin antamiinsa lausuntoihin, joissa se on todennut mm., että kulttuurihistoriallisesti arvokas vesitorni tulisi suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavassa. Kaupunginmuseo katsoo, että kaikki ehdotukset ovat uudisrakentamista eikä mikään ratkaisuista edistä vesitornin alkuperäisten rakennusosien säilymistä ja ovat näin ollen ristiriidassa rakennussuojelutavoitteiden kanssa.

 

Kaunista. Jos ei voida suojella rakennusta, vaan sen ulkoasua tulisi muuttaa, niin sitten realistiseksi vaihtoehdoksi jää vaihtoehto nro 2: purku. Jolloin tietenkin koko torni ja kerroksellisuus häviävät kaupunkikuvasta. Joskus mä en todellakaan ymmärrä suojeluihmisiä.

Todella valitettavaa. Etenkin kun edellinen kaupunginhallitus vain pari vuotta sitten linjasi 14-1 että uusiokäyttö olisi hyvä idea. Maailmalta löytyy hienoja esimerkkejä uudistetuista torneista.

Olisin ollut täysin valmis esimerkiksi tähän kiinteistölautakunnassa käsiteltyyn vaihtoehtoon, vaikka se muuttaisikin tornin ulkonäköä:

tai tähän, jossa suunniteltiin Torniin kolmeatoista ”luksusasuntoa”:

Hyvä esimerkki hienosta uusiokäytöstä on esim. tämä Tanskaan valmistunut rakennus.

Toki siellä rakennus on ollut keskeisemmin osa kaupunkia. Miksei meiltä löydy rohkeutta?

Ainakin joku Helsingin hienoista vesitorneista olisi saatava suojeltua tai uusiokäyttöön. Roihuvuoren vesitorni vaikuttaa olevan aluetta identifioiva rakennus.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016

ok. Kuntien liikkumavalta näissä himmeleissä on melko rajattu:

PKS-Soster hyväksyi kokouksessaan 31.5.2013 osaltaan järjestämissuunnitelman ja se viedään kunkin kunnan päätöksenteossa hyväksyttäväksi. Liitteenä oleva järjestämissuunnitelmaehdotus tulee hyväksyä samansisältöisenä kaikissa HYKS-alueen kunnissa.