pysäköintipaikat Helsingissä…

Ode on useasti kirjoittanut pysäköintipaikkojen lukumäärän olevan paras keino rajoittaa autoilua Helsingin ydinkeskustassa. Ilmeisesti konsti tepsikin; Helsinginniemelle suuntautuvan liikenteen kasvu päättyi jo 1970-luvulla ja määrä on lähtenyt nousuun vasta kun Korpisen johdolla pysäköintipaikkoja on lisätty.

Pysäköintipaikkojen määrä on tehokas ja oikeudenmukainen tapa rajoittaa autoilua keskustassa vain, jos myös pysäköinninvalvonta on tehokasta. Ja näin ei vaikuta olevan.

Väärin pysäköinti pitäisi mielestäni rinnastaa pummilla ajamiseen julkisissa kulkuvälineissä. Molemmat rikkeet käyttävät väärin yhteisiä resursseja. Pummilla parkkeeraaminen ehkä jopa hiukan vakavammin; väärin sijoitettu auto kun voi heikentää liikenneturvallisuutta – liputon ratikkamatka ei sentään uhkaa kenenkään henkeä…

Miksi sitten lipun tarkastusmaksu on 80€ ja pysäköintivirhemaksu vain 40-50€? Mielestäni maksujen tulisi olla saman suuruisia ja molempien maksujen keräämistä tulisi tehostaa. (Osasyynä maksujen eri summiin on se, että pysäköintivirhemaksun määrästä vastaa käsittääkseni eduskunta, mutta HKL:n tarkastusmaksusta kunnanvaltuusto.)

Kuitenkaan pelkkä pysäköinnin tarkempi valvonta ei varmastikaan riitä vähentämään liikennettä keskustassa. Tarvitaan myös ruuhkamaksuja, niitä ei voi kiertää ja ne on todettu maailmalla toimiviksi. Tukholman ja Lontoon esimerkit näyttävät ruuhkamaksujen vähentäneen liikennettä jopa 25%.

Asukaspysäköintimaksu, 36€/vuosi, on myös liian alhainen. Jos kaduille halutaan lisää paikkoja niitä tarvitseville pitää turha autojen säilöminen Helsingin keskustan kaduilla tehdä paljon kalliimmaksi. Matalan tarpeen (ja käyttöasteen) henkilöautoa ei muutaman sadan euron asukaspysäköintimaksulla kannattaisi enää ainakaan keskustassa säilyttää.

Tärkein kysymys henkilöautoilun kokonaisuudessa on kuitenkin se, kuinka Helsingissä voitaisiin parhaiten edistää aidosti urbaania, autotonta, elämäntapaa. Kannattaa muistaa, että Helsingin kantakaupungin kotitalouksista enemmistö on yhä autottomia (59%).

Autoahan tarvitaan loppujen lopuksi vain ratkomaan logistisia ongelmia ja itse omistettu auto ei ole (tai ei ainakaan pitäisi olla) tehokkain ratkaisu*. Usein tuntuu kuitenkin siltä, että henkilöauto on enemmän tunteellinen, ”ideologinen”, kuin rationaalinen päätös.

(*Pitäisi joku päivä kirjoittaa enemmän yksityisautoilun koko kansantalouttta rasittavasta tehottomuudesta, nyt ei ole siihen aikaa…)

Kommentit

  1. sanoo

    Juliet, juu, silte4 vaikuttaa. Huoh.Kat, kitois!Kirsikka, kitois muru! :)Hannaliinan ihmemaa, juu eihe4n viele4 oo edes kylme4… no okei, eilen oli avokkaissani ihan je4e4sse4. Mut kun pe4e4si sise4e4n, niin kylle4 se siite4. Onneks sukkahousut ja polvisukat on lyf6me4tf6n yhdistelme4 ja niin le4mmin, ette4 avokkaat menee -viele4 hetken. :)Kiitos Nylon!

  2. sanoo

    I’m trying to be a little more official about my snacks now that I’ve looked at the menu planning. I was getting a little slack-er about it and having less portion controlled snacks, so I think a little planning might be helpful about now.Thanks again for hosting – such a good challenge.

  3. sanoo

    For et nydelig dukkehus! Har sett de har sånne på en interiør forretning her og..Spørs om jeg skal prøve ut min kvinnelist. Mannen her i huset vil nok ikke ha noe som helst forståelse, og mener nok at lille gull er alt for liten for dukkehus enda,men er jo like mye til mor;) Nydelige bilder av de små barna i korgen:) Ha en strålende helg!

  4. sanoo

    Emily,Thank you for sharing this. I have just had a similar experience where a job opened up for me right at a time I was worrying about paying some big bills. This was a nice reminder of how when we get our focus off of the apparent lack, things then fall into place.  |  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *