Helsinkiin tarvitaan it-lautakunta

Kirjoitin pari viikkoa sitten Helsingin tulevasta sähköisestä asianhallintajärjestelmästä, Ahjosta, ja sen mielestäni ei aivan strömsöläisestä hankintaprosessista.

Käyn parin viikon kuluttua hakemassa pränikän koneen ja toimikortin kaupungintalolta. Nyt on myös varmistunut, että ko. järjestelmää ei voi tällä hetkellä mitenkään, edes ostamalla itse toimikortinlukijan, käyttää muissa kuin kaupungin hankkimissa koneissa. Käyttäjiä ei kuunneltu lainkaan.

Pinnan alla muhii muitakin tärkeitä it-asioita: kaupungin uusi it-strategia valmistuu tänä keväänä, avointa lähdekoodia on yritetty valtuuston kautta edistää monta kertaa ja muitakin suuria ohjelmistohankkeita kuin Ahjo on vireillä tai jo hankittu.

Tietohallintoa hoitaa Helsingissä talous- ja suunnittelukeskus Taske, joka on suoraan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alainen elin.

Kaupunginhallituksen päätöksentekotaso on niin korkea, että varsinaiseen esim. it-hankintojen yksityiskohtien ohjaukseen ei siellä ryhdytä. Helsingin noin 90 miljoonan euron it-budjettia ei siis käytännössä ohjaa yksikään demokraattinen luottamuselin. ”Meillä kulttuuripuolella” sen sijaan jokaista alle kymmenenkin miljoonan euron puljua valvoo oma johtokunta, hallitus ja/tai edustajisto.

Ei tässä ole mitään järkeä. Helsinkiin tarvitaan mahdollisimman nopeasti asiantunteva it-lautakunta, joka toisi tietohallintopuolelle kipeästi kaivattua kriittistä tarkkailua, käyttäjänäkökulmaa ja varmasti parantaisi myös tiedonkulkua päättäjien ja tietohallinnon välillä.

En tiedä voidaanko kesken valtuustokauden perustaa uusia lautakuntia, mutta jos ei, tästä aiheesta tulee varmasti ainakin minulle eräs seuraavien kunnallisvaalien pääteemoista. (Ei niihinkään vaaleihin ole enää kuin puolitoista vuotta!)

Ei tämä vaan voi jatkua näin.

Kommentit

  1. sanoo

    Luottamushenkilöiden selkeästi ilmaistu tahto on ohitettu ja rahaa haaskataan surutta. Kannatan lämpimästi ehdotustasi. 90 miljoonaa euroa on monen suomalaisen kunnan koko budjetti! Nyt summa kulkee sellaisenaan ilman poliittista valvontaa. Ja lopputulos on surkea, kuten ”Ahjoon” siirtyminen karvaasti osoittaa.

  2. sanoo

    Ongelma on kiistaton, mutta ratkaisuusi en oikein osaa sitoutua.

    IT-järjestelmät julkispuolella menevät pääsääntöisesti reisille aivan liian suuren byrokratiamäärän ja aivan liian kömpelön prosessin takia, ei valvonnan ja tarkkailun puutteen takia.

    Jotta julkispuolella voitaisiin hissukseen alkaa tekemään toimivia systeemejä järkevällä tavalla, pitää hankinta- ja toteutusprosessia keventää merkittävästi toimintatapaan, joka ymmärtää terveen ohjelmistokehityksen vaativan iterointiprosessin sekä sen, ettei järjestelmien taso nouse etukäteissuunnittelua lisäämällä.

    Nykyisellään hankintaprosessi pakottaa tekemään Ahjon (ja monen muun surullisenkuuluisan järjestelmän) tavoin massiivisia projekteja, jotka on tuomittu epäonnistumaan.

  3. hannuoskala sanoo

    @Tommi:

    Kaupunki on juuri perustanut ”IT-strategian ohjausryhmän, jossa ovat mukana kaikki kaupunginjohtajat ja joukko keskeisimpiä virastopäälliköitä.”. Onko tää nyt sitten parempi vaihtoehto…

    IT-hankintoja ja koko tätä kenttää on aiemmin pidetty epäpoliittisena. Eihän sen pitäisi kuulua politiikkaan ostetaanko kaupungintalon vessoihin Emboa vai Lambiciakaan. Vähitellen kun IT on muuttunut koko ajan tärkeämmäksi osaksi toimintaa (tietoyhteiskunta/läpäisevyys) on se mielestäni myös politisoitumassa. Siksi tarvittaisiin jonkinlainen poliittinenkin elin. Ei sen ole pakko ”lautakunta” olla.

    Helsingin ongelma hankintaprosesseissa on se, että niitä ohjaa hankintalaki, jota taas ei yksipuolisesti voi päättää jättää noudattamatta. Markkinaoikeudessa tavataan. Ollaan muuten Kulttuurilautakunnassa melkein joka kokouksessa annettu lausuntoja kilpailutuksista. Maan tapa vaikuttaa olevan se, että niistä valitetaan aina. Eihän sitä tiedä jos vaikka lykästäisi.

    Mutta siis. Onko sulla jokin konkreettinen ehdotus tarjota selkeyttämään prosessia? Nykytilannekaan ei tunnu kovin toimivalta.

  4. sanoo

    Itsekään en kaipaa lisää paperitiikereitä tai pullakahvilautakuntia valvomaan IT-hankkeita. Mutta IT:hen käytetään vuodessa jo lähes sata miljoonaa euroa. Siksi on selvää, että näin ei voida enää jatkaa.

Paluuviitteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>