Viikon kuluttua meillä on 200 uutta kansanedustajaa, joiden ikäjakauma on erittäin todennäköisesti samansuuntainen kuin nykyisenkin eduskunnan.
Mistä tämä johtuu? Syitä on toki monia – nuorten ehdokkaiden on varmasti esim. vaikeampaa kampanjoida näkyvästi kun omat tulot ovat todennäköisesti pienemmät kuin vuosikymmeniä eduskunnassa istuneella veteraanivaikuttajalla, yhteiskuntasuhteista ja yleisestä tunnettavuudesta puhumattakaan.
Tärkein syy lienee kuitenkin se, että nuoret äänestävät selvästi iäkkäitä kansalaisia harvemmin.
Nuoret naiset antoivat vuoden 2000 kunnallisvaaleissa yli 60-vuotiaille naisille tasoitusta 37%, miehet ”vain” 15%.
Ja vuoden 2004 kunnallisvaaleissa lähiöiden nuoret antoivat keskustan “eliitille” 40% tasoituksen.
Onko kummakaan että eduskunnassa ei olla valmiita nostamaan eläkeikää, mutta opintoaikojen pituus on vakava juttu, johon tulee puuttua viipymättä? Oman lisänsä kuvioon tuo vielä alueellinen vaihtelu – köyhät ja syrjäytyneet äänestävät vähemmän. Kokoomus on vaaleissa kannatustaan suurempi puolue.
Koko ongelman voi toki halutessaan kuitata nuorison tyhmyydeksi. Mitäs eivät äänestä. Siinäpähän oppivat.
Kyse on kuitenkin demokratiasta, kansanvallasta, joka toteutuu sitä paremmin, mitä suurempi osa kansasta äänestää. Kymmenien prosenttien ero äänestämiskäyttäytymisessä ikäryhmittäin on selkeästi ongelma, jolle tarttis jotain tehrä.
Yritetty on. Vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessä järjestettiin nuorille suunnattu äänestysaktiivisuuskampanja:
Kampanjassa lähetetään kirje 18-29 -vuotiaille äänioikeutetuille. Kampanjaan valituissa 17 kaupungissa toteutetaan koulukiertue rap-muusikko Palefacen ja Allianssi ry:n kanssa. Ammattioppilaitoksiin ja lukioihin toimitetaan julisteita ja kampanjaa mainostetaan tiedotusvälineissä, joita nuoret käyttävät paljon.
Toinen keskeinen viesti on, että äänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa 7. – 13.3. ja siihen riittää henkilöllisyystodistus. Kampanjan oheistuotteina on mm. lasinalusia, joita toimitetaan kampanjakaupunkien ravintoloihin muistuttamaan äänestyspäivistä ja herättämään keskustelua.
Itse muistan ko. kampanjasta ihmetystä herättäneet kuulakärkikynät, joiden sisältä sai vedettyä “rullaverhomaisesti” kampanjan logon. Nuorisoa siis herätellään käyttämään äänioikeuttaan turhalla krääsällä, julisteilla ja tuopin alusilla.
No, “yllättäen” kampanja ei saanut houkuteltua aiempaa enempää nuoria uurnille.
Mitä sitten tulisi tehdä? Onko olemassa todistetusti toimivaa äänestäjien aktivointia? On. Se vain kohdistuu enimmäkseen vankeihin, vanhuksiin ja vuodepotilaisiin.
Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa, ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnanhallituksen ennakkoäänestyspaikaksi määräämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka joka on otettu rangaistuslaitokseen, saa äänestää ennakolta laissa tarkemmin säädetyllä tavalla.
Lisäksi äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotona. Tällöin on kyseessä kotiäänestys.
Tätä kutsutaan laitosäänestämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaiselta vuodepotilaalta käydään erikseen kysymässä ketä hän haluaa äänestää. Vaalitoimikunnan jäsenet tarpeen vaatiessa vaikka lukevat ehdokaslistaa läpi kunnes äänestäjä ilmaisee tahtonsa. Tämän jälkeen vaalitoimikunnan jäsen raapustaa numeron äänestyslippuun.
Nyt ei saa ymmärtää väärin. Minun mielestäni tämä on äärimmäisen hienoa ja arvokasta toimintaa. Ehdottomasti laitoshoitoon sidotuilla kansalaisilla tulee olla oikeus äänestää ja osallistua demokratiaan.
Tärkeä kysymys on kuitenkin miksi esim. ammattioppilaitoksissa opiskelevien tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten äänioikeudesta ei kanneta vastaavaa huolta? Moneenko prosenttiin pitää äänestysaktiivisuuden vajota ennen kuin asiaan todella tartutaan? 20% 10% 5%? Mikseivät vaalitoimikunnat kierrä jokaisessa ammattioppilaitoksessa, lukiossa, AMK:ssa ja korkeakoulussa?
Rahasta ei luulisi jäävän kiinni, toimivampi demokratia on varmasti sen muutaman kymppitonnin arvoinen, jonka tuo maksaisi Helsingissä. Ainakin se olisi varmasti valtaisia mainoskampanjoita halvempaa. (2007 äänestysaktivointikampanja maksoi kuuleman mukaan yhteensä noin miljoona euroa.)
Ikävä ajatus on se, että nuorten äänistä ei kanneta huolta koska se ei olisi monien puolueiden ja kansanedustajien etujen mukaista. Nuorethan saattaisivat *gasp* äänestää nuorempia ehdokkaita ja jopa eri puolueita kuin keski-ikäiset!
Enkä usko lisä-äänien satavan vain Vihreiden laariin – tuoreen tutkimuksen mukaan kun nuorten miesten suurin poliittinen huoli oli maahanmuutto. Varmasti myös Piraatit saisivat nykyistä enemmän ääniä. Kyse on koko edustukselliseen demokraatiaan perustuvan järjestelmämme ytimestä – sen pitäisi edustaa koko kansan mielipidettä!
Olisiko mahdollista että syksyn 2012 kunnallisvaaleissa myös nuorten äänistä välitettäisiin yhtä paljon kuin vanhusten ja vuodepotilaiden?