Guggenheim-keskustelu velloo kuumana – toisen ääripään mukaan asialla on juutalaisten kansainvälinen salaliitto, toisessa ääripäässä taas maalaillaan lennokkaita kuvia galaksien sfääreistä.
Minulla on vaikeuksia muodostaa järkähtämätöntä kyllä tai ei -mielipidettä. Hankeessa kun on selvästi sekä suuria kysymysmerkkejä että huikeita mahdollisuuksia.
Oma ajatteluni lähteekin liikkeelle museon sijaan Katajanokan rannan tontista, joka on tällä hetkellä lähinnä joutomaata – käyttämätön ja ruma terminaali sulkee rannan ja Kauppatorin ihmisvilinä loppuu kuin seinään. On selvää että Helsingin tulee tehdä tuolle tontille jotain.
Tältä ei Helsingin paraatipaikalla saisi näyttää.
Pari vuotta sitten jo yritettiin. Paikalle ehdotettiin yksityisellä rahalla rakennettavaa ”wow/design-hotellia”, joka olisi taatusti ollut valtakunnan paraatipaikalle soveltuva. Ensimmäisen kerroksen ravintolat olisivat houkutelleet ihmisiä myös Skattan suuntaan. Hanke kuitenkin torpattiin valtuustossa. Vastustajat perustelivat mielipidettään paitsi rakennuksen sopimattomuudella Katajanokalle, myös sillä että keskeiselle paikalle pitäisi rakentaa ”tila johon kaikilla on vapaa pääsy, ei vain maksavilla asiakkailla”.
Mikä tällainen tila sitten voisi olla jos yksityisrahoitteinen hotelli ravintoloineen ei käy päinsä?
Helsingin taidemuseo on ollut tyytymätön tilaratkaisuunsa jo useita vuosia: Tennispalatsi ei sovellu kaikille näyttelyille (, jo ilmassa leijuva rasva rajoittaa mahdollisuuksia), Kluuvin Galleriaan löytää vain harva, Meilahden toimipisteen kävijämäärät ovat satsauksiin nähden matalat ja rakennus vaatii lähivuosina täysremonttia – käytännössä halvalla rakennettu tasakattoinen talo pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan. Lisäksi taidemuseon toimistotilat ovat vielä neljännessä pisteessä. Yhtälö ei ole toimiva ja tiloista ja niiden välillä liikkumisesta syntyy turhia kustannuksia.
Oikea kysymys pitäisikin olla että mikä julkinen rakennus sopisi Katajanokalle Kauppatorin viereen paremmin kuin näyttävä uusi taidemuseo?
Julkisiin rakennushankkeisiin tarvitaan tietenkin veronmaksajien, eli meidän kaikkien, yhteistä rahaa. Ja koko valtakunnan paraatipaikalle toivottavasti rakennetaan laadukasta ja korkeaprofiilista uutta arkkitehtuuria – ei mahdollisimman halvalla vain hintalappuun tuijottaen. Onko meillä tällaiseen varaa tällaiseen ”eliitin ökymuseoon”?
Tässä kohtaa törmätään julkisessa keskustelussa mielestäni koko hankkeen suurimpaan perspektiiviharhaan. Rakennuksen pääomakustannukset olisivat noin 8 miljoonaa euroa vuodessa, yhteensä noin 140 miljoonaa euroa 30 vuoden jänteellä. Onko tämä paljon vai vähän? Yksittäiselle kansalaiselle summa on tietysti aivan hirvittävä. Onko se kuitenkaan liikaa Helsingille, Suomen suurimmalle kaupungille?
Kaupunkimme budjetti on noin 4300 miljoonaa. Tämä 8 miljoonaa euroa olisi siis Helsingin talousarviosta noin 0,19%. Lisäksi Taidemuseon käyttökustannukset lisääntyisivät muutamalla miljoonalla. Kokonaisuutena Helsingin taidemuseon kulut nousisivat siis noin 12-14 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on noin 0,3% eli kolme promillea kaupungin talousarviosta.
Mittakaavaa voi hakea vaikka vertaamalla summaa suomalaisen keskipalkkaan, joka on 2940€. Tuosta summasta 0,3% on 8,9€. Guggenheim olisi siis suurinpiirtein Spotify Premiumin, kahden tuopin, pizzan tai seitsemän Lotto-rivin kokoinen sijoitus.
Kyllä meillä on siihen varaa. Ja samalla tavalla kuin joka lauantainen krapulapizza ei estä Thaimaan matkaa hiihtolomalla tai uuden leivänpaahtimen ostamista, ei Guggenheimkaan estä Helsingin satsauksia nuorisotoimeen, terveydenhuoltoon tai muuhun kulttuuriin. Itseasiassa Guggenheimia voisikin verrata vaikka uusien lenkkareiden ostamiseen: niiden avulla pystyy juoksemaan ja pysyy kunnossa – elämän laatu paranee ja elinikääkin tulee ehkä lisää!
Kaupunkia ei voi kehittää laput silmillä – Helsinki pystyy satsaamaan useaan asiaan yhtäaikaisesti. Itseasiassa olisin todella peloissani jos ei kykenisi.
Toki hankkeeseen liittyy myös useita kysymysmerkkejä: mitä tapahtuu kaupungin omalle taidekokoelmalle, miksei Kirjava Satama -ideakilpailun ehdotuksia vielä julkistettu, minkälaisia näyttelyt konkreettisesti olisivat ja mikä olisi suomalaisen designin asema uudessa museossa. Hyviä kysymyksiä, joihin toivon parempia vastauksia kuin mitä ylihintainen ”selvitys” kykeni antamaan.
Tämän arvan voittoennuste on kuitenkin rutkasti Lottoa parempi, jopa fifty-sixty, mutta jos ei veikkaa ei voi voittaa.
Minä haluan että Helsinki koettaa onneaan ja ottaa erittäin pienen (0,3%) riskin. Vaaditaan vain vähän rohkeutta.
Pahimmassakin tapauksessa, jos Guggenheim epäonnistuisi ruhtinaallisesti ja kaikki imago- ja turismihyödyt jäisivät saavuttamatta, Helsinki saisi paraatipaikalleen hienon julkisen rakennuksen, jossa esitellään upeaa modernia taidetta. Minä olisin ihan tyytyväinen sellaiseen katastrofiin.
Mikäli kyseessä olisi siis Helsingin Taidemuseo + Guggenheim-huone, niin miksi hankkeesta puhutaan Guggenheim-museona? Asiahan on vallan yksinkertainen, mikäli Guggenheim-huoneen maksaa yksityiset rahoittajat (+ vuotuiset Guggenheimille maksettavat palkkiot?) ja voimme ajatella rakennusta Helsingin Taidemuseona lisättynä Guggenheimin tuomalla lisäarvolla, joka ei kaupunkilaisille maksa yhtään ylimääräistä.
Loistavaa Hannu, tällä logiikalla Helsingillä on oikeastaan varaa ihan mihin hyvänsä. Todella hyvä uutinen, nyt ei tarvitse miettiä enää vaikkapa niitä koulujen lopettamisia tai muita typeriä säästöjä. Jostakin syystä jotkut tuntuvat kuitenkin olevan huolissaan siitä, että nämä rahat saattaisivat olla pois jostain muusta.
Mistä muuten tiedetään mitä museo tulee maksamaan?
”Kaupunkimme budjetti on noin 4300 miljoonaa. Tämä 8 miljoonaa euroa olisi siis Helsingin talousarviosta noin 0,19%. Lisäksi Taidemuseon käyttökustannukset lisääntyisivät muutamalla miljoonalla. Kokonaisuutena Helsingin taidemuseon kulut nousisivat siis noin 12-14 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on noin 0,3% eli kolme promillea kaupungin talousarviosta.”
Mitään hanketta ei pidä suhteuttaa tällä tavalla. On pikemminkin vertailtava sitä budjetin osuutta, jossa oikeasti on liikkumavaraa. Lakisääteisten palveluiden osuus kun on niin huima kaikkien kuntien menoista.
Jos taidemuseon kulut nousevat 12-14 miljoonaa vuodessa, niin paljonko se on prosentuaalisesti taidemuseon kuluissa? Se on olennainen luku.
Suhtaudun varovaisen myönteisesti Guggenheimin Helsingin projektiin. Siitä huolimatta, että perusteluista yhä useampi tuntuu leijailevan tukevasti ilmassa.
Muistutan vaan siitä että taidemuseo todennäköisesti tarvitsisi uudisrakennuksen kymmenen vuoden sisällä, eli silloin pääomainvestointi (eli se 8m€) on nousua, joka tulisi joka tapauksessa eteen. Nyt on kyse sisällöllisesti siitä noin 4-6:sta millistä, jonka verran käyttökulut nousisivat. Ja kyllä sille rahalle sitten vastaavasti saataisiin myös vastinetta.
Guggenheimin kohdalla on nyt puhuttu ihan kaikesta muusta paitsi itse asiasta eli taiteesta. Selvityksessä ei oikeastaan annettu mitään konkreettisia vastauksia seuraaviin (kuvataiteilijoiille) tärkeisiin kysymyksiin:
– kuka ottaa vastuun Guggenheimin ulkopuolelle jäävästä näyttely- ja kokoelmapolitiikasta, siis kuka tekee jatkossa päätökset taidehankinnoista ja millä budjetilla?
– mikä taho ottaa vastuulleen aluetaidemuseotoiminnan, joka on tärkeä tehtävä alueellisen taiteen keräämisessä, arkistoimisessa ja esittelyssä?
– kaupungin taidemuseo on työllistänyt taiteilijoita mm. oppaina ja työpajaopettajina, vieläkö tällainen työllistäminen jatkuu ja missä?
Tuntuu, että kaikenlainen konsulttijargon on saanut aivan liian suuren aseman tässä Guggenheim-keskustelussa. Paljon on käytetty hyviä puheenvuoroja ja tehty hyvää analyysia niistä näkökulmista, jotka selvityksessä ovat jääneet pois (mm. Hesarissa viime päivinä). Silti, tyhjät tynnyrit ovat eniten kumisseet.
Hyviä kysymyksiä, joihin toivon itsekin vastauksia. Jos minä olen ymmärtänyt oikein, niin kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastaus on kaupunginmuseon toiminta, joka jatkuu todennäköisesti hallinnollisesti kulttuurikeskuksen alla. Samoin varmastikin työpajatoiminta, lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksestahan myös Guggenheimin yhteydessä on puhuttu paljon.
Luotan kaupunkimme kulttuurihallintoon siinä mielessä että ei esim. lasten kulttuurikasvatuksen helmistä pidetään ja halutaan pitää kiinni.
Mitä muuten pitää sisällään ’Johtamis- ja ohjelmointipalvelut Guggenheim-säätiöltä’ (2M€)?
Hyvä kysymys, jonkinlainen vastaus löytyy mm. selvityksen sivuilta 126-129. En ryhdy selvityksestä sitä nyt tähän postaamaan.
Selvitys pdf-muodossa löytyy täältä:
http://primapaper.fi/helsingin-kaupunki/guggenheim
Kyllä sille kahdelle miljoonalle ihan vastinetta saadaan.
Hyvä postaus. Varsinkin kun tässä on paljon enemmän numeroita kuin tuossa guggiksen omassa selvityksessä. Minä pidän numeroista.
ongelmia:
Selvitys
Selvitys oli pettymys. 2,5 miljoonalla eurolla pitää saada oikeasti päräyttävä paketti kulttuurin tilasta. Selvityksen tehtävänä oli vastata kysymykseen ”pitäisikö Guggenheim rakentaa Helsinkiin”. Selvityksen kirjoitti Gugggenheim- säätiö itse. Tässä ei ole mitään ongelmaa sinänsä, mutta jos raportin tilaajana on Helsingin kaupunki joka käyttää sitä ilmeisesti ihan nauramatta päätöksentekoon, ollaan syvällä.
Raportti on paitsi hintaansa nähden ohkainen myös suorastaan virheellinen. Viron Kumu puuttuu toimintaympäristöselvityksestä kokonaan, vaikka se on oleellisempi kuin Vaasan Kuntsi, jota esitellään pitkästi. Raportissa ei ole varsinaista sisältöä- pitkät pätkät historiaa, toimintaympäristöanalyysiä ja ilmakuvia. Loppu on epämääräistä taidehattaraa, jota saa paljon halvemmalla pistämällä sanelukoneen Rytmin pöydälle.
Raportin ongelma on juuri tässä aineettomuudessa. Guggenheimin selvitykseen on mukavasti esitelty kaikenlaisia taidepediprojekteja, käynnissä olevia projekteja ja ministeriöiden tavoitteita sekavaksi massaksi josta ei todellakaan tiedetä tulisivatko nämä Guggenheimin mukana, lisähinnalla vai ovatko ne nyt jo olemassa.
Kuten sanoin, pidän numeroista. Minkäänlaista kustannusvaikutusosuutta raportista ei löydy. Kävijämääriä on estimoitu kolmella eri skenaariolla, jotka olettavat vuositasolla 450 000- 600 000 maksavaa asiakasta. Tälle tasolle ei löydy muuta perustetta kuin että Tukholman Modernassakin käy 500 000 vierasta vuodessa. Tämän mukaan kaikki on sitten laskettu.
Ylipäätään raportista ei selviä mitä kaikki sitten oikeastaan maksaisi.
Ite taide
Raportissakin se jo sanotaan- varsinaista pääsyä Guggenheimin kokoelmiin ei ole odotettavissa.
The permanent collection of the Guggenheim Foundation will not form a centerpiece of the new museum. Since the museum is largely noncollecting, featuring works of art for long periods of time is not anticipated.
Raportissa ei puhuta mitään minkälaisia näytteyitä täällä stten olisi. Selvää on, että 500 000 vierailijaa vuodessa vaatii hittinäyttelyä hittinäyttelyn perään. Vaikka raportissa puhutaankin avoimista sloteista start-up -näyttelyille, kävijätavoite kyllä kertoo toista. Tohon puoleen miljoonaan kävijään nyt vaan ei mahdu yhtään kokeellista taideprojektia.
Varsinainen kuvataidehan on muutenkin ollut vähän sivussa:
Guggenheim’s possible contributions to Helsinki’s museum offerings could help create a more coherent identity for the visual arts that might complement Finland’s emphasis on design and architecture and galvanize greater public interest in visual art.
Eli museo keskittyisi ”arkkitehtuuriin ja designiin” mitä ikinä se sitten tarkoittaisikaan. Ei sillä että neljänsadan metrin päässä tontista jo olisi museo nimeltään ”design- museo”.
Helsingin taidemuseo
Guggenheimin tullessa Helsingin taidemuseon meilahden ja tennispalatsin tilat suljetaan. Tämä tarkoittaa käytännössä toiminnan loppumista. On tietysti fine jos tämä on harkittu ja mietitty valinta, mutta jos tää nyt menee automaagisesti guggenheimin mukana niin jonkun kyllä pitäis polkea jarrua.
Museo tarvitsee tilat (minkä tämä guggenheim- keskustelukin osoittaa) joten on turha ehdotella tilalle mitään pop-up- näyttelytiloja. Näyttelytilat ei oo ne vaneriseinät vaan säädeltävä ilamstointi, valot, roudausmahdollisuus, kosnervointilat, erikoissammutusjärjestelmät, poistumistiet ja vaikka mitä muuta. Ja se brändin rakennus, mikä on hankalaa jos taidemuseo muuttaa kuin mustalaisleiri.
Janne Gallen-Kallela-Sirén
Koko hanke on henkilöitynyt GKS:ään. Kaveri on tietysti tarmokas myyntimies mutta on jonkin verran ongelmallista että Helsinkiin ajetaan Guggenheimia pääasiassa koska GKS haluaa olla Guggenheimin johtaja. Lisäksi hyvin muodostuneet hyvä veli- verkostot (pissisvesibisnekset) ja sekavien, epätosien latteuksien puhuminen ei välttämättä nosta GKS:n kurssia.
Tarvitaanko Guggenheimia?
Tarvitaanko tuubansoittoa? ei varsinaisesti. Kulttuuri on kyllä mun mielestä itseisarvoisesti tärkeää. Tämä nyt vaan ei ole kulttuuria, vaan matkailua ja 200 miljoonan työntäminen matkailunedistämiseen on jonkin verran panos/odotus- suhteeltaan vinossa.
Mun näkökulmasta voitaisiin todeta Helsingin kaupungin vilpitön halu tukea kulttuuria ja nostaa kulttuurin budjettia 12-14 miljoonalla eurolla vuodessa. Sillä saataisiin jo sellaiset ympärivuotiset balalaikat että sukat pyörisi jaloissa. Ymmärrän myös kuntapoliitikon näkemyksen siitä että se raha ei ikinä tule kulttuurisektorille jos ei tehdä guggenheimia. Hankala tilanne.
Se mikä mua ihan oikeesti pelottaa on, että koko muu kulttuurisektori saa sitten rykiä seuraavan 15 vuotta vyötä tiukemmalle, koska Guggenheim. Missään kohtaa rahasta ei ole puhuttu vielä konkreettisella tasolla ja varmasti on annettu laupiaita lupauksia että näin ei ikimaailmassa käy, mutta sen verran mäkin oon kuntapolitiikkaa katsellut että uskon vasta kun näen.
Tuomas kirjoitti:
Eli lempparisivustosi lienee alkulukuja paskova karhu?
http://alpha61.com/primenumbershittingbear/
Vähän vakavammin:
Sulla on erittäin paljon erittäin hyviä pointteja ja esität kysymyksiä joihin itsekin haluan vastauksia ennen kuin päätös tehdään. Erityisesti kaupunginmuseon asemaa ja toimintoja olisi todella syytä avata. Mitä sen kokoelmalle tapahtuu?
Sinällään Guggenheimin näyttelyt lienevät pääosin samantyyppisiä (ja jopa samoja) kuin muissakin Guggenheimeissa. Niihin voi tutustua esim. Guggenheimin internet-sivuilla:
http://www.guggenheim.org/bilbao
Toivoisin itse nimenomaan konkretiaa myös näyttelyihin. Ei sen pitäis olla mahdotonta kertoa esimerkin omaisesti että mitä ne kolme suurnäyttelyä ja viisi pienempää per vuosi olisivat.
Sinällään taiteen ”laadusta” en olisi huolissani – kyllä se on Guggenheiminkin intresseissä että Guggenheimin nimi yhdistetään todella laadukkaaseen sisältöön. Kyllä tuolla varmasti on kovaa sisältöä.
Tämä on osa näkökulmaani – se nyt vaan on Helsingin valtapuolueelle (kok) valtavan suuri myyntiargumentti, joka ei toimi muussa kulttuurissa. Valitettavasti.
jos selvityksessä kuitenkin todetaan että guggenheimin kokoelmaa käytetään rajallisesti ja helsingin guggenheimin fokus on designissa ja arkkitehtuurissa, niin mä en nyt tiedä ketä uskoa. Kyllä mä uskon että näyttelyt on varmasti ihan hyviä, mutta minkäänlaista riskinottoa ei liene. Sikäli design ja arkkitehtuuri on turvallinen valinta, ketään ei oikein pohjoismaisella designillä voi loukata.
Totta, riskinottoa se ei ole. Sitä sitten pitää harrastaa muualla. Onneksi harrastetaan.
”Loppu on epämääräistä taidehattaraa, jota saa paljon halvemmalla pistämällä sanelukoneen Rytmin pöydälle.”
No miten sä luulet että niitä selvityksiä tehdään?
Ym. lisäksi minulle on vielä epäselvää, tuleeko museossa olemaan esillä vain g:n kokoelman teoksia, vai tuleeko siellä olemaan myös taidemuseon kokoelman teoksia esillä? Jos vain g:, niin missä taidemuseon teoksia esitellään?
Tämä on erinomainen ja tärkeä kysymys, jota kysyin itsekin jo blogauksessa. Ilmeisesti siellä olisi vuosittain ainakin yksi kokoelmanäyttely. En pidä tätä tasoa riittävänä ja haluaisin lisätietoja kokoelman näyttelysuunnitelmista – kokoelmatoimintaahan ollaan siis jatkamassa nykyisellä muistaakseni noin puoli miljoonaa euroa vuodessa -tasolla.
Ja sitten- paljonk oguggenheimin kokoelmien käyttö maksaa? Ei varmaan tuu ilmaisrksi.
Parahin nimimerkki Tuomas S., tiedän että olet lukenut sen selvityksen. Niiden Gugge-näyttelyiden kustannukset sisältyvät siihen käyttökulujen nousuun (3,7m€). Eli ei, ei ole ilmaista, mutta on jo luvuissa mukana.
Olen Tuomas S:n kanssa samoilla linjoilla. Pikemminkin kannatan kuin vastustan hanketta, mutta ei sitä tällaisilla tiedoilla saa päättää. Tuskin kukaan varsinaisesti vastustaa ”taidetta” tai ”arkkitehtuuria”. Kirjoituksen kuva hyvin osoittaa myös tontin nykyisen käytön. Ei siinä ole mitään romanttista, vaikka väitetään paikan olevan ”arkkitehtuurillisesti herkkä”.
Selvitys mielestäni aliarvioi ihmisten kykyä ymmärtää asioita. 2M€ satsaus heppoiseen bisneshenkiseen taidefiilistelyyn voisi olla vain kiusallista. Todella syvälle romahdetaan, jos kaupunginjohto perustaa esityksensä vain tähän ”selvitykseen”, joka muistuttaa paikoitellen wikipediasta tehtyä leikekirjaa. Niin, ja ne luvut joita siinä on, ovat melko hämäriä.
Mistä lähtien kaupungin päätökset olisivat perustuneet ainoastaan suurimman ja välittömän hyötyjän selvitykseen? Tai milloin viimeksi Helsinki on kyennyt tekemään mitään päätöstä viidessä viikossa? Nyt yritetään tehdä vähintään 140M€ päätös ilmeisesti ota tai jätä pohjalta, joka sekin on poliittisesti höperö positio.
Olin odottanut seikkaperäistä Guggenheimiin ankkuroituvaa strategista linjausta siitä, miten Helsinki aikoo kokonaisuudessaan kehittää metropoliasemaansa. Hyviä lähteitä ja kokemuksia on yllinkyllin. Myös syyt onnistumiselle on hyvin dokumentoituja (ks. esim http://www.eukn.org/Interviews/2011/Accrediting_the_success_of_Bilbao%E2%80%99s_urban_regeneration_to_the_Guggenheim_Museum_is_misguided
Ottamatta kantaa sen enempää taide tai kulttuurilinjauksiin, niin rahoitus olisi ilman muuta pitänyt olla erityisen kirkkaalla pohjalla. Samoin sopimukselliset velvoitteet ja vastuut.
Ihan en ymmärrä blogissa esitettyä väitettä ”Rakennuksen pääomakustannukset olisivat noin 8 miljoonaa euroa vuodessa, yhteensä noin 140 miljoonaa euroa 30 vuoden jänteellä”. Selvityksessä todetaan:
”The Guggenheim Foundation’s estimate for the up-front investment is €130–140 million, excluding VAT, with
the construction costs estimated to be €100 million and the architecture and design costs amounting to €30–40
million.”
Lisäksi minä olen ymmärtänyt, ja olen tässä mielelläni väärässä, että koko ”Market study” kappale perustuu oletuksin joista keskeisin on kolmas:
”For the purposes of this assessment, a set of key assumptions was provided to the Boston Consulting
Group:
Third (assumpition), the City of Helsinki would be responsible for allocating a suitable site to the museum, as well as sourcing the funds for the design and construction of a museum building”
Sitten esitetään VALMIIN RAKENNUKSEN vuotuiset tulot ja käyttökulut ja saadaan tuloksena 6,8M€/vuosi funding gap.
Missään ei mainita 140M€ rahoituskuluja. Ne taitavat olla Helsingin kaupungin taseessa eivätkä Guggenheim Helsingin taseessa. Missään kohtaa ei ole mainittu investoinnin takaisinmaksuaikaa tai pääomakustannuksia.
Näin ollen voisi ajatella, että Guggenheimin hinta Helsingille on 140M€ pääoma + korkomenot + käyttömenot 6,8M€ / vuosi. Olettaen, että 30M€ fee tulee ykstyisiltä. 140M€ vuotuinen korko on 3,5M€ 2,5% korolla. Lapussa pyöritellään 0,7M€ verohyötyä kaupungille mid-range scenariolla suurena saavutuksena.
Vertailukohta pitää olla silloin se, mitä Helsinki voisi 140M€ tehdä? Jos tuollainen uusi laina otetaan, ”eikä se ole mistään pois”, niin mikä on Guggenheimin tuotto pääomalle vs. joku muu valittu sijoituskohde? Investointikohteita Helsingillä varmasti riittää ja koska 140M€ on uutta rahaa, niin voimme vertailla monipuolisesti eri kohteita. Kenties sijoitus vaikka pörssiin tuottaisi paremmin?
Tästä kysymyksestä sitten valtuusto tekee poliittisen päätöksen:
”Sijoitamme Guggenheimiin, koska se on Helsingin imagolle, brändille, taiteelle jne. tärkeä asia. Emme sijoita X tai Y kohteeseen, vaikka saisimme siitä paremman tuoton. Myöskään emme käytä uutta 140M€ pääomaa sosiaalipalveluihin, kaupunkirakenteeseen jne. koska katsomme, että Guggenheim pitkällä aikavälillä on parempaa kaupunkipolilittikkaa. Investoinnin kokonaishinta pääomakuluineen on niin ja niin paljon”.
Toivottavasti olen tässä näissä laskelmissa ja ymmärryksessäni täysin väärässä.
Hei Harri,
Esität todella hyviä kysymyksiä, ja olen pitkälti samaa mieltä monesta asiasta.
Jep. Olin todella pettynyt selvitykseen. Oikeesti se Helsingin historiakertaus oli noloa luettavaa ja kansainväliset museoesimerkit olis saanu ihan wikipediastakin.
Tästä olen eri mieltä. Valtuusto tekee jatkuvasti silmää räpäyttämättä jopa isompia päätöksiä. Useimmiten liikennehankkeisin liittyen. Ville Ylikahri kirjoitti seuraavasti:
http://www.villeylikahri.fi/?p=1076
Vertailukohteena suunniteltu Herttoniemen autotunneli ja liikenneympyrä maksavat arviolta 105 me. Olympiastadionin peruskorjaukseen ilman kattamista on arvioitu kuluvan 140-150 me.
Kyllä näitä päätöksiä on, harvemmin niistä vaan nousee tämmöinen poru koska esim. kaavoitus- ja liikennepäätöksiin kommentointiin tarvitaan usein asiantuntemusta. Kulttuurista sen sijaan tuntuu olevan oikeus puhua painokkaasti kunhan vain on mielipide…
Vuosikustannuksena voi verrata että tällä valtuustokaudella esim. Opetusviraston toimintakulut ovat nousseet noin 24 miljoonaa euroa. Eli noin 1,7x Guggen kustannukset. Eipä ole näyttänyt montaa blogaajaa kiinnostavan.
Minun ymmärrykseni mukaan tuo 8 miljoonaa vuodessa pitää sisällään myös korkomenot. 140/8 on 17,5, joten kyllä siinä jotain sen päälle sitten on jos se 30 vuotta on kustannus.
Tässä on kolme komponenttia: 1. talo, 2. käyttökulut ja 3. lisenssi.
1. Uusi museorakennus pitää erittäin todennäköisesti joka tapauksessa ja se sopisi Skattalle. En osaa sanoa kuinka suuri osa rakennuksen lisäkustannuksesta olisi ”Guggea” – ainakin se takuulla saa enemmän näkyvyyttä kuin suomalaisten oma hanke.
2. Käyttökuluista suuri osa syntyisi joka tapauksessa, eli niiden osalta vain nousu liittyy Gugge-keskusteluun (3,7m€),
3. Lisenssi maksetaan yksityisesti
Mun mielestä tää on ihan kohtuullinen riskisijoitus, investointi.
Seuraan melko hyvin Hkin toimintaa ja yleensä isot päätökset ovat hyvin valmisteltuja. Mikään iso asia ei tupsahda kaupunkiin vaan käydään huolella läpi kaavoitus, ympäristövaikutukset, ne ovat nähtävillä jne. ennenkuin niistä tehdään päätöksiä. Esim. Automaattimetrohankkeesta oli ihan vireä keskustelu, joka jatkunee. Mielelläni näkisin samanlaista debattia muistakin asioista, mutta osoittaahan se ihmisiltä tiettyä luottamusta edustukselliseen valmisteluun, ettei joka asiasta vaahdota.
Tässä hankkeessa on koko ajan ollut ihme ote. Alunperin keskustelua rauhoitettiin juuri aloittamalla tämä selvitys. Nyt kun on nähty sen taso, niin ihan hyvä, että tulee puheenvuoroja. Kaupunginjohdon tyyli on arrogantti ja etäinen.
Oman laskelmani oli tarkoitus nostaa esiin se, että miten on mahdollista, ettei selvityksestä käy kirkkaasti selville mikä on oikeasti mukana ja mikä ei? Tai miten ne on laskettu?
Market studyn kappaleessa oli vielä jossakin maininta että ”is likely to replace some other investment Helsinki would have made” (ei ole nyt file käsillä). Mikä siis korvataan?
Sitten oli isolla, että jos tulee ”on top of other investments” niin erittelemättömällä tavalla tulee 230M€ ”impact”.
3 komponentia tuossa kustannuspuolessa on, mutta minusta ne on eisitetty miltei tarkoitushakuisen löyhästi. Miksi? Onko olemassa jotkut tarkemmat laskelmat ja tässä on vain pääkohdat?
Edellisestä jäi pois, ettei ole tehty myöskään riskiarviota, vaan kaikki menee kuin Strömsössä. Maailman G projektit ovat yleensä epäonnistuneet. Olisi ne voinut mainita ja samalla valottaa säätiön omaa taloustilannetta.
Oikeastaan koko Guggenheimista ei pääse puhumaan, kun perusteet ovat niin surkeasti esitetty. Odotan mielenkiinnolla valtuustokäsitylyä.
Tuolla viitattaneen siihen joka tapauksessa eteen tulevaan ainakin Meilahtea korvaavaan rakennukseen.
Mä odotan sitä kauhulla. Kasvisruokapäivä II: The Return of the Guggenheim… :)
Tässä on tutustumisen arvoinen kirjoitus… Ainakin Helsingissä yritetään luistaa tuosta mahdollisimman laajasta julkisesta keskustelusta.
http://yslehti.blogspot.com/2012/01/paper-invited-by-finnish-journal-of.html
”The tasks of proposing new spatial solutions for hosting a museum and of converging urban and cultural policies for multiple interests, populations and social meanings are evidently difficult”
tähän Soini-sitaatti: ”Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, mutta onneksi näihin on yksinkertaisia vastauksia!”
Mulle on ollut täysin selvää alusta lähtien että mitään ”taikasauvan omaista” Guggenheim-illuusiota ei ole.
Ja olen yrittänyt jatkuvasti ampua jokaista argumenttia, joka mainitsee Bilbaon – taantuvan teollisuuskaupungin, jossa kävi ennen isoa-G:tä vain muutamia kymmeniä tuhansia turisteja vuosittain vertaaminen Helsinkiin on vaan täysin järjetöntä.
Tämä ei silti suoraan tee mahdottomaksi etteikö komea taidemuseo Katajanokan rannassa olisi Helsingissäkin hyvä hanke.
Ja, Helsingin ”feasability studyn” luvut ovat kyllä kokoluokkaa realistisempia kuin joidenkin aikaisempien melko ruusuiset.
Täytyy vielä Arttu kysyä että miten paljon laajempaa julkista keskustelua toivot? Montako kuukautta tästä pitää jauhaa? Eikö kuukausi ja viikko riitä lähes kaikkien argumenttien esittämiseen ja niiden punnitsemiseen? Suurin osa ”kansasta” kun tuntui kantansa valinneen jo ennen kuin koko selvitystä oli julkaistu… (Istuin julkistamisseminaarissa kun huomasin että Iltalehden Gugge-pollissa oli äänestetty jo tuhansia kertoja ja 85% vastusti. Enkä ollut itsekään vielä kuullut lukuja…)
Kyllä tästä hankkeesta on annettu ennakkotietojakin julkisesti jo joulukuussa ja ”luottamuksellisesti” valtuustoryhmien johdolle vuodenvaihteessa.
En vaan oikein tajua että millä tavalla se päätös olisi laadukkaampi tai paremmin perusteltu – oli lopputulos mikä tahansa – jos asiaa saadaan jauhaa vaikka 2 tai 3 kk yhden sijaan.
Myönsithn itsekin ettei Tuomas S:n esittämiin hyviin kysymyksiin ole vastauksia kuulunut/näkynyt vielä.
No ehkä joku osaisi ylimääräisen kuukauden keskustelun jälkeen selittää esim. odotetut kävijämäärät uskottavasti? Tai tämän ihmeellisen koplauksen Helsingin kaupunginmuseon kanssa? Tai miksi tähän ei kaiveta rahoja jostain elinkeinoelämän tukemiseen tarkoitetusta instanssista ja MEKiltä?
Kyllä mun puolesta tästä voisi vielä pari kuukautta jauhaa, silläkin riskillä että Matti ”Empire” Klinge ottaa asiaan lisää kantaa.
En ymmärrä miksi Guggenheim ylipäänsä pitäisi rakentaa juuri Helsinkiin. Nykyisten laskelmien valossa hanke tuottaa mitä todennäköisemmin tappiota ja tappio kaatuu helsinkiläisten maksettavaksi, G-säätiö napsii voitot, mutta ei ole halukas kattamaan tappioita. Paikkaako lisääntyvä turismi tappiot? Kukaan ei sitä voi ennustaa.
Kaupungin taidemuseon kokoelman kohtalo on täysin epäselvä, niin sijoitus kuin myös jatkossa kokoelman ostoihin tehtävät satsaukset. Myös Helsingin G-museon näyttelyiden sisältö on täysin epäselvää, kotimaisen taiteen osuus näyttelytarjonnasta on täysi jokerikortti. Lisäksi hankkeesta paljastuu mitä omituisempia kytköksiä eräiden kotimaisen taidemaailman avainhenkilöiden välillä. Miksi esim. hesari on nyt yli vuoden kirjoittanut pelkästään ylistäviä ja puffaavia artikkeleita G-hankkeesta?
http://mulvablogi.wordpress.com/2012/01/16/syy-miksi-helsingin-sanomat-rakastaa-guggenheim-hanketta/
Hanke lohkaisee vuosittain 3-4 M€ kaupungin kulttuuribudjetista. Prosentteina lohkaisu on suuri. Samaisella rahasummalla tuettaisiin valtaisa määrä ruohonjuuritason kulttuurihankkeita, mitkä takuuvarmasti elähdyttäisivät kaupunkia ja kaupungin kulttuurielämää.
Talousluvuista:
http://www.markkinakohinaa.com/2012/01/guggenheim-ja-epamiellyttava.html
Ja hyväksi lopuksi. Vaikuttaisi siltä että koko Guggenheim-konsepti on vastatuulessa. Nykin G-museolla ei mene kovin hyvin eli kävijämäärät ovat laskussa. Säätiö etsii epätoivoisesti uusia museon sijoituskohteita, haaveena lisenssimaksujen potin kasvattaminen.
Olen siinä mielessä maalaisjärkinen ja skeptinen ihminen, etten oikein ”usko” minkään hankkeen ”hyvään”, jos sitä pitää joka tuutista väkipakolla lobata. Viimeisimpänä lobbarina liittyi Stubb jonon jatkeeksi.
Korjaan vain yhden asian suoraan: hanke ei lohkaise kaupungin olemassaolevasta kulttuuribudjetista 3-4 miljoonaa euroa. Ei. Se tulee raamin päälle lisäyksenä. Kaupungin kulttuuribudjetti siis kokonaisuutena kasvaa.
Lienee ainakin blogini pitkäaikaisemmille lukijoille päivän selvää että vastustaisin museota kynsin, hampain, varpain ja sormin jos tällaista muilutusta yritettäisiin.
No tjaa, minun facebook-tuutissani hanketta vastustavat postaukset ja uutiset ovat kyllä olleet enemmistössä että enpä tiedä että minkälainen johtopäätös minun näin kaupunkilaisjärkisenä siitä sitten pitäisi tehdä. ;)
Ylipäätään koska hankkeeseen liittyy selvästikin suuria intohimoja, vaikuttaa selvältä että osittain hanketta ei kannateta eikä vastusteta vain ”järkiargumenteilla”, vaan soppaan liittyy monta kulmaa jokaisen omasta ryhmäassosiaatiosta lähtien.
Itselleni on todella vaikeaa kuvitella kuuluvani samaan leiriin Stubbin ja helppoheikiltä vaikuttavan sekavia höpisevän museojohtajan kanssa. Mutta yhtä hankalaa on kuulua leiriin, jossa Guggenheimia vastustetaan ”amerikkalaisena roskana”, jota se selvästikään ei myöskään ole. Ei oo heleppoo.
”Korjaan vain yhden asian suoraan: hanke ei lohkaise kaupungin olemassaolevasta kulttuuribudjetista 3-4 miljoonaa euroa. Ei. Se tulee raamin päälle lisäyksenä. Kaupungin kulttuuribudjetti siis kokonaisuutena kasvaa.”
No tässä on se kaikkein suurin syy vastustaa tätä järjetöntä hanketta. Nyt ei olla siinä taloudellisessa tilanteessa, että muualle kuin perustarpeisiin suunnattujen budjettin tulisi kasvaa – päinvastoin. Ymmärrän kyllä, että taiteilijoilla ei oikein ole nuo talousasiat hallussa, siitäkin saatiin oiva näyte kun blogisti hienosti vetäisi pieniä prosenttilukuja peliin. Näitä hankintoja kun ei kuitenkaan makseta prosenteilla vaan euroilla. Todella typerää on myös esittää, etteivät nämä rahat (lainatut, korot?) ole pois muusta – esim. terveydenhuollosta. Sieltä samasta yhteisestä kassasta niitä maksetaan, sieltä niitä vaan on budjetoitu eri sektoreille. Tosin taisi kaupunginjohtajakin mainita, että eihän tämä kaupunkilaisille mitään maksa, vaan rahoitetaan velalla…
Kuten joku yllä jo toikin esille, koko hanketta ajetaan ja puolustellaan tuon täysin puolueellisen ylihintaisen selvityksen pohjalta. Kuviossa on mukana paljon myös vähintäänkin omituisia veronmaksajien rahoilla toteutettuja kuvioita – lähinnä se, että GKS lienee tuleva museonjohtaja. Olkoonkin, että hänen jääviytensä kumottiin – toistaiseksi.
Mitä tuohon talouspuoleen taas tulee, niin kaipaisin saavutetuille hyödyille vähän parempia perusteluja kuin ”me tienataan tällä” ja ”otettiin niskalenkki markkinoista” tyyliset heitot – niistä ja niiden pitävyydestä meillä onkin jo kokemusta. Veronmaksajien ei tule ottaa kontolleen yhtä ainoaa yksityiselle taholle syydettyä lisämiljoonaa. Maksakoot ne, jotka tästä jotain kuvittelevat hyötyvänsä. Blogistin avauksesta poiketen väitän, että jos tapahtuu edes jotain muuta kuin myyntiesitteen paras skenaario, meillä EI ole varaa tähän. Prosentit ovat pieniä, euromäärät suuria.
”Itselleni on todella vaikeaa kuvitella kuuluvani samaan leiriin Stubbin ja helppoheikiltä vaikuttavan sekavia höpisevän museojohtajan kanssa. Mutta yhtä hankalaa on kuulua leiriin, jossa Guggenheimia vastustetaan “amerikkalaisena roskana”, jota se selvästikään ei myöskään ole. Ei oo heleppoo.”
Tässä yhteenvedossasi koostat hienosti myös GKS:n lausuntojen ristiriitaisuuden. Hän markkinoi hanketta satsauksena visuaalisen lukutaidon kehittämiseen. Siinä kohtaa toteutuu juurikin tuo taiteen mcdonald’s näkökanta. Hän haluaisi opettaa meille tämän instituution markkinoimaa oikeaa visuaalista lukutaitoa. Kovin pitkälle on ihminen päässyt ja kehittynyt väärällä visuaalisen lukutaidon opilla. No, kaverin silmistä ja sekavasta puheesta saa hyvän käsityksen siitä, että hän ei ole ehkä ihan tiukimmassa mahdollisessa kosketuksessa todellisuuteen.
Hei taas Mikko O!
Selvityksen arvio on se, että Guggenheim tuo Helsinkiin vuositasolla noin 65 000 turistia lisää. Tämä on mielestäni melko realistinen luku.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan turisti käyttää päivittäin noin 300€ ja liikematkailija (konferenssivieras) vielä enemmän. Eli laskennallisesti nuo lisäturistit tuovat talousalueelle jopa noin 19,5 miljoonan euron edestä lisää taloudellista toimeliaisuutta.
Se syy, miksi valtion toivotaan tulevan hankkeeseen mukaan on se, että suuri osa tästä suorasta verohyödystä valuu arvonlisäverotuloina valtion pussiin. Toki kaupunki hyötyy työllistävästä vaikutuksesta.
Kuten olen aiemminkin todennut, näen hankkeen lähinnä elinkeino- ei kulttuuripoliittisena hankkeena. Kokonaisuutena tarkasteltuna hanke siis on kannattava, vaikka siihen pitää jokunen miljoona satsatakin. Pelkällä kamreerimatematiikalla ei yhteiskuntaa voi hoitaa – näkökulman täytyy olla laajempi kuin esim. yrityksen, joka pyrkii vain osaoptimoimaan oman asemansa.
—
Korjaan vain yhden asian suoraan: hanke ei lohkaise kaupungin olemassaolevasta kulttuuribudjetista 3-4 miljoonaa euroa. Ei. Se tulee raamin päälle lisäyksenä. Kaupungin kulttuuribudjetti siis kokonaisuutena kasvaa.
—
Lähde?
—–
Ylipäätään koska hankkeeseen liittyy selvästikin suuria intohimoja, vaikuttaa selvältä että osittain hanketta ei kannateta eikä vastusteta vain “järkiargumenteilla”, vaan soppaan liittyy monta kulmaa jokaisen omasta ryhmäassosiaatiosta lähtien.
—–
Itse kallistun mitä enemmän vastustajien leiriin, jos tällaista kahtiajakoa on tarkoitus tehdä. Syinä kaupungin oman taidemuseotoiminnan (näyttelyt, kokoelmat) kohtalo ja G-hankkeen talouslaskelmien epämääräisyys eli tulot on laskettu yläkanttiin, menot alakanttiin.
Kiitos JH markkinakohinaa linkistä. Siinäkin on päädytty pitämään rahoituskuluja erillisinä. Juuri tämän asian olisin odottanut olevan selvityksessä kunnossa. Perusrahoitussuunnitelman pitää olla kirkas. Lisäksi nykyisillä metodeilla olisi voinut tehdä hyviä mallinnuksia kulttuurin tuomista kerrannaisvaikutuksista kaupunkitaloudelle. Ne olisi voinut jopa toteuttaa open data hengessä ja julkaista verkossa hienoina visualisointeina ja antaa ihmisten tehdä omia parametrimuutoksiaan. Nyt on vain huonosti tehty paperiselvitys, joka ironisesti on juuri ehtaa guttenberg -galaksin tavaraa.
”Selvityksen arvio on se, että Guggenheim tuo Helsinkiin vuositasolla noin 65 000 turistia lisää. Tämä on mielestäni melko realistinen luku.”
No, on tai ei, tai sitten toisinpäin. Kukapa tuohon osaa vastata. Tässä taloustilanteessa ei kannattane suuria satsautkisa tehdä täysin arvailujen varassa olevien turistivirtojen ja tulojen päälle. Itse suhtaudun hyvinkin epäilevästi siihen, että Guggenheim yksinään tuo mitään valtavia ryntäyksiä. Sen sijaan huomattavasti pienemmilläkin investoinneilla jo olemassa oleviin tai miksei uuteenkin toista nimeä kantavaan rakennukseen jäätäisiin suuremmalla todennäköisyydellä plussan puolelle. Ei kai se turisteja vetävä taide tarvitse mitään lisenssinimikoitua rakennusta? Tässä yhteydessä on pakko nostaa esiin sekin näkökulma, että tontille olisi mahdollisesti saatavilla huomattavasati parempaa tuottopotentiaalia omaavia asiakkaita. Tämä menetys tulisi myös huomioida laskelmissa, olkoonkin ettei suora kustannus ole. Se pitää kuitenkin ottaa huomioon, samoin kuin mahdolliset epäsuorat hyödyt.
”Se syy, miksi valtion toivotaan tulevan hankkeeseen mukaan on se, että suuri osa tästä suorasta verohyödystä valuu arvonlisäverotuloina valtion pussiin. Toki kaupunki hyötyy työllistävästä vaikutuksesta.”
Rakennusvaiheessa työllistetään pääosin ulkomaalaisia. Jatkossa palkkalistoilla tulee olemaan pääosin, ellei pelkästään, tuottamatonta työtä tekeviä ihmisiä. Palkataan samantien kaikki kaupungin työttömät sinne. Useinhan julkisen sektorin leikkauksia vastustetaan sillä argumentilla, että kun on vähemmän palkansaajia, menee vielä huonommin. Tässähän on helppo ratkaisu, vaikea kuvitella, että tähän tyytymättömiä löytyy?
”Kuten olen aiemminkin todennut, näen hankkeen lähinnä elinkeino- ei kulttuuripoliittisena hankkeena. Kokonaisuutena tarkasteltuna hanke siis on kannattava, vaikka siihen pitää jokunen miljoona satsatakin. Pelkällä kamreerimatematiikalla ei yhteiskuntaa voi hoitaa – näkökulman täytyy olla laajempi kuin esim. yrityksen, joka pyrkii vain osaoptimoimaan oman asemansa.”
Yhteiskuntaa ei myöskään voi hoitaa tarttumalla jokaisen kaupustelijan myyntipuheisiin. Lyhyellä aikavälillä ehkä, mutta siinä huomaa melko nopeasti yhteiskunnan rapistuvan ympäriltä, kun kirstussa pohja näkyy ja myyjät hakevat saataviaan. Yhteiskunnan tulisi nopeasti kääntää kurssia suuntaan, jossa se hoitaa vain peruspalveluiksi luokiteltavat (terveys, opetus, turvallisuus…). Tämä edesauttaisi vähääkään pidemmällä välillä kaikkia osapuolia – myös kulttuuria, vaikka ensialkuun tietysti saattaa kauhistuttaa ajatus yhteisestä pussista valuvan hyvän vähenemisestä/loppumisesta. Peruspalvelut saataisiin hoidettua järkevämmin, ja muu kulutus olisi sitten yksilön itsensä päätettävissä.
Ajatuksena Guggenheim Helsinki on siis ihan ok, mutta toteutustapa on vallan väärä. Eikö ensialkuun olisi syytä edes selvittää, kuinka pitkälle hanketta pystyttäisiin viemään yksityisin varoin? GKS on omien sanojensa mukaan jo käynyt keskusteluja yksityisten rahoittajien kanssa. Jotain positiivista siitäkin hörhöstä siis löytyy. Täytyy kyllä samaan hengenvetoon kirjoittaa, että minun huoneestani tuollainen kaupustelija lähtisi tulosuuntaan alta aikayksikön.
Pahoittelut kommentin sisältämistä typeräntuntuisista lausahduksista ja vertauksista. Asiasisältö on nyt tuotu julki noin.
Pakko laittaa tämä linkki. Tämän pohjalta voi arvioida ajatusmaailmaa, jossa budjetteja vaan paisutellaan, ja miltä se tuntuu nettomaksajasta.
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2012/01/17/pelmu-ja-peloma/
Olisi hyvä jos kaupungin, taidemuseon ja G-säätiön edustajat vastaisivat tässä blogikirjoituksessa esitettyihin kysymyksiin:
http://guggenheimhelsinki.blogspot.com/2012/01/10-kysymysta-guggenheim-helsingista_17.html?spref=fb
Niin olisi. Toivottavasti saadaan vastauksia.
Hei,
mihin perustuikaan tuo varma käsityksesi että Guggeen käytetty raha ei ole muusta kulttuuribudjetista pois?
Ei sellaista varmaa käsitystä voi olla. Se on sitä samaa typerää jaarittelua, kuin että kulttuurin ja urheilun tuet eivät ole pois perustarpeista – esim. koulutus ja terveydenhuolto. Ne kaikki maksetaan yhteisestä kassasta, ja mihin tahansa budjetoitu raha on AINA pois jostain muusta. Tällaiset illuusiot tulisi pikaisesti purkaa ja alkaa suuntautua siihen, että yhteiskunta hoitaa vain perustarpeet.
Ei pidä ajatella, mihin muuhun se 200 miljoonaa voitaisiin käyttää. Pitää ajatella, onko sitä 200 miljoonaa tarpeellista käyttää mihinkään.
Edelleen, tervetuloa Guggenheim – yksityisin varoin.
Hei Janne,
Taidemuseo (ja tuleva Guggenheim) ovat hallinnollisesti eri yksikköä kuin Helsingin kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri, kaupunginmuseo, kaupunginkirjasto ja kulttuurikeskus. Yhden hallintokunnan muutokset ja menojen nosto ei ihan näin ”teknisestikään” voi olla suoraan pois muulta kulttuurilta.
Lisäksi noin valtaisa supistus (tuohan tarkoittaisi investointi mukaanlukien esim. kulttuurikeskuksen kaiken toiminnan alasajoa) on vaan täysin mahdoton. Myös juuri hyväksytyn kulttuuristrategian pitäisi olla aikalailla eri näköinen jos näin suunniteltaisiin tehtävän.
Olen 100% varma että yksikään Vihreä tai Demari ei kannattaisi hanketta, jos se olisi kulttuurialan sisäistä nollasummapeliä.
Loppujen lopuksi, 10-30 vuoden tähtäimellä, kyse on tietenkin politiikasta. Mitä päätetään tehtävän. Jos Mikko O:n edustama kulttuuripoliittinen kanta saa laajempaa kannatusta Suomessa, niin eihän meillä tosiaan enää tueta mitään kulttuuria, mutta ainakin minä lupaan vastustaa tätä kehitystä voimalla. Meillä on varaa kulttuuriin, meillä on varaa ruohonjuurikulttuuriin, meillä on varaa korkeakulttuuriin ja meillä on varaa Guggenheimiin.
Missä se vara on, kun valtio ottaa velkaa 7-8 miljardia vuodessa? Missä? Sitä kulttuuria on syntynyt, syntyy ja tulee syntymään tukemattakin. Ei riitä, että sanotaan, että on varaa. Se pitää myös pystyä näyttämään toteen. Meillä on varaa kulttuurin tukemiseen siinä vaiheessa, kun valtion tulot ylittävät menot. Kulttuuri ei toki ole ainoa, eikä sen olisi sinällään pakko olla edes ensimmäinen kohde leikkauksille, mutta menojen lisäämiselle hetki ei ole oikea.
Kulttuurin saati urheilun tukeminen on toisaalta hyvin ymmärrettävää, mutta kyllä ihmisellä pitää olla oikeus sanoa sanansa siihen, mihin häneltä verotettuja rahoja kärrätään. Olen aktiivinen urheilun ja kulttuurin harrastaja. Silti en ikinä pysty välttämään ihmettelyä siitä, miksi sekä urheilun, että kulttuurin harrastamiseen tarvitaan jatkuvasti vain parempia ja hienompia puitteita. Mikä meitä vaivaa?
Ja vielä tuohon kohtaan ”Taidemuseo (ja tuleva Guggenheim) ovat hallinnollisesti eri yksikköä kuin Helsingin kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri, kaupunginmuseo, kaupunginkirjasto ja kulttuurikeskus. Yhden hallintokunnan muutokset ja menojen nosto ei ihan näin “teknisestikään” voi olla suoraan pois muulta kulttuurilta.”
Tahtoisin vielä korostaa, että sieltä samasta kassasta ne kaikki tulevat. Jotkut sen mieltävät ehtymättömäksi taikasäkiksi, josta rahaa riittää kaikille halukkaille kauhojille. Todellisuus on vallan toista. Ei nyt tästä sen enempää, mutta jaksaa kyllä ärsyttää tällainen, kun keksitään ihme selityksiä, ettei ole muualta pois…
Parahin Mikko O, Suomen valtion talous sukelsi 2009 muun Euroopan ja maailman mukana. Sitä ennen Suomen julkinen talous oli ylijäämäistä noin kymmenisen vuotta.
Jos valtio toimisi matalasuhdanteessa ehdottamallasi tavalla ja kieltäytyisi julkisista investoinneista samalla kun yksityinen sektori säästää, lopputulos olisi yhä synkempi taloustilanne – tätä taantumaa ei peitota leikkaamalla. Ja jos et usko minua, voit lukea vaikkapa taloustieteen nobelistin, Paul Krugmanin blogia.
http://krugman.blogs.nytimes.com/
Siitä me saatamme olla (hämmentävää kyllä) ihan yhtä mieltä että Vanhasen II-hallituksella ei olisi pitänyt oikeastaan olla ”jakovaraa” – liiemmin veronalennuksiin kuin julkisten menojen kasvattamiseen.
Guggenheim on nimenomaan sellainen investointi, joka pitkällä tähtäimellä edesauttaa Suomen kansantaloutta vahvemmaksi ja parantaa Helsingin asemia eräänä Itämeren johtavista metropoleista.
Tämä oli aika mielenkiintoinen uutinen… http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/uutiset/uusimmat/4959-helsingin-taidemuseossa-alkavat-yt-neuvottelut
YT = yhteistoiminta. Se ei aina tarkoita irtisanomisia. Ja ei se nyt ainakaan vielä sitä tarkoita, kun kaupungin taidemuseon on tarkoitus toimia ihan entisellä tavallaan aina vuoteen 2018 saakka! Kyllä siihen henkilökuntaa tarvitaan. Voi olla että valmistelua varten osan henkilöstöstä työnkuvaa muutetaan, siihenkin yt on ihan oikea työkalu.
Juuri tällaista keskustelua tämän aiheen ympäriltä minä vihaan. Ja ihmettelen JGKS:n pelisilmää. Luulisi olevan selvää että tällainen herättää lähinnä pahaa verta.
JKGS:llä ei ole pelisilmää. Mä veikkaan miehen luulleen, että tämä menee läpi ilmoitusluontoisesti ja kansa kerääntyy kaduille hurraamaan. Kosketus realiteetteihin ”kadulla” oli varmasti samaa luokkaa kuin niillä amerikkalaisilla, jotka suunnittelivat strategian jonka mukaan toimittiin vapautetussa Irakissa.
Eli sinänsä en ihmettele yhtään.
Jep.
Vähän semmonen olo alkaa tulla että hankkeen puolustamisesta tekee veturimiehet vähän turhan hankalaa.
Toki ”realiteetit” saattavat vielä muuttua kun tietoa saadaan huhupuheiden sijaan lisää.
”Jos valtio toimisi matalasuhdanteessa ehdottamallasi tavalla ja kieltäytyisi julkisista investoinneista samalla kun yksityinen sektori säästää, lopputulos olisi yhä synkempi taloustilanne – tätä taantumaa ei peitota leikkaamalla. Ja jos et usko minua, voit lukea vaikkapa taloustieteen nobelistin, Paul Krugmanin blogia.
http://krugman.blogs.nytimes.com/”
Olen lukenut. Myös toisenlaisia näkemyksiä on esitetty. Paul Krugmanin oppeja seuraamalla ollaan muualla päädytty velkakierteeseen, jota ei voi katkaista kuin mitätöimällä velkoja – tai ainakin reilulla parturoinnilla. Tässä kohtaa olen velallisen puolella, koska lainan antaminen on aina sijoitus, ja siihen sisältyy riski – eihän siitä muuten korkoja maksettaisi. Krugmanin teoriassa on myös pakko olla jokin piste, johon asti julkisen sektorin kannattaa työllistää väkeä. Muuten tullan tilanteeseen, jossa helpoin keino maksaa velat on palkata vaikka kaikki julkiselle sektorille. Olen hyvin tietoinen rahan kierrätyksestä ym, eikä se noin mustavalkoista tietenkään ole, mutta eivät hänenkään teoriansa mitään aukottomia ole – kuten ei kenenkään muunkaan.
”Siitä me saatamme olla (hämmentävää kyllä) ihan yhtä mieltä että Vanhasen II-hallituksella ei olisi pitänyt oikeastaan olla “jakovaraa” – liiemmin veronalennuksiin kuin julkisten menojen kasvattamiseen.”
Ei tällä toimintatavalla. Jos julkista sektoria olisi karsittu, olisi veroja voitu laskea. Pienemmät verot = työllistyminen helpompaa. Pidemmässä juoksussa tuo olisi tullut edullisemmaksi kuin pöhöttää julkista ja laskea veroja samalla. Minua ei hämmennä se, että löytyy asioita joista olemme samaa mieltä. Olen ajatusmaailmaltani kuitenkin melko vihreä. Talousasiat ovat myös lähellä sydäntä (työnkin puolesta), ja toivoisin Suomen pääsevän sellaiseen taloudelliseen tilanteeseen, että olisi oikeasti varaa tukea eri aloja. Tämä on kyllä vaikeaa, ja nähdäkseni se vaatii leikkauksia. Verot ovat jo sellaisella tasolla, että niiden nostaminen alkaa kääntyä itseään vastaan. Joskin sieltä yläpäästä voisi väliaikaisesti yrittää kerätä helpotusta tilanteeseen. Lisäksi olen kyllä kulutukseen kohdistuvan verotuksen kannalla – se on vihreää.
”Guggenheim on nimenomaan sellainen investointi, joka pitkällä tähtäimellä edesauttaa Suomen kansantaloutta vahvemmaksi ja parantaa Helsingin asemia eräänä Itämeren johtavista metropoleista.”
Tämähän se kiistakapula on. Itse en usko hetkeäkään sen vaikuttavan talouteen positiivisesti. Toimintamalli on jo niin kyseenalainen, että laittaa kyllä vähääkään kriittisen henkilön päässä kellot soimaan. Ja se kiire, jolla asiaa ajetaan…
”Mittakaavaa voi hakea vaikka vertaamalla summaa suomalaisen keskipalkkaan, joka on 2940€. Tuosta summasta 0,3% on 8,9€. Guggenheim olisi siis suurinpiirtein Spotify Premiumin, kahden tuopin, pizzan tai seitsemän Lotto-rivin kokoinen sijoitus.
Kyllä meillä on siihen varaa.”
Minulla olisi varaa ostaa Justin Bieberin levyjä, mutta en yksinkertaisesti halua, koska a) en tykkää siitä ja b) en halua, että Justin Bieber saa rahaa. On äärimmäisen itsekästä vaatia muita sijoittamaan rahaa johonkin, jonka itse tahtoo, sillä perusteella, että kyllähän nyt muilla on varaa kustantaa tämä oma harrastus.
Ihmiset eivät yksinkertaisesti halua antaa rahaansa kansainväliselle ketjulle, vaikka heillä olisi siihen rahaa.
”Ja samalla tavalla kuin joka lauantainen krapulapizza ei estä Thaimaan matkaa hiihtolomalla tai uuden leivänpaahtimen ostamista, ei Guggenheimkaan estä Helsingin satsauksia nuorisotoimeen, terveydenhuoltoon tai muuhun kulttuuriin.”
Estäähän se. Joka ikinen sentti, joka käytetään Guggenheimiin tai vastaavaan hääräilyyn, on poissa jostain muusta. Jokainen sentti, joka on annettu tälle firmalle, on pois paremmista kohteista, kuten nuorisotoimesta tai terveydenhuollosta. Asia ei yksinkertaisesti toimi niin, että aina voi käyttää vain loputtomasti enemmän ja enemmän rahaa, eikä se lopu koskaan mihinkään.
Marvelous, what a blog it is! This weblog provides valuable data to
us, keep it up.
Feel free to visit my site: Vippilainaa.Nettikeisari.Com