Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan Guggenheim-lausunto

Kuten Guggenheim-prosessia seuranneet ovat varmastikin huomanneet, museo-hankkeen valtuustokäsittely siirtyi noin 3-4 viikkoa, jotta kunnallisen päätöksenteon kaikki rattaat varmasti ehtivät raksuttaa. Tähän liittyen sainkin kulttuurikeskuksen johtajalta Veikko Kunnakselta seuraavan viestin:

Hyvät lautakunnan jäsenet,

Ennakkotietona: kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta pyydetään G-asiasta lausuntoa ja tulemme käsittelemään asian seuraavassa lautakunnan kokouksessa 14.2. Selvitys on ladattavissa pdf-muodossa kaupungin ulkoisilta kotisivuilta.
 
Voisitteko ystävällisesti lähettää asiaan liittyviä kysymyksiänne sähköpostitse – lyhyesti ja  ensi viikon loppuun mennessä. Uskon, että se auttaisi mahdollisimman perusteellisen lausunnon antamiseen asiassa.

Kuva: marito23 / Flickr (cc-lisenssi)

Avoimmuuden nimissä kysynkin teiltä, oi internet, mihin kysymyksiin haluaisitte vastauksia?

Omia aiheita on jo muutama:

1. Näyttelyvuosi

Haluaisin konkretiaa näyttelyistä ja teemoista. Eli siitä sisällöstä, jota museossa sitten olisi. Mitä ne ”isot” näyttelyt voisivat olla ja mitä ”pienempi näyttely” tarkoittaa. Myös kotimaisuusasteesta saisi paremman kuvan esimerkkien avulla.

Uskon myös vahvasti että selkeä ja konkreettinen esimerkkivuosi avaisi koko museon toimintaa ja profiilia laajemmalle yleisöllekin selvitystä paremmin.

Ymmärrän toki että 100% varmaa vastausta on vaikea antaa – eihän vielä ole edes tarkkaa tilasuunnitelmaa. Karkea arvio onnistunee kuitenkin?

2. Kaupungin taidemuseon kokoelmanäyttelytoiminnan jatkuminen

Millä volyymillä ja budjetilla taidemuseo tulee järjestämään omaa näyttelytoimintaansa? Pääseekö niitä näyttelyitä myös Helsingin Guggenheimiin? Entä muihin Guggenheimeihin?

Asiallisia kysymyksiä lupaan viedä eteenpäin.

Kommentit

  1. Mikko O sanoo

    3) Useimmat selvitykset jo osoittavat, että myyntiesitteen (kulkee nimellä Guggenheim säätiön esiselvitys) talousluvut eivät ole millään realistisella tasolla. Rakennuskustannusten ei arvella millään sopivat esitettyihin raameihin. On esitetty, että ne todennäköisesti lähes tuplaantuvat. Lisäksi huomioitavaa olisi museon toiminnan luonne, jossa yksityinen taho kuittaa miljoonavoitot vailla riskiä menetyksistä – kävi tilaajalle sitten miten tahansa. Mielestäni on perusteltua kysyä, onko järkeä jatkaa edes selvityksiä veronmaksajien piikkiin luotavasta rahareiästä?

    • hannuoskala sanoo

      Vielä ennen kokoustamme, eli todennäköisesti ensi torstaina julkaistaan kaupungin ja Guggenheimin välinen aiesopimus yksityiskohtineen. Todennäköisesti saat siitä vastauksia moneen kysymykseen.

      Mihin perustat väitteesi jopa kaksinkertaisista rakennuskustannuksista? Musiikkitalon neliöhinta oli käsittääkseni 4500€/m2 ja tässä suunnitelmassa neliöhinta on selvästi yli 10 000€/m2. Yleisesti ottaen taidemuseo on halvempi rakentaa kuin konserttitalo.

      • hannuoskala sanoo

        Toi rakennuslehden juttu oli suoraa kopipeistausta siitä OKM:n ”selvityksen selvityksestä”, jossa rakentamiskulujen nousua arvioi OKM:n virkamies, eikä rakentamisen asiantuntija.

        Sinällään rakentamiskustannusarvion laskentaperusteista voisi hyvin muotoilla kysymyksen vaikka pidänkin itse pytinkiä koko hankkeen ongelmattomimpana kohtana.

  2. Hanna Susitaival sanoo

    Miten paljon valtaa Guggenheim-säätiön edustajilla olisi arkkitehtuurikilpailun voittajan valinnassa ja toisaalta näyttelysisällöistä päätettäessä?

    Suomalaisista kuvataiteilijoista löytyy myös hankkeen puolustajia ja yksi argumentti on se, että Guggenheimin kautta suomalaiset taiteilijat pääsisivät jotenkin helpommin/paremmin maailmalle. Onko tämä realistinen näkymä?
    Jos museolla on arkkitehtuuri/design -painotus, niin mikä on kuvataiteen osuus näyttelytoiminnassa?

    Miksi Guggenheim-säätiö on osallistunut Bilbaon museon kustannuksiin, mutta Suomessa kaikki maksettaisiin omasta pussista?

  3. sanoo

    Näyttelyohjelman lisäksi olisi hyvä saada tietää minkälaista ohjelmistoa selvityksessä mainittuun teatteri/konferenssi-tilaan tulee. Siis, elokuvia, livetaidetta, äänitaidetta, seminaareja, mitä? Olisiko ohjelma kansainvälisesti kuratoitu vai paikallisesti? toimisiko teatteri mahdollisesti yhteistyössä esim. Helsingissä toimivien kansainvälisten taidetapahtumien kanssa? Jos tila on vapaasti vuokrakäytössä olisiko taiteellisilla toimijoilla sama hinnoittelu kuin esim. yritysten seminaareilla?

    • hannuoskala sanoo

      Toki hyviä kysymyksiä, mutta
      – osaan näistä on varmasti täysin mahdoton vastata nyt ja
      – ehkä tähän tulee valaistusta myös kysymykseni nro 1 kautta.

      Tällaisessa hankkeessa, jossa nyt vaan on paljon tuntemattomia muuttujia, kaiken mahdollisen tietäminen/määrittely konferenssitilan käyttäjistä lähtien ei vaan ole mahdollista. Muuttuivathan esim. Musiikkitalon ulosvuokraushinnoittelun perusteet vielä perustamisvuonnakin pariin kertaan. Kaikkiin hankkeisiin liittyy aina tietty määrä asioita, joita ei voida tietää etukäteen 100% varmaksi, rumsfeldiläisittän ”known unknowns”.

  4. hannuoskala sanoo

    Hei,

    lähetimme Anni Sinnemäen kanssa oheiset ranskalaiset viivat Kulttuurikeskuksen virkamiehille:

    – Helsingin Taidemuseon nykyinen tilaratkaisu Tennispalatsissa ja Meilahdessa ei ole tyydyttävä ja kävimäärät ovat näyttelyiden laatuun nähden pienet. Mielestämme Helsingin Taidemuseo tarvitsee oman uuden yhtenäisen näyttelytilan Guggenheimista riippumatta.

    – Säätiölaki antaa erilaisia mahdollisuuksi julkisuuteen, mikä olisi linjaus Guggenheimin kohdalla? Mielestämme Säätiön tulisi toimia mahdollisimman avoimesti.

    – Mikä Helsingin Taidemuseon jäljelle jäävien osien rooli kaupungin hallinnossa? Periaateratkaisut tulisi mielestämme tehdä tämän päätöksen yhteydessä ja niiden toiminta osana Kulttuurikeskusta olisi yksi mahdollisuus.

    – Millainen olisi kuvitteellinen näyttelyvuosi, mikä on suomalaisen nykytaiteen, designin ja arkkitehtuurin rooli? (Konkretia esimerkin kautta varmaankin avaisi aihetta sekä päättäjille että aiheesta keskusteleville.)

    – Arkkitehtuurikilpailun päätäntävalta: Säätiö vai Helsingin kaupunki?

    – Näyttelyiden päätäntävalta: Säätiö vai Helsingin hallitus?

    – Guggenheim Helsingin kokoelmatoiminnasta on ollut ristiriitaista tietoa, mikä olisi kokoelmatoiminnan rooli?

    – Voitaisiinko harkita sellaista järjestelyä, jossa Helsingin Taidemuseon kokoelmanäyttelyillä olisi ”kiintiö” Guggenheimiin?

    – Olisiko yksityisrahoitusta lisenssimaksuihin mahdollista kerätä jo ennen Säätiön perustamista.

    • sanoo

      Aiempi kommenttini hallituksen koosta ei jostain syystä tullut perille, mutta Guggenheim Helsingin hallituksen koko olisi 7 henkilöä, joista 4 nimittäisi Helsingin kaupunki ja 3 Guggenheim.

      • sanoo

        Heh joo, sori. Onnistuit kommenteeraamaan vanhalle serverille juuri sen jälkeen kun olin jo vaihtanut nimipalvelimet ja ladannut sisällön.

  5. sanoo

    Mikä ideologinen ja poliittinen merkitys olisi sillä, jos amerikkalainen brändi-galleria sijaitsisi Presidentinlinnan ja Ulkoministeriön kainalossa Katajanokalla? Tulisiko siitä Helsingin symbolirakennus amerikkalaisissa elokuvissa?

    Miten varmistetaan, ettei vaikutusvalta mahdollisessa Guggenheim-Helsinki-säätiössä pikkuhiljaa tai jo kättelyssä siirtyisi joka asiassa amerikkalaisille? Pitäisikö Suomi-Amerikka-suhde säätiön hallituksessa olla 5-2 mieluummin kuin 4-3?

    Miten varmistetaan avoimuus ja läpinäkyvyys tästedes hankkeen ja säätiön asioissa?

    Miten helsinkiläiset saadaan ymmärtämään ja pitämään heille tarjottua brändiä omanaan?

    • Mikko O sanoo

      ”Miten helsinkiläiset saadaan ymmärtämään ja pitämään heille tarjottua brändiä omanaan?”

      Tärkeämpi kysymys kuuluu, MIKSI pitäisi edes yrittää saada Helsinkiläisiä omaksumaan tämä brändi omakseen? Koko hanke on täysin järjetön ainakin esille tulleiden asianhaarojen ja lukujen valossa. Puhumattakaan siitä, että esitetyt luvut ovat pahasti yläkanttiin – mutta siitä muussa yhteydessä enempi.

      En pysty ymmärtämään, miksi verovaroja tultaisiin käyttämään yksityisen säätiön taseen pönkittämiseen, eikä muita vaihtoehtoja edes ole ilmeisesti liiemmälti tutkittu. Siis muita vaihtoehtoja siihen, miten ko. summalla saataisiin edistettyä muuta toimintaa ilman ulkomaisia välikäsiä. Syytä olisi selvittää sekin, onko tuollaista summaa ylipäätään järkevää sijoittaa toimintaan.

  6. Jouko sanoo

    Terve!
    Onkohan aihe ja alue tuttu?

    Myllypuro, Valssiparikuja – kuinka ateljeetontteja myydään

    – Viime vuonna Helsingin kaupunki tarjosi vuokratontteja taiteilijoille.
    – Alue on osa kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun uutta puutaloaluetta.
    – Tarkoituksena oli rakentaa ateljee tai työhuone/asunto-yhdistelmiä.
    – Kulttuurilautakunta ja kiinteistovirasto hoitivat jyrytyksen.
    – 10 tonttia jaettiin CV:n ja suunnitelmien mukaan.
    – Alueelle tuli maalareita, veistäjä, muusikoita, designer ym. taiteilijoita.
    – Nyt eräs tontin saanut (ei-taiteilja) on vetäytynyt hankkeesta, ja siihen
    on yllättäen ryhtynyt talon suunnitelijana toiminut henkilö.
    – Näyttää vahvasti siltä, että kyseessä on gryndaus ja bulvaanin käyttö,
    henkilö on rakennusalalla.
    – Suunnitelmissa ei ole ateljee/asunto-tyyppinen ratkaisu, kuten
    hakuehdoissa vaadittiin, vaan jopa kolmeen pieneen asuntoon jaettu
    tavanomainen pakettitalo, jolle on jo haettu rakennuslupa.

    Ehdotan, että kyseinen tontti palautetaan kaupungin haltuun ja että
    tonttihakua täydennetään, niin että jollakin taiteilijalla on mahdollisuus
    rakentaa alueelle työtila+asunto.
    Kyseinen tontti on muiden tonttien välissä. Jo nyt alueen
    rakentuminen on hidastunut perustustöiden osalta tämän yhden tontin takia.

    Jouko Vatanen


    Kuvat Jouko Vatanen tmi
    0400-709 204
    http://www.vatanen.info

  7. Jaakko Ruuska sanoo

    Olet esittänyt Guggenheim-hankkeen yhteydessä toiveen lähidemokratian kehittymisestä. Kysymys kuuluu, kuinka Guggenheim-hankkeen kehittely on noudattanut lähidemokratian / suoran demokratian periaatteita? Miksi Guggenheim-hanketta on edistetty ”ota tai jätä”-periaatteella, eikä ole lähdetty pohtimaan, millaista museota / taidegalleriaa Helsinki kaipaa? Mistä syntyi tämä brändiuskollisuus?

Paluuviitteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *