ilmaista joukkoliikennettä Helsinkiin?

Yle tiesi kertoa Tallinnan muuttavan joukkoliikenteensä maksuttomaksi. FB:ssä toistakymmentä kaveriani linkkasi uutisen innostuneena, onnistuisiko sama myös Helsingissä?

Helsingissä asiaa on on tutkittu jo vuonna 2008 ja tulokset olivat mielestäni sen verran selviä että niistä voi vetää johtopäätöksiä amazon herunterladen.

1. Julkisen liikenteen hinta ei ole tärkein syy ajaa omaa autoa

Julkinen liikenne on jo nyt huomattavasti oman auton käyttöä edullisempaa Helsingissä. Henkilöautolla ei ajeta siksi että se olisi halvempaa, vaan siksi että henkilöauton tarjoama palvelutaso on parempi.

Maksuton julkinen liikenne ei pitkällä tähtäimellä vähennä yksityisautoilua merkittävästi microsoft zertifikat herunterladen. Tutkimuksen mukaan liikenne vähenisi vain noin 9%. Samaan tulokseen voitaisiin päästä myös ruuhkamaksuilla, jotka tuottaisivat rahaa kaupungille. Ilmaisuus ei siis ole ratkaisu ruuhkiin.

Hintaa paljon tärkeämpiä vetovoimatekijöitä olisivat toimivammat poikittaisyhteydet, tiheämmät vuorovälit ja vaihtoyhteydet mp3 auf pc herunterladen. Nopeampi, turvallisempi ja luotettavampi julkinen liikenne houkuttelisi vaihtamaan Bemarin bussiin.

Kaikki nämä vaativat lisää rahoitusta nykytilanteeseen verrattuna. Jos joukkoliikennettä halutaan kehittää pelkän ideologisen ilmaisuuden sijaan, maksullisuus kannattaa säilyttää.

Pääosin lisämatkustajat vaihtaisivatkin kävelyn tai pyöräilyn bussiin tai ratikkaan download the invoice template. Tämä ei ole hyvä tavoite liikenteellisesti, kansanterveydellisesti eikä kaupunkikulttuurillisesti.

2. Ilmainen julkinen liikenne lisäisi liikkumista

Ilmainen liikkuminen kaupunkialueella ei mielestäni ole kovin vihreä poliittinen tavoite – emme kai me halua lisätä liikkumista ja subventoida pidempien välimatkojen päässä asumista?

Pitkällä tähtäimellä ilmainen joukkoliikenne lisää yhdyskuntarakenteen hajautumista eikä edistä ilmastotehokkaan kaupungin syntyä.

3 herunterladen. Ilmaisuus lisäisi julkisen sektorin kuluja

Helsingin Seudun joukkoliikenteen lipputulot olivat vuonna 2010 yhteensä 243,5 miljoonaa euroa, kuntien ja valtion tuen ollessa suurin piirtein saman verran. Subventioprosentti on siis noin 50%. Ja Helsingin osuus potista on noin 150 miljoonaa euroa how can I music tracks.

HKL:n vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan Helsingissä maksuton joukkoliikenne lisäisi vuotuista rahoitustarvetta yli 140 miljoonalla eurolla vuodessa menetettyjen lipputulojen ja kolmanneksella kasvavien matkustajamäärien vaatimien lisävuorojen seurauksena.

Voidaan siis arvioida ilmaisen julkisen liikenteen vaativan nykyisin noin 150-200m€ euron vuotuisen lisärahoituksen. Se tarkoittaa siis uuden Guggenheimin rakentamista joka vuosi ja pari sinfoniaorkesteria vielä päälle facebook artikel herunterladen.

Kaupunki velkaantuu kuluvana vuonna ennusteen mukaan noin 265 miljoonaa euroa. Mistä ilmaisen joukkoliikenteen kannattajat ovat valmiita leikkaamaan puuttuvat miljoonat? Terveydenhoidosta? Koulutuksesta? Sosiaalitoimesta? Kulttuurista? Liikunnasta? Nuorisotyöstä? Vanhuksista?

4. Ilmaisia lounaita ei ole

Ilmainen julkinen liikenne ei ole ilmaista youtube videos herunterladen windows 10. Kyllä sen aina joku maksaa.

Myönnän että tämä perustelu on vahvasti myös ideologinen, mutta minun mielestäni on hyvä että palvelun käyttäjällä säilyy edes jonkinlainen vastuu kustannuksien kantamisesta. Ilmaista palvelua myös arvostetaan vähemmän kuin vastikkeellista.

Olisin kuitenkin valmis lisäämään subventiota nykyisestä (50%), sillä HKL:n tutkimuksenkin mukaan ”Joukkoliikenteen lipunhinnan alentamisen on todettu olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa, mutta maksuton joukkoliikenne ei ole tehokkuusoptimi.” keepass kostenlos herunterladen. Eli suomeksi edullisempi joukkoliikenne tuottaisi nykyhintaista ja ilmaista suurempia hyötyjä.

Jos 44 euron kuukausilippu on työttömälle liian kallis, niin silloin kannattaisi ennemmin harkita perusturvan korottamista tai esim. työttömille edullisempia lippuja ”hiljaisempien tuntien” aikana. Opiskelijalipun hintainen työttömien kuukausilippu olisi myös yksi vaihtoehto, mutta siinäkin on ongelmansa: se olisi vielä yksi (pieni) tuloloukku lisää herunterladen.

5. Lisärahalle on julkisessa liikenteessä parempia käyttökohteita kuin maksuttomuus

Maksuttomuuden sijaan onkin paljon mielekkäämpää pohtia miten 150 miljoonaa lisäeuroa kannattaisi julkiseen liikenteeseen käyttää, jos valtuusto päättäisi sellaisen lisäkakun antaa.

Itse pyrkisin mieluummin:

  • alentamaan kuukausilipun hinnan kaikille suurin piirtein nykyisen opiskelijalipun tasolle. (noin 25€)
  • parantamaan poikittaisliikennettä investoimalla voimakkaasti mm. raide-jokeriin ja kakkos-jokeriin
  • laajentamaan raideverkkoa esim. pikaratikkana
  • lyhentämään vuorovälejä
  • lisäämään vuoroja ja linjoja jotta koko Helsinki olisi lähes ympärivuorokautisen julkisen liikenteen piirissä
  • Maksuttomuus heikentäisi pitkällä tähtäimellä julkisen liikenteen laatua, vaikeuttaisi sen kehittämistä nykyistä laajemmaksi ja tekisi siitä selvästi nykyistä heikomman poliittisesti.

    Kohtuuhintainen, kehittyvä, laadukas ja luotettava julkinen liikenne on paljon ilmaista parempi vaihtoehto.

    Kommentit

    1. Mikko Laaksonen sanoo

      Hyvä, Hannu. Tallinnan ilmainen joukkoliikenne on myös Tallinnalle todella huono juttu. Ilmaisen joukkoliikenteen hinnalla (n. 20 miljoonaa euroa / v) olisi tehty tarpeelliset investoinnit (400 miljoonaa euroa), esimerkiksi raitiotiet Lasnamäelle ja Mustamäelle ja korvattu käsiin hajoavat johdinautot ja raitiovaunut. Virossa kunnilla on rajoitetumpi verotusoikeus kuin Suomessa; ne saavat tuloveroista kiinteän osuuden. Käytännössä koko jutun juju on siis se, että Tallinnan Edgar Savisaaren johtama hallinto tekee päätöksen ilmaisesta joukkoliikenteestä, mutta ei saa siihen rahaa Viron valtiolta vaan ko. rahat joko leikataan muualta tai ilmaista joukkoliikennettä ei toteuteta. Syy sitten vyörytetään Viron valtion hallitukselle.

      • Iivari Savolainen sanoo

        Kuulemani huhun mukaan tuo Viron verotussysteemi olisi tämän päätöksen takana: joukkoliikenteen ilmaisuushan koskee ainoastaan ihmisiä jotka ovat kirjoilla Tallinnassa. Eli sen todellinen tarkoitus oli houkutella kaupungissa töissäkäyvät, naapurikaupungeissa kirjoilla olevat siirtämään kirjansa Tallinnaan jolloin kaupunki saa enemmän verotuloja :)

      • sanoo

        I am sure Rockson knows but wanna make a joke out of it. I see the effort coming, but seriously, its fucking lame. Just like Jack Neo and Crew likes to dress up as females to make people laugh. Its bloody stale man. Come on, have some pride for your initllegence. Too much effort in making jokes don’t make it any funnier.

      • sanoo

        Youre so cool! I dont suppose Ive read anything like this before. So nice to search out somebody with some unique thoughts on this subject. realy thank you for beginning this up. this website is one thing that’s needed on the web, somebody with somewhat originality. useful job for bringing one thing new to the web!

    2. Christel Liljeström sanoo

      Ja valitettavasti kaikki pienet kävelyvälit jäisivät pois…vielä huonontaen meidän kaikkien hyvinvointia. Marianhaminassa tästä kokemuksia. Lähiliikkuminen jää pois ja laiskittaa.

    3. Olli M sanoo

      Suurimmalle osalle joukkoliikenteen käyttäjistä ilmaisuushan ei toisi mitään muutoksia: kuukausilippu kannattaa hankkia joka tapauksessa, joten yksittäisen matkan marginaalikustannus on nolla. Siten kansanterveys-, kaupunkikulttuuri ja lisäliikkumisargumentit ovat aika tyhjän päälle rakennettuja.

      • sanoo

        Tarkoitin niitä lisäkäyttäjiä, jotka siirtyvät vaihtavat kävelyn tai polkupyöräilyn, eli hyötyliikunnan bussissa istumiseen. Kyllä sillä jo Helsingin kokoisessa paletissa alkaa olla mitattavia terveysvaikutuksia.

      • sanoo

        Ja kaupunkikulttuurilla tarkoitan sitä, että kaupunki, jossa pyöräillään ja kävellään on mielestäni mukavampi kuin kaupunki, jossa huristaa entistä enemmän busseja.

    4. Janne Peltonen sanoo

      Yksi ideologinen näkökulma lisää: ihmisoikeutenakin pidetty liikkumisen vapaus. Kyllä minun mielestäni senkin veneen alla asuvan ja kaikkien sosiaalitukien ulkopuolelle pudonneen Arskan pitää päästä kaupungin puolelta toiselle tarvitessaan.

      Sen sijaan se ajatus, että maksullista palvelua arvostettaisiin enemmän, on paitsi ideologinen, myös empiirisesti testattavissa – ja yleisenä vaitteenä yhdelläkin vastaesimerkillä kumottavissa. Miten olisi vaikkapa kaupunginkirjasto? Vai väitätkö tosissasi, että sitä arvostettaisiin nykyistä enemmän, jos lainauksista alettaisiin periä maksua?

      • sanoo

        Parahin Janne, kuten varmasti huomasit, en itse käyttänyt pääperusteena tuota ideologista perustetta. Ja myönnettäköön, se on perusteluistani heikoin.

      • Aapo Puskala sanoo

        Aika heikko peruste, että tämän Arskan takia pitäisi kaikki sadat tuhannet liikkujat päästää yksin. Olisi huomattavasti halvempaa antaa Arskalle lippu ilmaiseksi. Lisäksi olisi kiva tietää, mikä sellainen konkreettinen tilanne on, että on pudonnut kaikkien tukien ulkopuolelle, eikä ole omilla toimillaan mahdollista päästä takaisin.

        Jos Arskalle tulee nälkä, onko ratkaisu tarjota kaikille kaupunkilaisille ruoka maksutta? Ja kun Arskalle tulee kylmä… no tajuat varmasti pointin.

    5. Aja vaan jatkossakin sillä Bemarilla. sanoo

      Idiootti. Kyse on nimenomaan idelogiasta. Ei minua myöskään kiinnosta maksaa sun autoilulle tukea.

    6. Asdfgh sanoo

      >>>1. Julkisen liikenteen hinta ei ole tärkein syy ajaa omaa autoa<<>>2. Ilmainen julkinen liikenne lisäisi liikkumista<<>>3. Ilmaisuus lisäisi julkisen sektorin kuluja<<>>4. Ilmaisia lounaita ei ole<<>>5. Lisärahalle on julkisessa liikenteessä parempia käyttökohteita kuin maksuttomuus<<<

      Olen kyllä aika samaa mieltä, että hinnan alennukset voisivat olla parempi ratkaisu kuin täysi maksuttomuus. Helsingissähän on myös eräitä julkisia terveyspalveluja muutettu helsinkiläisille potilasmaksuttomiksi äskettäin, ja olin niistä äkkiseltään samaa mieltä kuin tässä tästä asiasta.

      Mutta toisaalta… eipä julkisilla jalkakäytävillä ja autoteilläkään mitään käyttömaksuja ole, ja ihan kivasti niiden yleisesti katsotaan toimivan.

      • sanoo

        Hei,

        kivasti ja kivasti. Kannatan myös ruuhkamaksuja koska niiden avulla tiet toimisivat paremmin ja julkisia resursseja ei hukattaisi. :)

    7. Asdfgh sanoo

      (Systeemi nähtävästi silpoi edellistä postaustani aika pahasti, postaan uudestaan hieman muutettuna.)

      ”1. Julkisen liikenteen hinta ei ole tärkein syy ajaa omaa autoa”

      Mutta jos julkisen liikenteen on syy edes joillekuille ajaa omaa autoa, niin julkisen liikenteen hinnan alentaminen on harkitsemisen arvoista, jos toivotaan julkista liikennettä suosittavan autoilun asemesta. Vai mitä?

      ”2. Ilmainen julkinen liikenne lisäisi liikkumista”

      Liikkuminen sinänsä ei liene huono asia vaan hyvä asia – kai sitä jonkin hyödylliseksi katsotun syyn vuoksi yleensä tehdään. Vaikea myös uskoa että julkisen liikenteen käytön lisääntyminen oikeasti voisi lisätä yhdyskuntarakenteen hajautumista, varsinkin jos se tapahtuu edes jossain määrin yksityisautoilua korvaten. Ei sitä julkista liikennettä kai sentään koskaan olla jokaisen omakotitalon pihaan vetämässä.

      ”3. Ilmaisuus lisäisi julkisen sektorin kuluja”

      ”4. Ilmaisia lounaita ei ole”

      Asiallinen ja tärkeä pointti. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että se myös lisäisi käyttäjien taskuun jääviä, oletettavasti muuhun kulutukseen suuntautuvia varoja. Tällaisella on tunnetusti taloudellista toimintaa edistävä ja siten myös verotuloja kasvattava vaikutus.

      ”5. Lisärahalle on julkisessa liikenteessä parempia käyttökohteita kuin maksuttomuus”

      Olen kyllä aika samaa mieltä, että hinnan alennukset voisivat olla parempi ratkaisu kuin täysi maksuttomuus. Helsingissähän on myös eräitä julkisia terveyspalveluja muutettu helsinkiläisille potilasmaksuttomiksi äskettäin, ja olin niistä äkkiseltään samaa mieltä kuin tässä tästä asiasta.

      Mutta toisaalta… eipä julkisilla jalkakäytävillä ja autoteilläkään mitään käyttömaksuja ole, ja ihan kivasti niiden yleisesti katsotaan toimivan.

      • sanoo

        1. Vaikutus ei liene kovin voimakas kun julkisen liikenteen lipun hinta on jo nykyisin suurinpiirtein yksi kymmenesosa auton omistamisen ja käytön kustannuksista.

        2. Lisääntyvä liikenne lisää joka tapauksessa ilmastopäästöjä. Ensisijainen yhteiskuntasuunnittelullinen tavoite tulee olla liikkumistarpeen vähentäminen. Toissijaisesti sitten pyritään siihen että ainakaan ihmiset eivät liiku turhaan eikä ainkaan luoda sille kannusteita.

        5. Vastasin tähän jo tuolla ylempänä.

        • Asdfgh sanoo

          ”1.”

          No, jos niin väität, niin jääköön se aihe sikseen tältä osin.

          ”2.”

          Jaa a. Jos yksityisautoilua korvautuu (käyttöasteeltaan kunnollisella jne.) julkisella liikenteellä, niin kyllä siinä luulisi päästöjen vähenevän. Liikkumistarpeen vähentäminen yhteiskuntasuunnittelussa kuulostaa kyllä ihan kannatettavalta tavoitteelta, mutta tiedä häntä sitten kuinka ”voimakas vaikutus” sitä kautta on saavutettavissa ja millä hinnalla.

          Joo ja ylempään vastaukseen että itsehän kannatan myös ruuhkamaksuja ruuhkaisille alueille.

    Paluuviitteet

    1. […] maksaa kuukausilippua. Tulisiko se liian kalliiksi? Tallinnassa joukkoliikenne muuttuu ilmaiseksi. Olisiko maksuttomuus riittävä houkute, vai tarvittaisinko sittenkin entistä parempaa palvelua? […]

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *