Autoliitto ja ruuhkamaksut

Autoliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Merilinna oli kirjoittanut aamun Hesariin ”Vieras kynä” -kirjoituksen otsikolla ”Uusilla tiemaksuilla on kummallinen kiire”. Enpä ole vähään aikaan nähnyt yhtä huonosti perusteltua sepustusta.

En tavallisesti harrasta blogaustyyliä, jossa jokin muu kirjoitus käydään lause lauseelta läpi – kontekstista irroittaminen on turhan helppoa. Nyt on kuitenkin pakko. Laajempi asiayhteys on sen verran selvä että suuria vahinkoja ei päässe tapahtumaan.

Aloitetaanpa:

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut ”korkean tason työryhmän” selvittämään, kuinka Suomessa edettäisiin kohti ”oikeudenmukaista ja älykästä” liikennettä.

No pitäisikö edetä kohti ”epäoikeudenmukaista ja tyhmää” liikennettä?

Käytännössä työryhmän tarkoituksena on tehdä ehdotus siitä, kuinka Suomen pitäisi edetä satelliittipaikannukseen perustuvien tiemaksujen käyttöönotossa. Ryhmän korkeatasoisuudella tähdätään kritiikin tukahduttamiseen.

Pitäisikö valita mahdollisimman ”heikkotasoinen” ryhmä? Olisiko asiapohjainen kritiiikki silloin jotenkin helpompaa?

Selvitystyön tekeminen on jostain syystä saatu ujutetuksi hallitusohjelmaan, vaikka edellisen hallituksen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) vihelsi jo kertaalleen pelin poikki samankaltaiselta ja suurta vastustusta herättäneeltä hankkeelta, pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuilta.

Vai että ruuhkamaksut on saatu ”jostain syystä ujutetuksi” hallitusohjelmaan. Ihan kauhean salakähmäistä! Liekö syy se, että hallituspuolue Vihreät mainitsee ruuhkamaksut vaaliohjelmassaan.

Senhän takia niitä vaaleja järjestetään että ainakin muutaman vuoden välein voidaan politiikan suuntaa tarkistaa! Kyllä pitäisi Vihreidenkin ymmärtää että peli oli jo vihelletty poikki!

Satelliittipaikannukseen perustuvaa tieveroa on pohdittu muuallakin, kuten Alankomaissa, mutta asia on rauennut kaikkialla poliittiseen mahdottomuuteensa. On vaikea ymmärtää, miksi sitä viedään Suomessa eteenpäin suorastaan väkipakolla.

Ai poliittiseen mahdottomuuteen? Mielenkiintoista, minä kun luulin että ne ovat etenkin teknisesti haastavia kuten kirjoituksen loppupuolella todistelet. En muuten kutsuisi eduskunnan asettamaa työryhmää ”väkipakoksi”. Toisesta näkökulmasta katsoen tällaiset työryhmät ovat lähinnä hankkeiden jarrutusta.

Suomi on kaupunkikeskustoja lukuun ottamatta harvaan asuttu maa.

Ihanko totta? No toimiiko samanlainen liikennepolitiikka sitten sekä harvaan asutuilla alueilla että kaupunkikeskustoissa? Discuss.

Henkilöauto onkin monin paikoin välttämätön kulkuneuvo. Valtaosa ihmisten liikkumisesta on henkilöautolla matkustamista, ja tilanteeseen tuskin tulee mitään muutosta. Muilla kulkumuodoilla ei yksinkertaisesti ole pienintäkään mahdollisuutta korvata henkilöautoja.

Kukaan ei kiellä etteikö henkilöauto olisi monin paikoin täysin välttämätön kulkuneuvo. Ei kukaan. Eivät edes Vihreät. Kyse on siitä että kaikkialla se ei ole välttämätön. Esim. Kalliossa asuntokunnista 70-80% on autottomia, Helsingin kantakaupungissa kokonaisuutenakin selvä vähemmistö omistaa auton. Hyvin näyttää elämä sujuvan ilmankin. Kumma välttämättömyys.

Lisäksi esim. Liikenneviraston hipit ovat muiden kulkumuotojen kasvupotentiaalista eri mieltä.

Nykyisistä autoiluveroista suurin, polttoainevero, on jo tienkäyttö- ja päästövero. Se kohdistuu eniten juuri niihin autoilijoihin, jotka käyttävät autoaan runsaasti ja joiden autot kuluttavat paljon.

Nyyh. Että kohdistuu oikein niihin autoilijoihin, joiden autot kuluttavat paljon. Yhyy. No ostakaa vähäkulutuksisimpia kärryjä! Kuka käskee liian isolla katumaasturilla päristellä?

Nykyinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) näyttää asettuneen tieveron innokkaaksi kannattajaksi. Hänen mukaansa se ei tulisi käyttöön vanhojen verojen lisäksi vaan niiden tilalle.

Uskokoon ken haluaa. Luopuisiko valtio tuottavista ja helposti kerättävistä nykyisistä autoiluveroista?

Onko mitään todisteita vastakkaisesta? Vihreiden kannattamassa mallissa harvaan asutuilla seuduilla asuvien, jotka henkilöautoa todella tarvitsevat, autoilun kustannukset laskisivat. Miksi Autoliitto vastustaa? Onko Autoliitolla jotain syrjäseutujen autoilijoita vastaan?

Sitä paitsi tieveron keräysjärjestelmä tulisi todennäköisesti niin kalliiksi, että autoilijoiden kokonaisverotus kiristyisi jo siitäkin syystä.

Lukuja? Selvityksiä? Ai niin, sitä selvitystähän oltiin vasta tekemässä. Kyllä mäkin voin hihasta numeroita repäistä. Esim. että tieveron keräysjärjestelmä maksaisi itse itsensä takaisin nopeasti. Ihan yhtä luotettavaa mutu-tietoa tämäkin. Vahva perstuntuma on kyllä.

Selvitystyöryhmän puheenjohtajaksi on saatu kova nimi, Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila. Jäseninä on liikenne- ja viestintäministeriön, sen hallinnonalan virastojen sekä valtiovarainministeriön ylintä johtoa. Lisäksi työryhmään kuuluu edustajia tutkimus- ja tiedemaailmasta sekä älykkään liikenteen verkostosta.

Työryhmä on kiistatta arvovaltainen, mutta puolueettomana sitä ei voi pitää. Siitä puuttuu tyystin autoilijoiden edustus, ja merkittävä osa virkamiesjäsenistä on jo asettautunut julkisuudessa tieveron puolestapuhujiksi.

Tyystin autoilijoiden edustus? Kukaan edellä mainituista siis ei aja autoa? Tai että maailman viidenneksi suurimman yhtiön, maailman toiseksi suurimman energiayhtiön, Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtajalla Jorma Ollilalla, ei ole mitään intressejä polttomoottori-liikenteeseen liittyen?

Oh please. Miksei tuolla ole kävelijöiden, pyöräilijöiden ja junalla kulkevien kansalaisten edustajaa?

Teknologiapuolen edustajilla on selvästi oma lehmä ojassa. Satelliittipaikannukseen perustuvan verojärjestelmä avaisi heitä lähellä oleville yhtiöille yli kolmen miljoonan suomalaisen autoilijan markkinat päätelaitteiden ja lisäpalvelujen myyntiin. Samalla järjestelmä parantaisi mahdollisuuksia kehittää vientikelpoisia tuotteita.

Ja se että Suomessa kehiteltäisiin ”vientikelpoisia tuotteita” on huono juttu tarkalleen ottaen millä tavalla?

Henkilöautojen käyttäjien eli kansan enemmistön kannalta olisi nyt tärkeää, että työryhmä kartoittaa jääviydestään huolimatta ennen loppuraporttinsa laadintaa hankkeen todelliset yhteiskunnalliset vaikutukset. Tyytyminen pelkästään valtiontaloudelliseen näkökulmaan tai elektroniikkateollisuuden edunvalvontaan olisi huutava vääryys.

Jääviys? Koska kansan enemmistö omistaa auton niin seuraako siitä se että kansan enemmistö on kaikesta samaa mieltä Autoliiton kanssa? Luotan tässä ehkä enemmän kansan valitseman eduskunnan harkintakykyyn.

Hankkeeseen sisältyy monia oikeudenmukaisuuteen ja yksilönsuojaan liittyviä riskejä. Niitä ei voi sivuuttaa olankohautuksella.

No ei voi ei. Siksipä esim. Vihreät ovat asiaa selvittäneet tietoyhteiskunta-asiantuntija Jyrki Kasvin johdolla. Loppupäätelmä: ”Ruuhkamaksut voidaan toteuttaa yksityisyydensuojaa vaarantamatta”.

Ajatuksena lienee asettaa autoilijat elektroniseen seurantaan ja rekisteröidä jokainen ajettu kilometri. Järjestelmä tietäisi, missä, milloin ja millä nopeudella ajoneuvo on liikkunut. Tämän jälkeen kilometrit hinnoiteltaisiin sen mukaan, minkälaisella autolla, millä teillä ja mihin aikaan ajetaan.

Niin. Tämä on ominaisuus, ei vika. Olet kuitenkin ymmärtänyt ihan oikein sen mitä järjestelmällä haetaan takaa – keskellä yötä Rääkkylän metsissä autoilu olisi lähes ilmaista, neljän ruuhkassa istuminen Manskulla taas ei. Ihan kaupunkilaisjärjen mukainen ratkaisu.

Vilkasliikenteiseen aikaan hintaa nostettaisiin joillain teillä niin paljon, että niiden liikenne alkaisi vähentyä. Ajamistaan joutuisivat tietysti harkitsemaan ensimmäisinä vähävaraisimmat autoilijat, jotka vapauttaisivat teitä muiden käyttöön. Tätä kutsuttaisiin ”liikenteen ohjaamiseksi”.

Ah. Nuo vähävaraiset autoilijat. Who would think of the children? Todennäköisesti syrjäseuduilla asuvien vähävaraisten autoilu muuttuisi tiemaksun myötä edullisemmaksi ja kaupungeissa taas vähävaraisille on tarjolla jo nyt yksityisautoilua edullisempia vaihtoehtoja. Jos Martti olisi todella huolissaan vähävaraisten logistisista tarpeista, hän vaatisi joukkoliikenteen subvention nostamista ja autoveron painopisteen siirtämistä kalliimpiin autoihin. Jään odottelemaan avauksia.

*crickets chirping*

Verotusmahdollisuuden lisäksi viranomaisille luotaisiin tekninen mahdollisuus seurata joka hetki jokaisen autoilijan ajotapaa. Tästä olisi vain lyhyt harppaus jatkuvaan tarkkailuun.

Paitsi että täysin reaaliaikainen jokaista autoa seuraava järjestelmä ei ole tarpeen eikä todennäköisesti edes teknisesti mahdollinen.

Jos vero luodaan, mukaan tulee myös mielenkiintoinen poliittinen ulottuvuus. Kuka määrittelee kilometrien hinnan eri teille?

No olisko tuo eduskunta. Kansan valitsema eduskunta. Sitä kutsutaan demokratiaksi.

Ihmisen rakentamat järjestelmät eivät välttämättä toimi luotettavasti. Esimerkkejä tästä on vaikka kuinka paljon. Autoilijoiden oikeusturvan kannalta on kuitenkin selvää, ettei verotus kestä häiriöitä.

Tällä perusteella kannattaa jäädä kotiin, vetää viltti korviin ja odotella maailmanloppua.

Jos kaikesta huolimatta oletetaan, että satelliittipaikannukseen perustuva järjestelmä saataisiin täysin toimintavarmaksi, aina on niitä, jotka kykenevät kiertämään sen. Tässä tapauksessa mahdollisuus on etukäteen arvioituna varsin suuri.

Selvä. Turha meidän on varmaan sitten kerätä verojakaan. Ainahan on niitä, jotka ne kykenevät kiertämään.

Satelliittiipaikannusjärjestelmän tueksi voidaan varmasti esim. ottaa matkamittarin tarkastaminen katsastuksen yhteydessä, ja jos vuotuisheitto tiemaksujärjestelmän ja matkamittarin lukemien välillä on yli ±10%, niin sitten joutuisi selvittämään tekemisiään.

Olisikohan Suomessa syytä panna jäitä hattuun ja katsoa, mitä alalla tapahtuu kansainvälisesti?

Ja lopuksi. Tästä olen Martin kanssa osittain samaa mieltä. Paljon fiksumpaa olisi toteuttaa pääkaupunkiseudulla nopealla aikataululla todistetusti toimiva ”perinteinen” ruuhkamaksujärjestelmä. Teknologia on jo olemassa – käydään vaikka Tukholmasta tai Lontosta ostamassa. Systeemi saataisiin haluttaessa pystyyn jo tällä hallituskaudella.

Samalla kuitenkin Suomen kannattaa olla kansainvälistä kärkeä myös uuden teknologian kehittämisessä. Satelliittiperustainen tiemaksujärjestelmä mahdollistaisi nykyistä oikeudenmukaisemman ja liikenteen kokonaisuuden kannalta tehokkaamman järjestelmän.

Autoliitto, tervetuloa 2010-luvulle.

Kommentit

  1. Olli M sanoo

    Yksi kysymys vähän asian vierestä: ”autoveron painopisteen siirtämistä kalliimpiin autoihin” – tätä en ihan ymmärrä. Miksi autoveron pitäisi riippua auton hinnasta? Eikö esim. saastuttavaa, halpaa autoa pitäisi verottaa kovemmin kuin luksushybridiä?

    Ylipäätään en usko että autojen verottaminen ostohetkellä on järkevää: se on yksi merkittävä syy sille, että suomessa ajetaan vanhoilla autoilla. Eikö olisi järkevämpää poistaa autovero ja nostaa polttoaineveroa vastaavasti niin, että saataisiin sama verokertymä? Insentiivi vähäpäästöisen auton hankintaan olisi paljon vahvempi.

    Muutenkin tässä on vähän sellaista me tiedämme paremmin -mentaliteettia. Yksi ajo on tärkeää, siispä sitä ei veroteta ja toinen taas ei, joten lätkäistään sille korkeampi vero. Itse en ainaakan näe järkevänä subventoida syrjäseudun autoilua kaupunkilaisten rahoilla – tästä tietääkseni Vihreät on ollut samoilla linjoilla vastustaessaan omalla autolla tehtyjen työmatkojen verovähennysoikeutta.

    Auton käytön verotus käy helposti polttoaineveron kautta, siihen ei tarvita ruuhkamaksuja. Joukkoliikenne saadaan sujuvaksi bussikaistolla, autottomien kalliolaisten mukavuutta voidaan parantaa läpiajokielloilla, kävelykaduilla ym. liikennejärjestelyillä. Kunnon ruuhkiahan meillä ei Helsinkigissä ole, muusta maasta puhumattakaan – Tukholma rupeaa olemaan sen kokoinen kaupunki, että siellä ruuhkamaksu ajaa asiansan.

    • sanoo

      ”Yksi kysymys vähän asian vierestä: “autoveron painopisteen siirtämistä kalliimpiin autoihin” – tätä en ihan ymmärrä. Miksi autoveron pitäisi riippua auton hinnasta? Eikö esim. saastuttavaa, halpaa autoa pitäisi verottaa kovemmin kuin luksushybridiä?”

      Tjaa. Isommat autot ovat kalliimpia ja saastuttavat enemmän. Tarkoitin tällä käytännön tasolla juuri autoveron painopisteen muuttamista vielä jyrkemmin co2-päästöihin perustuvaksi.

      Blogasin männä vuonna muuten luksushybridistä. Sehän kuluttaa satasella vain 12 litraa! Aivan järjetön keksintö.

      http://hannuoskala.fi/2011/02/hybrid-fail/

      • Olli M sanoo

        Ymmärrän hyvin autoveron (sikäli kun sellaista pitää periä – ks. toinen pointtini) kytkyn co2-päästöhin. Sen sijaan sen en näe syytä kytkeä veron määrään auton hintaan.

        Vastaavasti kuin esim. alkoholivero määräytyy senttiä/juomalitra ja on yhtä suuri kossupullossa ja single malt viskissä – miksi ei sitten autovero x euroa per co2-g / km? Saastuttavuus riippuu päästöistä, ei hinnasta.

        Luksushybridi on aivan yhtä älytön kuin muutkin 12l/100km käyttävät autot, mutta ei sen älyttömämpi!

    • sanoo

      Auton käytön verotus käy helposti polttoaineveron kautta, siihen ei tarvita ruuhkamaksuja.

      Yleisesti ottaenhan ruuhkamaksu mahdollistaa autoilun ulkoishaittojen tarkemman verotuksen. Verotetaan sitä autoilua enemmän silloin kun se on turhinta ja siellä missä se on turhinta, eikä vaan lätkitä bensaveroa kaikille tasapuolisesti Punavuoresta Parikkalaan.

      Kyllä mun mielestä joku Ivalosta Inariin reissun pitää olla halvempi kuin Punavuoresta Stokkalle ruuhka-aikaan.

      • Olli M sanoo

        Verotetaan sitä autoilua enemmän silloin kun se on turhinta ja siellä missä se on turhinta

        Tuossa lähdetään todella vaaralliselle tielle, päättämään muiden puolesta mikä on tärkeää ja mikä ei. Miksi kaupassa käynti autolla on tärkeämpää silloin, jos on päättänyt muuttaa syrjäseudulle sen sijaan että asuisi parin kilometrin päässä kaupasta? Automatka Punavuoresta Stokkalle on merkittävästi ympäristöystävällisempi kuin kymmenien kilometrien kauppamatka syrjäseudulla.

        Yleisesti ottaenhan ruuhkamaksu mahdollistaa autoilun ulkoishaittojen tarkemman verotuksen.

        Juuri näin pitäisi muistaa tehdä, sinulta se unohtui heti seuraavassa virkkeessä. Autoilun ulkoishaittoja on:
        – co2-päästöt: samat riippumatta sijainnista tai ajasta
        – pienhiukkaspäästöt: enemmän haittaa tiheään asutuilla alueilla, mutta ei juuri eroa ajan suuhteen.
        – ruuhkat: merkittävä kysymys käytännössä pääkaupunkiseudulla, riippuu ajasta ja paikasta. Ruuhkilla on tosin se vaikutus, että ruuhkassa ajaminen on kuskille ikävämpää, joten ihmiset pyrkivät välttämään niitä.

        Mikään näistä ulkoisista tekijöistä ei riipu siitä ajetaanko pillurallia vai kuljetaan sairasta mummoa kotiin. Pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä voisi olla järkevää ottaa Saksan mallin mukaan käyttöön kaupungeissa ympäristörajoitusalueet, jonne ei saa ajaa nastarenkailla tai autoilla joissa ei ole pienhiukkassuodatinta.

        Koko maan tasapuolinen kohtelu tuo esiin maaseudulla asumisen haitat: jos joka paikkaan on kymmenien kilometrien ajomatka, niin kyllä siitä kuuluukin maksaa enemmän autoveroa. Jos lisäksi tarvitaan keskustalaisia ”maaseudulla pitää asua” -tukiaisia, niin ne voidaan jättää rehellisesti erilleen.

      • sanoo

        Ihmiset osannevat itse päättää mikä autoilu on turhaa ja mikä tarpeellista, kunhan autoilulla vaan on kaupungissa nykyistä korkeampi marginaalikustannus.

      • Olli M sanoo

        Korkeampi marginaalikustannus on juuri oikea tie: ainakin itsellä kohtuullisen vähän ajavana auton kiinteät kustannukset (arvon aleneminen + ajoneuvovero + vakuutukset) on suurempi menoerä kuin juoksevat kustannukset – kuitenkin joissain asioissa auto on niin kätevä, että se kannattaa omistaa. Jos ajoneuvo- ja autovero poistettaisiin ja niiden kertymä kerättäisiin polttoaineverona, marginaalikustannus ohjaisi vahvemmin vähentämään ajamista ja toisaalta vaihtamaan autoa vähemmän kuluttavaan.

    • Olli Pottonen sanoo

      ”Itse en ainaakan näe järkevänä subventoida syrjäseudun autoilua kaupunkilaisten rahoilla”

      Niin, meidän kaupunkilaisten kannattaa tietysti vaatia että ruuhkamaksut maksetaan kunnalle (/kuntayhtymälle) eikä valtiolle. Ja tiemaksujen suuruudesta voisi päättää kansan valitsema kaupunginvaltuusto Hannun ehdottaman eduskunnan sijaan.

      ”Kunnon ruuhkiahan meillä ei Helsinkigissä ole”

      Hienoa! Voimme siis perua kaikki suunnitelmat käyttää satoja ja satoja miljoonia euroja veronmaksajien rahoja ’ruuhkaisten’ pääteiden (erityisesti Kehä I:n) kapasiteetin kasvattamiseen.

      ”Tukholma rupeaa olemaan sen kokoinen kaupunki, että siellä ruuhkamaksu ajaa asiansan.”

      Tukholmassa on vain 14% enemmän ihmisiä kuin Helsingissä, mikä ei ole ratkaisevan suuri ero.

      • sanoo

        Kannatan tottakai kokonaisuutena sitä että Helsinki saisi itse:
        – päättää ottaako ruuhkamaksut käyttöön
        – päättää ruuhkamaksujen suuruudesta ja
        – kerätä ruuhkamaksutulot omaan käyttöönsä.

        Sen siitä saa kun nopeasti blogaa. Joka tapauksessa päätöksen takana on jokin demokraattinen prosessi.

      • Olli M sanoo

        Niin, meidän kaupunkilaisten kannattaa tietysti vaatia että ruuhkamaksut maksetaan kunnalle (/kuntayhtymälle) eikä valtiolle. Ja tiemaksujen suuruudesta voisi päättää kansan valitsema kaupunginvaltuusto Hannun ehdottaman eduskunnan sijaan.

        Eli juuri kuten autoliitto kirjoitti:

        Nykyinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) näyttää asettuneen tieveron innokkaaksi kannattajaksi. Hänen mukaansa se ei tulisi käyttöön vanhojen verojen lisäksi vaan niiden tilalle.

        Uskokoon ken haluaa. Luopuisiko valtio tuottavista ja helposti kerättävistä nykyisistä autoiluveroista?

        Jos käytännössä pelkästään Helsinki / pääkaupunkiseutu ottaa ruuhkamaksut käyttöön ja rahat päätyvät kunnan kassaan, uskooko joku oikeasti, että muu autoilun verotus laskee millään lailla?

  2. sanoo

    Ruuhkamaksun suuruus on hyvin yksinkertainen asia, määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Eli esimerkiksi moottoritien maksimikapasiteetti on noin 2 000 autoa tunnissa suuntaansa, riippuu motarista, ruuhkautuessaan se itseasiassa vetää vähemmän autoja. Ruuhkamaksun oikea hinta on tällöin se summa jota 2 001. autoilija ei kyseisellä ajanhetkellä suostu maksamaan. Jos taas hinnan ollessa nolla euroa motaria ajaa alle 2 000 autoilijaa, niin se on oikea hinta. Tämä on täysin laskennallinen asia.

    Käytännössä toki vähän monimutkaisempaa, esimerkiksi Helsingin keskustan osalta mitoittava tekijä on koko katuverkon eikä yksittäisen kadun kapasiteetti. Saman asian voi tehdä, ja paikoin tehdäänkin, liikennevaloilla. Ei vaan päästetä enempää autoja Hämeenlinnan motarilta kuin Töölön suunnan katuverkko vetää. Eli sen sijaan että maksuilla valikoitaisiin ne autoilijat joilla on suurin tarve, valikoidaan ne joilla on eniten aikaa jonottaa.

  3. Juha T sanoo

    Tulkoon ruuhkamaksut jos sellainen käytäntö välttämättömäksi katsotaan. Ihmettelen tosin Helsingin kokoiseen kaupunkiin suuresti.
    Yksi asia on kuitenkin varma, minä en autooni sateelliittivalvontaa hyväksy. En pidä ajatuksesta, että taivaalta käsin isoveli valvoo 24/7 missä liikun, mihin aikaan ja millä nopeudella. Ja tämä ei millän muotoa siksi, että omallatunnollani olisi kolttosia. En pidä ajatuksesta yhtään sen enempää kuin että jokainen kansalainen merkitään vaikkapa mikrosirulla, jolla heidän liikkumistaan yhteiskunnassa voidaan valvoa. Tässä kulkee yksityisyyden raja.
    En myöskään kykene ymmärtämään, miksi juuri pääkaupunkiseudun ihmisiä rokotetaan ylimääräisellä verolla, kun täällä asuminen maksaa jo muutenkin enemmän kuin muualla suomessa. Asetettakoon ruuhkamaksut esim. kaikkiin yli 75000 asukkaan taajamiin. Ja ei, en hyväksy vastaukseksi että muuta sitten halvemmille seuduille.
    Ruuhka-/tienkäyttömäksujen seurauksena alkaa työnteko myös muuttua sen verran kalliiksi, että pitää alkaa miettimään alan vaihtoa.

    • sanoo

      Moi Juha!

      Ruuhkamaksut, myös satelliittipaikannukseen perustuvat, voidaan toteuttaa ilman yksityisyydensuojan heikkenemistä.

      Yksi vaihtoehto voisi olla esim. se että auton paikkatiedot siirrettäisiin ”tiemaksuviranomaiselle” vain kerran vuodessa katsastuksen yhteydessä.

      Satelliittipaikannus ei siis tarkoita 24/7/365 -paikantamista. Sellainen järjestelmä olisi tolkuttoman monimutkainen.

      Meillä muuten kaikilla on jo nyt taskussamme paikannin, jonka seuraaminen on viranomaisille luvanvaraista. Kännykkä.

      http://hannuoskala.fi/2011/03/ruuhkamaksut-ja-yksityisyydensuoja/

      • Olli Pottonen sanoo

        ”Ruuhkamaksut, myös satelliittipaikannukseen perustuvat, voidaan toteuttaa ilman yksityisyydensuojan heikkenemistä.”

        Hyvinkin mahdollista, mutta Suomen julkinen sektori on aika huonosti onnistunut toteuttamaan tietoteknisia projekteja. Jos ihan tavallisia tietokantoja ei saada toimimaan, onnistuuko uraauurtavan teknologian laatiminen?

        ”Meillä muuten kaikilla on jo nyt taskussamme paikannin, jonka seuraaminen on viranomaisille luvanvaraista. Kännykkä.”

        Niin viranomaiset kuin yksityiset tahot ovat väärinkäyttäneet kännyköiden seurantatietoja.

      • Olli Pottonen sanoo

        Äskeiseen kommenttiini vielä tarkennus. Vaikka sateelliittipaikannukseen perustuvassa järjestelmässä on ongelmansa, ei pidä kokonaan luovuttaa. Voimme ostaa kenttätestatun paketin Tukholman ja Lontoon järjestelmien toimittajilta, kuten Hannu ehdottikin.

      • sanoo

        Tottakai valvojia pitää valvoa, mutta ”yksityisyydensuoja”-argumentilla ruuhkamaksuja vastustavien puheista saa usein sellaisen kuvan että satelliittipaikanteinen ruuhkamaksu muuttaisi jotenkin ratkaisevasti tilannetta. Ei se oikeastaan muuta nykytilaa mitenkään. Jo nyt ihmiset voidaan paikantaa.

      • Olli Pottonen sanoo

        ”Jo nyt ihmiset voidaan paikantaa.”

        Passiivia käyttämällä piilotat sen, kuka voi paikantaa. Kyllä, Elisa ja poliisi voivat paikantaa kännykkäni. Jos tehdään uusi järjestelmä, jolla esimerkiksi Tieto Oy ja Helsingin kaupunki voivat paikantaa autoni, yhä useammalla on mahdollisuus väärinkäytöksiin.

      • sanoo

        Olli Pottonen, personifioit auton. Kännykän seuraaminen on paljon tarkempaa. Eihän kukaan tiedä kuinka monta henkeä autossa on tai kuka sitä ajaa.

        Ja kuten totesin, valvojia pitää valvoa.

      • Olli Pottonen sanoo

        ”Ja kuten totesin, valvojia pitää valvoa.”

        Joo, nyt on aika olla konsensushenkisesti samaa mieltä. Suhtaudutaan yksityisuusongelmaan vakavasti, tehdään riittävät tietoturvajärjestelyt ja valvotaan valvojia. Ongelma on ratkaistavissa, ja ruuhkamaksut voidaan toteuttaa siitä huolimatta.

  4. Jukka V sanoo

    GPS seurantaan perustuva systeemi on helppo blokata. Sillä tavalla liikenteen seuraaminen ei ainakaan onnistu.

  5. Jukka V sanoo

    Ja matkamittarin rukkaaminen vasta helppoa onkin. Ihan hölmö ehdotus tuo matkamittariin vertaaminen katsastuksessa muutenkin, miten seuranta siinä matkamittari/GPS syteemissä ottaa huomioon ulkomaan matkat??

    • sanoo

      Kyllä GPS on maailmanlaajuinen järjestelmä. Kyllähän siinä on helppo rajata tiemaksu vain Suomen ajoihin.

      Mä en oikein usko näihin fantasioihin kansasta, josta puolet jaksaisi ryhtyä blokkailemaan GPS-signaalia tai pyörittelemään matkamittaria. Digitaalisten matkamittareiden rukkaaminen ei muuten ihan porakoneella onnistu.

  6. Olli Pottonen sanoo

    Olen ehkä kirjoittanut jo liian monta kommenttia yksityisuudensuojakysymyksestä, mutta en malta olla kirjoittamatta vielä yhtä.

    Näen että kyseessä on oikea ongelma, ja minua ei oikein voida syyttää siitä että käytän tätä tekosyynä puolustaa vapaata autoilua. Onneksi Vihreiden selvityksen mukaan ongelma on ratkaistavissa, enkä näe syytä epäillä selvityksen luotettavuutta.

    Ei kuitenkaan riitä, että tekninen ratkaisu on olemassa; tarvitaan myös poliittista tahtoa. Myös tältä osin Vihreiden selvitys on rohkaiseva. Selvityksen olemassaolo on signaali siitä, että on poliittista tahtoa järjestää ruuhkamaksut yksityisyysongelma ratkaisten.

    Kuitenkin minun luottamukseni riittävän poliittisen tahdon olemassaoloon kärsii kolauksen aina kun kuulen ruuhkamaksujen puolustajilta argumentteja tyyliin ”voihan kännyköitäkin seurata” tai ”eihän sitä tiedä kuka autoa ajaa”. Minun korvassani tämä kuulostaa siltä, että mahdollista ongelmaa vähätellään eikä sitä oteta tosissaan.

    • sanoo

      Olen pahoillani jos tuntuu vähättelyltä. Toisaalta minusta yksityisyydensuojan menetystä tässä kohdassa myös liioitellaan usein. Ehkä vuoroin vieraissa?

      Joka tapauksessa, osin tämän keskustelun ansiosta, alan kallistua kannalle, että satelliittipaikanteisissa ruuhkamaksuissa ei ole mitään järkeä vaan ne kannattaisi toteuttaa ihan perinteisellä kameravalvonnalla.

  7. happosai sanoo

    Juuri tämä yksityisyyden suojan vähättely vihreiden piirissä on se mikä saa tässä hankkeessa niskakarvat pystyyn.

    Se, että ”kännyköitäkin voi seurata” ei ole mikään perustelu autoilun satelliittivalvonnan ongelmattomuudelle. Päinvastoin, tarvitaan myös tiukempaa lainsäädäntöä varmistamaan ettei kännykköiden paikkatietoja käytetä väärin.

    Lähes yhtä hyvä tulos voitaisiin saada pienemmälläkin yksityisyyden suojan loukkauksella.

    Esimerkiksi asettamalla autovero ja polttoainevero paikkakuntakohtaiseksi. Kaksinkertaistaan verot helsingissä ja sen pendelöintialueella ja puolitetaan lapissa, muut alueet sille välille.

    Autoilija maksaa jo ruuhkamaksua, sillä ruuhkassa seisova auto kuluttaa bensaa kaksinkertaisesti ruuhkattomaan aikaan verrattuna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *