Yle-uudistus jäi puolitiehen

TV-lupamaksun muuttaminen veronkaltaiseksi mediamaksuksi ensi vuoden alusta lähtien oli täysin oikea ratkaisu. YLE:n tv- ja radio-ohjelmat eivät enää 2010-luvulla ole sidottuja vain yhteen laitteeseen tai jakelukanavaan – sisältöjä katsotaan sillä laitteella mikä sattuu käsillä olemaan.

Uudistus jäi kuitenkin puolitiehen. Myös YLE:n roolia keskitettynä sisältöjen tuottajana olisi pitänyt tarkastella kriittisesti. Perussyynä on sama teknologinen murros, joka haastoi perinteisen tv-laitteisiin sidotun lupamaksunkin.

Satojen tuhansien eurojen satsauksien sijaan radio-ohjelman vaatima tekninen laitteisto maksaa nykyisin muutamia kymppejä, ”tv-ohjelman” tekemiseen vempeleet saa jo muutamilla tonneilla. Ammattilaisen työpanos ja osaaminen on se kallein osuus. Levityskanavakaan ei ole enää aikoihin ollut rajattu: internetissä prime-time on aina.

Hyvän esimerkki nousevasta ruohonjuuritason tuotannosta on oululainen Lesta-TV, johon törmäsin ensimmäisen kerran presidentinvaalien yhteydessä. Joukko 18-30 -vuotiaita oululaisia nuoria tekee nollabudjetilla todella päräyttävää, tuoretta ja toimivaa ohjelmaa. Ja julkista tukea pyöreät 0€.

Tilannetta voi verrata kulttuuri- ja mielipidelehtiin, jotka saavat vuosittain noin miljoonan euron verran tukea valtiolta. Tällä summalla ylläpidetään yli sataa viittäkymmentä pienlehteä tukien vaihdellessa viidestä sadasta eurosta muutamiin kymppitonneihin. Kokonaispotti on noin 0,2% YLE:n mediamaksusta.

Ajatus keskitetysti johdetusta ”kulttuurilehtitalosta”, jossa parhaiten tiedettäisiin, mistä kansalaiset voivat olla kiinnostuneita, tuntuu pähkähullulta. Näin YLE kuitenkin toimii kuvan ja äänen suhteen. Eikö olisi jo aika mahdollistaa korkeatasoinen ruohonjuuritason tekeminen muillekin kuin kulttuurilehdille?

Tietenkään penniä venyttäen ja harrastuspohjalta ei voida tehdä kaikkea – YLEä tarvitaan tulevaisuudessakin tuottajana – mutta jos osa mediamaksusta jaettaisiin tukena muillekin kuin Yleisradiolle, syntyisi takuulla nykyistä monipuolisempi ja tuoreempi kattaus suomalaista kulttuuria.

Kommentit

  1. Mikko H sanoo

    Nykyisten jakelukanavien ollessa saatavilla Ylen lähettämät ulkomaiset sarjat ja elokuvat asettuvat myös aika outoon valoon. Miksi Yle-maksulla kerättyä rahaa pitäisi käyttää saman ulkomaisen viihteen lähettämiseen, jota kaupalliset toimijat jakelevat suurella täpinällä? En keksi tälle mitään perusteita. Muiden eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden sarjat voisi omasta puolestani nekin aivan hyvin jättää netin tai muiden kanavien varaan. Ymmärrän, että kansa käyttää saksalaisia tv-dekkareita mietona yleispuudutteena, mutta mieluummin en omalta osaltani sijoittaisi Yle-maksurahojani tähänkään toimintaa.

    • sanoo

      Niin, kyllä tätäkin sietää pohtia.

      Aiemmin ongelma oli se, että ulkomaiset laatusarjat eivät olleet mitenkään saatavilla muuten kuin YLE:n kautta.

      Muutaman vuoden sisään esim. HBO:n ja BBC:n koko tuotanto on varmaankin streamattavissa muutaman euron maksua vastaan. Onko silloin ulkomaisten sarjojen ostaminen enää perusteltua yleisradio-toimintaa?

      En osaa vielä sanoa varmaksi. YLE:n tulee tulevaisuudessa miettiä mitkä ovat sen ydintehtävät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>