Ensi maanantaina jälleen pitkähkö lista kaupunginhallituksessa. Ryhmät myös neuvottelevat koko viikonlopun yli strategiasta, joten maanantaina on varmaan väsynyttä jengiä kokouksessa. Koko lista liitteineen löytyy täältä.
1 V Osallistuminen Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoshankkeen lisärahoitusjärjestelyyn
Olkiluoto jäi viime viikolla pöydälle.
Hankkeen historiahan on se että vuonna 2003 valtuusto päätti että ollaan mukana Olkiluotoon rakennettavassa uudessa voimalassa. Edelliset ydinvoimahankkeet olivat olleet Helsingille todella voitokkaita – tälläkin hetkelle ne tahkoavat kaupungille noin euron sekunnissa.
Omistusjärjestelyt voimaloissa Helsinki hoitaa Mankala oy:n ja Helsingin Energian kautta. Mankala omistaa Teollisuuden Voimasta (TVO) 8,1%, joka sitten rakentaa Olkiluodon voimalan. Helen puolestaan omistaa osuuksia EPV Energiasta ja Pohjolan Voimasta, jotka omistavat Teollisuuden voimaa. Monimutkainen järjestely siis. Kokonaisuutena tilanne tarkoittaa sitä että Helsinki omistaa noin 10% Olkiluodon Iisakin kirkosta.
Vuonna 2005 TVO tilasi voimalan ”avaimet käteen” -periaatteella ranskalaiselta Arevalta. Valmista piti olla vuonna 2009. Vaan kuinkas sitten kävikään. Nykytiedon valossa voimala tuottaa energiaa ehkä vuonna 2016, noin seitsemän vuotta myöhässä.
Alunperin Olkiluodossa tuotetun sähkön tuotantohinnan piti olla noin 19€/MWh, jonka myyminen sähköpörssissä, jossa hintataso on tällä hetkellä noin 35-40€/MWh olisi erittäin tuottavaa puuhaa. Seitsemän vuoden viivästys on kuitenkin nostanut arviota tuotantokustannuksista. Nyt Olkiluodon sähkö maksaa yli 40€/MWh. Lisäksi Olkiluodon valtaisan kapasiteetin tuominen sähköpörssiin oletettavasti laskee hintoja. Ainakin vuoteen 2021 saakka sähköä tullaan myymään tappiolla.
Lisäbonuksena Helen tuottaa jo nyt enemmän sähköä kuin mitä Helsinki tarvitsee. Eivätkä myöskään Olkiluoto kolmosta lobatessa esitellyt sähkön kulutusennusteet ole toteutuneet, vaan sähkön kulutuksen kasvu on taittunut.
Nyt ollaan siis päättämässä rahasta, jota Olkiluodossa ehkä tarvitaan vuoden 2015 paikkeilla. Yhteensä voimalahanke toivoo noin 30 miljoonaa euroa. Tulemme tekemään muutosesityksen, mutta sen tarkka muotoilu ei ole vielä valmis.
Vaikka 100% irtautuminen hankkeesta tässä vaiheessa, kun miljardeja on jo myllyyn kaadettu ei ehkä olekaan järkevää, niin toivoisin valtuusto- ja kaupunginhallituskollegoita sekä Helsingissä että Vantaalla ottamaan laskimen käteen seuraavan kerran kun osallistumisesta Fennovoiman Pyhäjoki- ja Olkiluoto 4 -hankkeisiin päätetään. Ne nimittäin eivät ole enää millään järjellä perusteltavissa. Kuopio jo päätti irtautua Fennovoiman hankkeesta – Kokoomuksen johdolla. Ihme hippejä.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V Pitäjänmäen tontin 46053/10 asemakaavan muuttaminen (nro 12109; Karvaamokuja 1)
Vihdintien varteen Pitäjänmäen teollisuusalueelle sallitaan enemmän rakentamista. Tonttitehokkuus nousee 1,58:sta 2,52:een. Hyvältä vaikuttaa.
Vähän jaksan noita autopaikkanormeja ihmetellä. Onko yksityiselle yritykselle tarpeen sanella että paikkoja pitää olla ”vähintään 1 ap/100 k-m2 ja enintään 1 ap/75 k-m2” – eikö yrittäjä tiedä itse montako paikkaa haluaa rakentaa? Varmasti tietäisi. Voisi olla joko enemmän tai vähemmän kuin tuo. Turhaan me tuota säännellään.
2 V Vuosaaren ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelma
Vuosaaren ala-astetta korjataan 13,6 miljoonalla.
Hankkeen lähtökohtana ovat olleet tekniset perusparannustarpeet. Tehtyjen tutkimusten perusteella ikkunat ja ovet vaativat uusimista, tuulikaapit puuttuvat ja osasta sisäänkäyntejä puuttuvat katokset. LVIS-tekniikka on suurelta osin alkuperäistä ja kaipaa päivittämistä. Yläpohjan lämmöneristys on heikko ja alapohjan alla on tuulettamatonta tilaa, jossa on maakellarin haju. Rakennuksen paloturvallisuutta tulee parantaa. Rakennus ei ole nykyisellään esteetön. Piha on pinnoiltaan ja varustukseltaan vaatimaton ja tarvitsee perusparannuksen.
Rakentamisen on suunniteltu alkavan kesäkuussa 2014 ja työn valmistuvan kesäkuussa 2016. Hyvältä vaikuttaa, selvästi tarpeellinen hanke.
3 V Haagan korttelien 29101 ja 29102 sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11966; Haagan ammattikoulu)
ok. Tämä oli käsittelyssä jo viime viikolla. Jostain syystä pöydällä.
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 V Käräjäoikeuden lautamiesten valinta
ok.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Lainojen myöntäminen S-Asunnot Oy:lle ja Senioriasumisoikeus Oy:lle
ok. Myönnämme 1,265 miljoonalla lainoja kolmelle yleishyödylliselle hankkeelle. Yhtiöt eivät jaa osakkailleen osinkoa, vaan toiminnan tuotto käytetään asukkaiden hyväksi ja lisäksi yhtiöt eivät muuta omistamiaan vuokra-asuntoja eikä asumisoikeusasuntoja omistusasunnoiksi.
S-asuntojen takana on muuten Setlementtiliitto eikä Osuuskauppa. :)
Alppikylän Ässäkodit-hankkeeseen toteutetaan S-Asunnot Oy:n ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä asuntoja ja toimintakeskus kehitysvammaisille sekä asuntoja päihdepalvelujen käyttäjille. Nämä vähentävät suunnitellusti laitospaikkoja.
4 Helsinki-mitalin valmistaminen vuonna 2013
Nyt kyllä. En oikein tiedä mitä mieltä olen tästä.
Helsinki-mitali myönnetään joko 30 vuoden työskentelystä kaupungille tai muuten vaan ansioista. Vuonna 2011 esim. Harry Harkimolle. Palkitseminenhan on ihan jees. Mutta että:
”Kaupunginhallitus päättänee, että puitesopimustoimittaja Sporrong Oy:ltä hankitaan vuonna 2013 kultaisia Helsinki-mitaleja noin 520 kpl arvioituun arvonlisäverottomaan yhteishintaan 558 812,28 euroa (arvonlisäverollisena 692 927,23 euroa, alv 24 %). Vuoden 2013 hankinnan lopullinen hinta määräytyy hankintasopimuksessa kerrotulla tavalla kullan ja dollarin markkina-arvon perusteella.”
Ollaan siis hankkimassa melkein 700 000€:lla kultaisia präniköitä. Ja samaan aikaan sorvataan säästöbudjettia. Ja viime vuonnakin käytettiin suurin piirtein saman verran rahaa. Kaunis perinne on toki jatkunut jo vuodesta 1955, mutta ehkä alkaisi olla aika miettiä luopumista? Jos kerran pitää priorisoida, niin tällainen on kyllä selkeästi kaupungin kuluissa sieltä turhimmasta päästä.
Voisiko kaupunki muistaa ansioituneita työntekijöitään vaikkapa julkisen liikenteen ilmaislipulla loppuiäksi tjms.? Sen marginaalikustannus olisi lähellä nollaa ja ainakin itse arvostaisin sellaista enemmän.
5 Eron myöntäminen kaupunginsihteerin virasta eläkkeelle siirtymisen vuoksi
ok.
6 Pelastuspalveluneuvottelukunnan asettaminen vuosiksi 2013-2014
ok.
Pelastuspalveluneuvottelukunnan tehtävänä on ohjata Helsingin kaupungin pelastuspalvelun toimeenpano-organisaatioon kuuluvien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa suunnittelua ja yhteistoimintaa sekä tarvittaessa avustaa pelastustoimien johtajaa toimintatilanteessa.
7 Selitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden 28.12.12012 antamasta päätöksestä tehdystä valituksesta
ok. Poliittisin perustein valitut apulaiskaupunginjohtajat ovat vahvasti nykyisen kuntalain hengen vastaisia, mutta eivät varmaankaan kirjaimen.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston ympäristöhakemuksesta (Kivikko)
ok. Vaikuttaa fiksulta – välivarastoidaan maata Kivikossa jotta sitä ei jouduttaisi sitten myöhemmin etenkin 2015-2020 välillä tarpeen vaatiessa kuljettamaan Helsinkiin jostain kauempaa. Kokonaisuudessaan siis sekä säästetään luonnonvaroja, vähennetään turhia kuljetuksia että säästetään rahaa. Ympäristölautakuntakin puoltaa muutamalla huomiolla.
2 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi: Sadekatosten ja roskakorien lisääminen Hermannin Rantatien kahdelle bussipysäkille
ok. Kuka väittää että Helsingissä ei lähidemokratia toimisi! Tuomo Valokaisen (Tumppi Varonen) aloitteesta HKL on:
rakennuttanut Hermannin Rantatielle syksyllä 2012 yhden sadekatoksen, johon kuuluu roska-astia. HKL rakennuttaa toisen sadekatoksen, johon kuuluu roska-astia Haukilahdenkadun kulmauksessa olevalle pysäkille kesällä 2013, mikäli saa luvan Asunto Oy Helsingin Henriikalta.
Hyvä Tumppi! Näemmä aloitteetkin johtavat joskus johonkin!
3 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Metroliikenteen turvapalvelujen hankinta
ok. HKL:n johtokunnan päätös alistettiin meille. HKL:n toimitusjohtaja haluaisi toteuttaa metrovartioinnin omana työnä Palmialta.
Esittelijä toteaa, että sopimuksen tekeminen kaupungin oman palveluntuottajan kanssa on perusteltua kyseisessä muutostilanteessa. Palmia -liikelaitoksella on erittäin hyvät edellytykset huolehtia joustavasti sopimukseen sisältyvien henkilömuutosten hallinnasta. Mikäli turvapalvelut kilpailutettaisiin, olisi tarkoituksenmukainen sopimuskausi vain noin kolme vuotta, ja mahdollinen kilpailuttamalla saatu hintataso olisi todennäköisesti korkeampi kuin Palmia -liikelaitoksen kanssa neuvoteltu.
4 Lausunnon antaminen Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta
Pyysin asiakohdan viime viikolla pöydälle, jotta ehdin nyt tutustua paperiin ja lausuntoon kunnolla. Nyt ehdin, ja lausunto on oikeastaan tosi hyvä.
Helsingin osalta tärkeintä on se että toimintasuunnitelman hankekorteissa käydään läpi seitsemän Helsinkiin suunniteltua meluntorjuntahanketta, joille tosin ei ole rahoitusta joten ne jäänevät toteuttamatta.
Hankkeet ovat tiehallinnon ylläpitämien motareiden varrella. Suunnitelmat vähentävät laskelmien mukaan -3db melua noin 4000:lle asukkaalle ja maksavat noin 20 miljoonaa. Käytännön toteutus on siis lähinnä meluesteitä ja -valleja.
Kaupunginhallituksen lausunnossa linjataan jo nyt että ”nopeuden alentamisella on melua alentava vaikutus”, mutta tätä ehkä voisi korostaa. Nopeuden laskeminen -20 km/h vastaa noin -2-4 db:n laskua liikennemelussa. Tämä vastaa 20 miljoonan euron meluvalleilla saavutettava tulosta.
Jos valleja ryhdytään rakentamaan, tulisi mielestäni priorisoida hankkeet, joissa yli 65db:n melualtistus vähenee eniten. Eli käytännössä priorisoitaisiin UUD6 UUD21:n kustannuksella. Valtio tosin tuskin näihin hankkeisiin varoja myöntää, joten nopeusrajoitusten lasku on ainoa todennäköinen tapa vähentää meluhaittoja.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Itä-Pakilan ala-aste ja lasten päiväkoti Tammi, perusparannus ja laajennus
ok.
Laajennuksen avulla päiväkodin tilapaikkaluku kasvaa 79:stä 105:een, tilojen toimivuus paranee ja toiminta pystytään järjestämään nykymääräysten mukaiseksi.
Ala-asteen vuokraksi tulee yhteensä 19,10 euroa/htm²/kk ja päiväkodin 21,63 euroa/htm²/kk, kustannus on 201 euroa kuukaudessa tilapaikkaa (=tenavaa) kohti.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 Valtuutettu Julia Virkkusen toivomusponsi leikkipuistojen avoimen toiminnan turvaamisesta
ok.
Helsingissä on 67 leikkipuistoa eri puolilla kaupunkia. Puistot ovat kaupunkilaisten käytössä ympäri vuoden. Toiminta on avointa ja maksutonta.
Leikkipuistoissa järjestetään aamupäivisin erilaista pikkulapsiperheille suunnattua toimintaa sekä ulkona että sisällä. Aamupäivätoiminta sisältää perhekerhoja, vauva-aamuja, taaperoaamuja ja erilaisia ryhmätoimintoja, esim. Ilo liikkua -ryhmät. Jokaisessa puistossa järjestetään joitakin näistä toiminnoista. Kuluvana vuonna toiminnan kehittäminen suuntautuu erityisesti ulkona järjestettävään toimintaan. Avoimen toiminnan järjestämistä suunnitellaan puistokohtaisesti yhteisissä tapaamisissa käyttäjien ja järjestötoimijoiden kanssa ja toiminnasta tiedotetaan leikkipuistojen Internet-sivuilla.
2 Valtuutettu Sirkku Ingervon toivomusponsi joustavista rajoista erityisesti nuorten päihdepalveluissa
ok.
Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että varhainen tuki toteutuu nuorisoasemilla lähetteettömänä ja nopeana arviointiin pääsynä, arvioinnin ja hoidon ammattitaitoisena toteuttamisena sekä yhteistyöhakuisuutena nuoren perheen ja muiden viranomaisten kanssa. Asiakkaaksi alaikäisenä tulleen hoitoa voidaan tarpeen mukaan jatkaa itäisellä ja pohjoisella nuorisoasemalla nuoren tultua täysi-ikäiseksi. Jatkohoitoon kiinnittymisen turvaamisen keinona käytetään esimerkiksi asiakkuuden saattaen vaihtamista.
3 Valtuutettu Riitta Skoglundin toivomusponsi päihdetyön järjestämisestä
ok. Päihdetyötä järjestetään toivotusti.
4 Lausunto rajat ylittävän terveydenhuollon potilasdirektiivin toimeenpanosta
ok. Pöydältä. Selitin kysymyksen laajemmin viime viikon listablogauksessa.
Kaupunki ehdottaa vastauksessaan että ”Kansaneläkelaitos hoitaisi jatkossakin ulkomailla annetusta hoidosta tehtyjen korvaushakemusten käsittelyn.”. Vaihtoehdon ongelma on kuitenkin se, että se on eu-direktiivin vastainen. Direktiivin mukaan korvaus pitää olla sama kuin vallalla olevassa järjestelmässä, eli Suomessa kuntarahoitteinen.
Muotoilemme tästä johtuen todennäköisesti vastaehdotuksen, mutta sen sanamuoto ei ole vielä valmis. Sinällään Helsingin ehdottama malli olisi varmasti Helsingille edullisin, mutta jos se ei ole direktiivin mukainen, niin ei se silloin mene läpi sinne päinkään.
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 Työnantajan edustajan nimeäminen kaupungin henkilöstötoimikuntaan toimikaudeksi 2012-2015, 1.4.2013 lukien
ok. Osastopäällikkö Tiina Mäki sosiaali- ja terveysvirastosta valitaan.
2 Tietokeskuksen arkistotoimen päällikön viran täyttäminen
Valitsemme filosofian tohtori Jussi Jääskeläisen tietokeskuksen arkistotoimen päällikön virkaan 4 942,62 euron kokonaiskuukausipalkalla. Mitäs arkistotoimen pomo tekee?
Arkistotoimen päällikkö johtaa Helsingin kaupungin arkistotointa arkistolain tarkoittamalla tavalla, johtaa osastopäällikkönä kaupunginarkiston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. Arkistotoimen päällikkö on myös tietokeskuksen johtoryhmän jäsen. Kaupunginarkisto on yksi Suomen suurimmista julkisista arkistoista. Keskusarkistona kaupunginarkisto ottaa vastaan, ylläpitää ja huoltaa kaupungin julkisen toiminnan tuloksena syntyneen pitkäaikaisesti säilytettävän asiakirja-aineiston sekä hoitaa siihen liittyvän tieto- ja tutkijapalvelun. Kaupunginarkisto tukee ja antaa palveluja kaupungin virastoille ja laitoksille sekä osallistuu asiakirjahallinnon ja sähköisen arkistoinnin kehittämishankkeisiin.
Tossa Pohjois-Haagassahan on Hämeenlinnanväylän länsipuolta varten uusi osayleiskaava luonnosvaiheessa. Siihen on suunnitteilla vähän asuntoja vähän sisemmäksi ja paljon toimistoja väylän varteen melumuuriksi. Kannattaako siihen nyt vielä vähäksi aikaa meluvallitkin laittaa?
Itse P-haagassa asuneena ottaisin mieluummin tohon matalat nopeusrajoitukset ja asuinrakennusten muurin katuun kiinni. Eli Hämeenlinnanväylästä pääkatu, mallia voi ottaa esim. tästä (http://goo.gl/maps/LsQZK) kohtaa Manskua, siinä on jopa suuremmat liikennemäärät kuin Hämeenlinnanväylällä kyseisessä kohtaa, ennen Kehä I.
Tuolla oli kova suru mm. Thalian aukion lähipalveluiden katoamisesta, joiden säilyttämistä ja kehittämistä uudet asukkaat piristäisivät. Puhumattakaan asuntopulasta ja toisaalta toimitilojen ylitarjonnasta Helsingissä.
Ok, hyvä tietää. Sinällään huoli ei ole kummoinen – koko tuo selvitys on tehty vähän sellaisella otteella että ei kukaan edes kuvittele että valtiolla olisi käyttää 170m€ meluntorjuntaan lähivuosina.
Täysin samaa mieltä nopeusrajoituksista.