Huomenna kaupunginhallituksessa viime viikon aloiterumban rääppijäiset, pöydältä Jätkäsaaren ja Megahertsin kaavat sekä paperittomien terveyspalvelut. Koko lista liitteineen löytyy täältä

1 V Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolainan myöntäminen Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntahallihankkeelle

ok. Lauttasaaren yhteiskoulun yhteyteen oltaisiin rakentamassa noin kuusi miljoonaa euroa (ei sis. alv.) maksava liikuntahalli. Rahoitus tulee lähes kokonaan kaupungilta: 2 396 800 euron laina urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta ja 2 700 000 euron koululaina. Uuden rakennuksen myötä rakennuksesta tulee myös kokonaisuudessaan esteetön.

Perusteluiden mukaan Lauttasaaren nykyiset liikuntatilat ovat riittämättömät ja vuoteen 2020 mennessä lasten ja nuorten määrä kasvaa merkittävästi. 60% käytöstä olisi ilta- ja viikonloppukäyttöä.

Halli vaikuttaa tarpeelliselta, mutta kiinnostaisi kuulla onko uuden hallin vaikutusta opetus- ja liikuntavirastojen budjetteihin laskettu jollain tavalla. Käytännössähän sekä koulu että urheilujärjestöt toimivat pitkälti julkisella tuella, joten tämän pitäisi näkyä sitten jollain tapaa myös ko. virastojen budjettiraameissa.

2 V Kj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Helsingin irtaantumiseksi ydinvoimahankkeista

ok. Pöydältä. Aloitteeseen varmaankin palataan valtuustossa.

Olkiluoto kolmosen kanssa Helsinki on naimisissa ja tästä on erittäin tuoreesti valtuuston tahto selvillä. Olkiluoto nelosen osalta tilanne ei ole näin selvä, vaan Helsinki voisi helposti jättää hankkeen – kuten OL3:sen kohdalla on nähty, hankkeessa mukana olemisen riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Kuopio itseasiassa juuri irtautui Fennovoiman ydinvoimahankkeesta Kokoomuksen johdolla. Ehkäpä ensimmäinen valtuustoaloitteeni voisi olla Olkiluoto neloseen liittyvä…

3 V Ryj / Valtuutettu Johanna Sumuvuoren aloite metron yöliikenteen pidentämisestä

Ei ok. Pöydältä. Ja kuten jo viime viikolla totesin:

Tässä asiassa kannattaisi olla rohkeampi kuin mitä esittelijä ehdottaa. Yöliikennettä voitaisiin hyvin kokeilla, kuten kaupunkisuunnittelulautakunta lausunnossaan kirjoittaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että yöliikenteen sujuvoittamiseksi kaupungissa on syytä käynnistää kokeilu metron ajoaikojen pidentämiselle perjantai- ja lauantai-iltaisin lisäpalveluna N-bussilinjojen lisäksi. Kokeilun yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota metron asiakasturvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Viikonloppuisin yöaikana tapahtuvat asennus- ja testaustyöt on sovitettava metron aikatauluihin.

Ja HKL:n johtokuntakin on todennut että perjantai- ja lauantaiöiden myöhäisempi liikenne olisi mahdollista:

Mikäli metron palveluaikaa kuitenkin halutaan laajentaa, on ensi vaiheessa mahdollista vain jatkaa metroliikennettä kaksi tuntia perjantai- ja lauantaiöisin, jolloin radalla on töitä tai liikennettä vain satunnaisesti.

Eli jotain tämän suuntaista tulemme todennäköisesti ehdottamaan myös kaupunginhallituksen lausuntoon. Perjantai- ja lauantai-iltojen pari tuntia myöhempään ajavat metrot olisivat hyvä idea!

4 V Ryj / Valtuutettu Emma Karin aloite maksuttoman joukkoliikenteen laajentamisesta lasta kantoliinassa tai rintarepussa kuljettaviin

Pöydältä. Katsotaan miten käy.

Asia on ollut esillä pitkään. Jo vuonna 2007 Vasemmistoliiton Miina Kajos on tehnyt aloitteen aiheesta. Tämä aloite etenikin ja kaupunginhallitus ehdotti silloiselle YTV:lle että matkalipun ilmaisuus laajennettaisiin kantoliinaa käyttäville. YTV kuitenkin vastasi kielteisesti, samoin kuin nyt HSL.

HSL:n Perustelut ovat eivät pidä vettä ja olisikin hyvä saada tämä aloite pysymään mukana HSL:n tariffiuudistuksen pyörteissä. Eräs ongelmista on se, että neuvolaan matkataan usein busseilla, joissa on tilaa vain muutamalle kärrylle. Jos äidit, jotka voisivat käyttää kantoliinaakin käyttävät ilmaisuuden kannustamana kärryjä, bussit täyttyvät ja neuvolamatkat muuttuvut turhaan odotteluksi bussipysäkeillä.

5 V Kaj / Valtuutettu Kimmo Helistön aloite kaupungin omistamien tyhjien tilojen käytöstä

6 V Kaj / Valtuutettu Johanna Sumuvuoren aloite tilojen väliaikaiskäytöstä

Nannan ja Kimmon aloitteisiin on annettu vastaukset kopipeistaamalla vaikka aloitteissa on erilaiset kärjet. Vastauksessa Sumuvuoren aloitteeseen ei millään tavalla vastata Nannan ajatukseen väliaikaiskäytön tehostamisesta ja vapaista tiloista tiedottamisesta. Onko kaupungilla jotain hävittävää siinä että väliaikaiskäyttö lisääntyisi? Eikö parempi tehokkuus olisi kaikkien etu? Katsotaan kuinka käy.

7 V Kaj / Valtuutettu Eija Loukoilan aloite Vuosaaren sillan liikenneturvallisuuden parantamisesta

ok.

8 V Stj / Valtuutettu Hanna-Kaisa Siimeksen aloite paperittomien siirtolaisten terveyspalvelujen turvaamisesta

ok. Sama asia kuin vastauksessa Emma Karin ponteen.

9 V Sj / Valtuutettu Sanna Vesikansan aloite muuhun kuin kaupungin osoittamaan lähikouluun hakeutumisen kriteereistä

ok.

10 V Sj / Valtuutettu Sari Näreen aloite uimapuvuttoman uinnin helpottamisesta

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V Vartiokylän tonttien 45459/1-3 asemakaavan muuttaminen (nro 12149, Liikkalantie, Liikkalankuja)

ok. Itäkeskuksen tuolla puolen Vartiokylässä ”Tavoitteena on alueen muuttaminen tehokkaampaan asumiskäyttöön hyvän palvelutason ympäristössä.”.

Ainoa harmi on se että ”Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin mielipide, jossa viittä kerrosta pidettiin liian korkeana rakentamisena ja ehdotettiin, ettei suunnittelualueelle kaavoitettaisi yli 3–4-kerroksisia taloja. Mielipide on otettu huomioon niin, että kerroslukua on madallettu ja se on nyt neljä, aivan pieneltä osin kolme.”

Tämän mielipiteen teille tarjosi as oy Liikkalantie 1. Mahtaako tälle olla sitten jokin varjostusperuste? Jos ei, niin mun puolesta olis voinu rakentaa vaikka kuusi kerrosta, mutta parempi tämäkin kuin nykyinen.

Havainnekuvista näkee selvästi myös miten melunormit vaikuttavat rakentamiseen: taloja ei rakenneta tien laitaan kuten kaupungissa. Kallista tilaa menee hukkaan.

2 V Länsisataman tontin 20803/1 asemakaavan muuttaminen (nro 12101; Jätkäsaaren tornihotelli)

ok. Olen päätynyt äänestämään kaupunginhallituksessa tornin puolesta. Tästä asiasta päättää lopullisesti valtuusto.

Mielestäni:
– torni näyttää hienolta.
– torni varjostaa lähinnä merta.
– Jätkäsaari on uusi alue, jolla voi olla erilainen ilme.
– torni näkyy kaupunkikuvassa (kävelijän perspektiivi) lähinnä Mechelininkadulle, jolle se luo päätepisteen.
– Salmisaaren hiilivoimalan piippu on 150 metriä, torni 120 metriä korkea. Neitseellinen maisema ei siis ole nytkään.
– Kongressihotelli luo noin 100 pysyvää työpaikkaa, epäsuorasti vielä enemmän. Rakentamisaikana noin 1500 henkilötyövuotta.
– torni on sen verran sivussa että Suomenlinnan Kustaanmiekasta Eteläsatamaan avautuva kansallismaisema ei muutu merkittävästi.

3 V Herttoniemen korttelin 43051 ja tontin 43084/5 osan ym. alueiden (Megahertsi) asemakaavan muuttaminen (nro 12089)

ok. Yhäkin minua hiertävät liityntäpysäköintipaikat, mutta mennee läpi sellaisenaan. Miksei niistä tehdä hyöty/kustannusarvioita kuten muistakin joukkoliikennehankkeista? (Kyllä, kallis pysäköintilaitos on joukkoliikennehanke. Oh, the irony.)

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V Palvelusetelikokeilu

ok. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vakinaistetaan yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi 1.1.2014 lukien.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Koululainan myöntäminen Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntahallihankkeelle

ok. Ja tässä nyt sitten ensimmäisen kohdan urheiluhallin rahoituksen toinen puolisko eli koululaina.

4 Avustuksen myöntäminen kaupunginhallituksen käyttövaroista Didrichsenin taidemuseon peruskorjaukseen

ok. Kaupunginhallitus myöntänee käyttövaroistaan:

1 300 000 euroa talous- ja suunnittelukeskukselle käytettäväksi Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin taidesäätiön ylläpitämän Didrichsenin taidemuseon peruskorjaukseen siten, että avustus myönnetään rakennustöiden edistymisen mukaan. Päätöksen edellytyksenä on, että valtio tukee hanketta vastaavalla määrällä.

5 Lähiöprojektin toimintakertomus 2012

ok. Hallintokuntien välistä yhteistyötä, täydennysrakentamisen edistämistä, viihtyvyyden parantamisesta ja nuorisotoimintaa. Mm. Pulssi.

6 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan käyttösuunnitelma (TA1 04 02)

ok. 818400 euroa hyviin tarkoituksiin:

7 Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden 10 miljoonan euron erillismääräraha nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin

ok.

Myöntänemme liikuntavirastolle nuorten yhteiskuntatakuun työ- ja toimintakykyä tukevien palveluiden järjestämiseen sekä koulutusta ja työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin 1,0 miljoonaa euroa ja tietokeskukselle lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoritietokannan perustamiseen 42 000 euroa.

Aika paljon näitä erilaisia risteäviä ohjelmia ja projekteja vaikuttaa olevan.

8 Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta

ok. Mielenkiintoista:

Ilmansuojeluohjelman toimenpiteet ovat yleisesti ottaen toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Kaikki ilmansuojeluohjelman toimenpiteet ovat käynnistyneet. Viimeiset toimenpiteet käynnistettiin vuonna 2012.

Mutta kuitenkin:

Typpidioksidin vuosiraja-arvo piti saavuttaa 1.1.2010, mutta se ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa. Ylittyminen johtuu autoliikenteen päästöistä ja dieselautojen osuuden kasvusta. Dieselautojen suorat typpidioksidipäästöt ovat kasvaneet hiukkaspäästöjen vähentämisen myötä.

Raja-arvon alle pääseminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää liikennemäärien ja liikenteen päästöjen pienentämistä Helsingin keskustan katukuiluissa.

Vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuu selvitys kuinka päästöt saadaan alas vuoteen 2020 mennessä. Tarkasteltavat toimenpidevaihtoehdot ovat:

– Pysäköinnin hintaa nostetaan 50 %:lla
– Otetaan käyttöön ruuhkamaksut v. 2020 (ruuhka-aikaan Kehä III:n sisällä 10 snt/km, muualla 5 snt/km ja ruuhkan ulkopuolella Kehä III:n sisällä 5 snt/km, muualla ei maksua)
– Bussiliikenteen käyttövoimatekniikan muutokset (dieselbussien rajoittaminen, päästöjen väheneminen 80 %:lla)
– Pisaran pintaliikennevaihtoehdot Ve1, Ve 2 ja Ve3

Mainiota että tällaista selvitetään! Jos päästöjä oikeasti halutaan vähentää, täytyy ottaa käyttöön myös tehoavia toimia hurskaiden toiveiden lisäksi. Tähän siis palataan vielä tänä vuonna.

9 Kaupunginvaltuuston 24.4.2013 § 122 tekemän päätöksen täytäntöönpano

ok! Valtuustostrategia toimiksi!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Kaarelan eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 12194; Kuninkaantammi)

ok.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Emma Karin toivomusponsi paperittomien siirtolaisten terveyspalveluista

Ei ok. Pöydältä. Viime viikolla kirjoitin:

Tämä on tärkeä asia, josta HS:kin jo uutisoi. Ytimeltään kyse on ihmisoikeuksista. Myös paperittomilla siirtolaisilla on oltava oikeus perusterveydenhuoltoon. Kustannuksiltaan päätös on vain muutamia satoja tonneja. Eli noin 0,005 prosenttia Helsingin noin 2,1 miljardin euron budjetista. Meillä on varaa paperittomien terveydenhuoltoon ja kaupungin tulee toimia oma-aloitteisesti eikä jäädä odottelemaan ministeriön liikahdusta.

Tästä syystä esityslistan teksti:

Esittelijä toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa on aloitettu keskustelu paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevien kansallisten ohjeiden laatimiseksi. Esittelijä katsoo, että ministeriössä tulee tulkita kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoittavuus ja sovittaa tulkinta kansallisiin ohjeisiin.

tulee muuttaa vastaamaan sosiaali- ja terveyslautakunnan
lausuntoa:

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana, kaupungin omin toimenpitein Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden. Terveyspalvelujen järjestämisen lähtökohtana ovat kansainväliset ihmisoikeudet, joihin Suomikin on sitoutunut.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Palkkatuella työllistämiseen käytettävän Helsinki-lisän myöntämisperusteiden tarkistaminen

ok, suorastaan erinomaista. Jos helsinkiläinen yhdistys, säätiö tai yritys palkkaa työttömän henkilön palkkatuettuun työhön, voidaan sille myöntää ns. Helsinki-lisää. Palkattava henkilön pitää olla helsinkiläinen pitkäaikaistyötön, tai hänellä on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa työllistymistä. Viime vuonna Helsinki-lisää myönnettiin noin 3 miljoonaa euroa ja sen avulla työllistettiin 862 helsinkiläistä.

2 Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välinen yhteistyösopimus vuodelle 2013

ok.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on työllisyysmäärärahojen suuntaaminen niin, että niillä edistetään mahdollisimman tehokkaasti helsinkiläisten työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sopimuksen erityisenä painopisteenä ovat nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvat työttömät nuoret.