Meillä Suomessakin on uutisoitu paljon Saksan suuresta junaonnettomuudesta, jossa oli kymmenen kuolonuhria. Ymmärtäähän tuon. Paljon ihmisiä menehtyi kerralla ja onnettomuus näytti valtaisalta kun järkäleen kokoiset vaunut rusentuivat.

Samalla kuitenkin tulee miettineeksi että kuinka turvallista junamatkustaminen onkaan.

Saksassa oli vuonna 2013 3540 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Se on keskimäärin noin 68 kuolemaa viikossa eli 9,7 kuolemaa päivässä. Saksassa kuolee autoliikenteessä siis saman verran ihmisiä joka päivä kuin mitä tässä isosti uutisoidussa junaonnettomuudessa.

Vuonna 2013 EU:n kaikissa 28:ssa jäsenmaassa kuoli 102 junamatkustajaa. EU:ssa autoliikenteessä kuoli 26 000 ihmistä eli 500 ihmistä joka viikko. Joka joulu pelätään meno- ja paluuliikenteen uhreja. Miksi me olemme valmiit hyväksymään valtavan määrän kuolonuhreja autoliikenteessä? Sama vuotuinen kuolleiden määrä kiskoilla johtaisi todennäköisesti junailun kieltämiseen.

Sama koskee liikennejärjestelmien luotettavuutta – kun metro on myöhässä, on se Hesarin uutisoinnin arvoinen juttu. Neljän ruuhka, jossa matka-aika voi olla ihan mitä tahansa on ihan vaan normaalia.

Luotettavuus ja turvallisuus ovat liikenteessä järjestelmätason kysymyksiä. Koko liikennejärjestelmä voidaan suunnitella turvallisemmaksi ja luotettavammaksi kunhan vaan teemme valintoja: me voimme ohjata liikennettä muotoihin, jotka ovat turvallisempia. Tämä tarkoittaa julkisen, erityisesti kiskoilla kulkevan suosimista suhteessa henkilöautoliikenteeseen ja toisaalta autoliikenteen ohjaamista esim. ruuhkamaksujen avulla, jolloin sen luotettavuus paranee.

Kyse on valinnoista.