Hannu Oskala

Vastine ”Guggenheim söisi tuloja” -kirjoitukselle

: Kommentoi

Tiistain Hesarissa oli Helsingin taiteilijaseuran puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan mielipidekirjoitus (vaatii kirjautumisen), joka kirvoitti minut lähettämään vastineen heti samana päivänä. Ilmeisesti eivät kuitenkaan aio kirjoitustani julkaista, joten julkaisen sen nyt sitten täällä blogilla.

Guggenheim ei uhkaa helsinkiläisiä kuvataiteilijoita 

Helsingin taiteilijaseuran puheenjohtaja Mika Vesalahti ja toiminnanjohtaja Timo Parkkonen kantoivat huolta (HS 21.2.) Guggenheim Helsingin vaikutuksista helsinkiläisten kuvataiteilijoiden toimeentuloon ja julkiseen tukeen.

Huoli on ymmärrettävää, mutta tällä kertaa onneksi ylimitoitettua: suunnitelman mukaan Helsinki jatkaa alueellisesti tärkeää kokoelmatoimintaansa Guggenheim-hankkeesta riippumatta. Lisäksi erityisesti nuorille taiteilijoille tärkeä Kluuvin galleria jatkaa toimintaansa.

Taidemuseohanketta valmisteltaessa kannattaa muistaa että taidemuseota ei rakenneta taiteilijoita varten. Ei musiikkitaloakaan rakennettu muusikoille vaan konserttiyleisölle. Guggenheimin ensisijainen kohderyhmä ovat taiteen ystävät; näyttelyissä käyvät vieraat, niin helsinkiläiset kuin koti- ja ulkomaiset turistitkin.

Helsinki ei kuitenkaan jätä taiteilijoitaan vain oman onnensa nojaan; valtuuston joulukuussa hyväksymässä kulttuuristrategiassa vuosille 2012-2017 Helsinki sitoutuu kehittämään taiteen kenttää pitkäjänteisesti ja monipuolisesti.

Taiteilijoille tarkoitettuja tukimuotoja ovat mm. työskentelyapurahat, taiteilijoille suunnatut asunnot (esim. Vuosaaren taiteilijatalo), kohdeapurahat hankkeille ja festivaaleille, apurahat kansainväliseen toimintaan, prosenttitaiteen hankinnat, taitelijaresidenssit ja edulliset työskentelytilat (Harakka, Kaapeli).

Helsinki tuntee vastuunsa Suomen johtavana taidekaupunkina.

Hannu Oskala
Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen (Vihreät)

Laskennallisia tarpeita

: Yksi kommentti

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina kokouksessaan Töölöön suunniteltua 800 paikan pysäköintiluolaa.

”Pysäköintiselvitys osoittaa, että alueella on pysäköintipaikkavajausta. Uusi rakennettava pysäköintilaitos ei täysin poista alueella olevaa pysäköintipaikkojen laskennallista tarvetta. Pysäköintipaikkoja ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista lähteä poistamaan ilman muita liikenteellisiä tai kaupunkikuvallisia perusteita.”

Nyt sitten itse kukin voi lähteä miettimään millä tavoin määritellään ”laskennallinen tarve pysäköinnille”. Ja onko mitään järkeä laskea pysäköintipaikkojen määrä 1900-luvun alkupuolella valmistuneelle alueelle samalla tavalla kuin Kontulaan?

No ei ole.

Jos edes Taka-Töölössä, jossa 60-80% asuntokunnista on autottomia, ei voida tehdä liikenne- ja pysäköintipaikkasuunnittelua jalankulun ja julkisen liikenteen ehdoilla, niin ei sitten missään. Manskua pitkinhän kulkee vain kolme ratikkalinjaa ja Runeberginkatua kaksi. Mahtaa olla elo Töölössä kurjaa kun ei laskennallisia tarpeita tyydytetä.

Ei poliittinen valinta muutu ”tekniseksi” ja epäpoliittiseksi sillä että sitä kutsutaan ”laskennalliseksi”. Pysäköintipaikkoja tarvitaan sen verran kuin niitä päätetään rakentaa.

En vastusta pysäköintiluolia, mutta jos niitä rakennetaan lisää, niin silloin pitää kadunvarsipysäköintiä vastaavasti vähentää. Mieluusti yhden suhde yhteen – jokainen lisäpaikka luolassa tarkoittaa yhden poistamista kaduilta. Tällöin yhteistä katutilaa voidaan vapauttaa yhteiseen käyttöön: leveämmille jalkakäytäville, pyöräkaistoille, sujuvammalle julkiselle liikenteelle ja istutuksille.

kklk 2 / 2012 14.2.

: 4 kommenttia

Ystävänpäivää voi viettää vaikkapa Kulttuuri- ja kirjastolautakunnankokouksessa.

Listalla on viime vuoden tilinpäätökset ja läjä lausuntoja, joista merkittävimmät kaupungin kulttuurihallinnon uudelleenorganisoinnista ja Guggenheim-selvityksestä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2011

ok.

Kaupunginkirjaston toimintatuotot vuonna 2011 olivat 3 735 828 euroa ja toimintakulut 36 653 632 euroa. Toimintakate oli – 32 917 803 euroa, käyttöomaisuuden poistoja kertyi 1 254 170 euroa ja tilikauden tulos oli – 34 171 973 euroa. Asukasta kohden laskettuna käyttö-menot olivat 61,55 euroa (61,44 euroa vuonna 2010) ja tulot 6,27 euroa (6,00 euroa vuonna 2010).

Mielenkiintoista sinällään että ”lainojen määrä nousi 3,7 % edellisvuoden 9,2 miljoonasta 9,5 miljoonaan”. Ilmeisesti digitaalisen kirjan vallankumous ei ihan vielä alkanutkaan.

2 Hankintaoikaisuvaatimus kaupunginkirjaston kävijälaskentajärjestelmän hankinnan keskeytyksestä

ok.

Prosessi kuvaa aika hyvin julkisten hankintojen hankaluutta. Miten mahdottomia nämä mahtavatkaan olla pienemmissä kunnissa, joissa ei ole yhtä hyvää osto-osaamista kuin Helsingissä? (Toisaalta summatkin ovat pienempiä, joten päätöksiä ei ehkä riitauteta yhtä hanakasti.)

KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto keskustakirjaston toteutusta koskevaan toivomusponteen

ok. Joo. Halutaan sekä lähikirjastot että keskustakirjasto.

YHTEISPALVELUT

1 Kulttuurikeskuksen vuoden 2011 tilinpäätös

Kulttuurikeskuksen käyttömenojen toteutuma oli 12 993 792 euroa (TA 12 717 000 euroa).

Käyttötuloja kertyi 1 378 871 euroa (TA 1 164 000 euroa). Toimintakate oli – 11 614 921 euroa. Poistoja maksettiin 573 099 euroa.

Joskus aiemmin jaksoin nillittää siitä että Kulken sitova toiminnallinen tavoite (1200 tapahtumaa) on hiukan päätön kun tilaisuus voi olla joko runonlausuntaa viidelle hengelle tai suurkonsertti Savoyssa lähes tuhannelle hengelle. Mutta ei kai sitten parempaakaan oikein ole olemassa – kyllä se jotain mittaa.

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2012 talouden käyttösuunnitelma

ok.

KULTTUURIPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta etnisten ja eksoottisten tuotteiden kauppahallin perustamisesta Itäkeskukseen

ok. Suhtaudutaan positiivisesti.

KULTTUURIPOLITIIKKA
1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kulttuuritoimen organisointiselvityksestä

Asia jäi viime kerralla pöydälle sosiaalidemokraattien edustajan, Risto Kolasen, pyynnöstä. Risto halusi saada lisävalaistusta muutamiin seikkoihin, mm. mahdollisen tulevan ”superkulttuurilautakunnan” kokoon. Tällä kertaa näihin kysymyksiin sitten vastataan. (11 lautakuntalaista olis vissiin hyvä.)

Itseäni harmittaa lautakunnan tehtävänannossa se, että lautakunta ei tässä ”organisaatioselvityksessä” lausu mitään suuresta virtahevosta lautakunnan kokoushuoneessa; kaupunginteatterin asemasta Helsingissä. Kirjoitin aiheesta kuukausi sitten myös.

Toivoisin että lautakunta keräisi rohkeutta lausua myös siitä. Aion ehdottaa huomenna jo aiemmin kirjoittamaani lisäystä:

Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia ja museon toimintaa koskevasta konsepti- ja kehitysselvityksestä Helsingissä

Kulken valmistelema ehdotus löytyy täältä. Huomenna sitten päästetään poliitikot haaskalle.

Esitys on mielestäni ihan hyvä ja sellaista laadukasta virkamiesvalmistelua, jota olen Kulkelta tottunut saamaan. Aivan eri luokkaa kuin OKM:n ”selvitys”.

Ainoa kohta, johon aion ehdottaa muutosta liittyy yleisömääriin. Ehdotuksessa käydään läpi esimerkkeinä vain muita Helsingin museoita ja matkailukohteita. Toivoisin että huomioon otettaisiin myös n. 320 000 kävijää noin neljässä kuukaudessa kerännyt Ateneumin Picasso-näyttely, joka mielestäni kiinnostavuudeltaan vertautuu paljon esim. Meilahden näyttelyitä paremmin Guggenheimin tarjoamaan näyttelysisältöön.

Esim. seuraavasti ”Kävijämääräennusteen arviointi” -osion loppuun:

On kuitenkin huomattava että Ateneumin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2009 järjestämä Picasso-näyttely keräsi noin neljässä kuukaudessa 314 755 katsojaa, joista suurin osa oli kotimaisia.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Demokratia-ryhmän loppuraportista

ok. Kunnallisdemokratian paradokseja: demokratiatyöryhmä. Rapparissa sinällään mielenkiintoisia ajatuksia, joista toivottavasti tulee jotain. Lautakunnan lausunto normikamaa.

Oikeastaan toivoisin että Kulke voisi vähän nostaa tässä yhteydessä lisää omaa häntäänsä ja todeta lisäyksenä esim.:

Kulttuurikeskuksen jakamat lähikulttuuriavustukset mahdollistavat vuosittain lukuisia ruohonjuuritason tapahtumia ja toimivat matalan kynnyksen tukena kansalaisten oma-aloitteeseen kulttuuritoimintaan. Hyvänä esimerkkinä mm. erilaiset kaupunginosajuhlat.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta koskien aktiivipassin käyttöönoton selvittämistä & 5 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta koskien työttömien aktiivipassia

Käytännössä sama asia ja sama vastaus. Mun mielestä ihan ok, mutta selvitän vielä Outin kannan asiaan myös.

Aktivointipassi-ajatuksen takana oleva ajatus on kaunis: tarjotaan yli puoli vuotta toimeentulotuen varassa olleille kuntalaisille mm. edullista pääsyä kulttuurin pariin.

Vastauksessa todetaan että kirjasto on jo nyt jo ilmainen ja suuri osa kulttuurikeskuksen tapahtumista myös.

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä että mitä kohdennetumpaa ja henkilökohtaisempaa ”aktivointituki” on, sitä tehokkaampaa se on. Tutkimusten mukaan pääsylipun hinta ei ole kynnyskysymys riittävän mielenkiintoiseen tapahtumaan osallistumiselle edes alimmilla tulotasoilla, vaikka toki kipuraja lipusta maksettaessa tulee nopeammin vastaan.

Parempi voisikin olla tarjota ”lisäalennuspassin” (, joka itsessään on myös tuloloukku) sijaan esim. henkilökohtaista kulttuuriseteliä, jonka sitten voisi käyttää valitsemassaan kaupungin järjestämässä/tukemassa tapahtumassa.

(Edelliset pari kappaletta huomattavan keskeneräistä mutu-pohdintaa, sopii argumentoida vastaan.)

6 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2011

ok

7 Kohdeavustusten myöntäminen, 2. jako

ok.

8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 2. jako

ok.
9 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok.

10 Tekniikan museon säätiön oikaisuvaatimus

ok.