Yrittäjälähtöisiä parkkiruutuja Helsinkiin!

Teen tänään valtuustossa seuraavan aloitteen:

San Franciscossa on “Parklet” -käytäntö, jossa kivijalkayrittäjä tai kansalaisjärjestö voi ehdottaa jotain muuta käyttöä kuin pysäköinti kadunvarren parkkiruudulle.
SF_P2P_Parklet_Manual_1_0_FULL_pdf
Tätä voisi kokeilla Helsingissäkin. Kahvila voi laittaa parkkipaikan tilalle vaikkapa pöytiä tai vaatekauppa polkupyöräpysäköintiä. Myös vaikkapa parkkipaikan varaaminen vain 5-10 minuutin lastauspaikaksi voisi olla mahdollista. Tällaiselle olisi varmastikin tarvetta esim. Annankadulla. San Franciscossa “parkletiksi” muutetusta parkkipaikasta maksetaan vuokraa ja lupa ei ole automaatti, vaan sitä anotaan erikseen.

Kokeilun voisi Helsingissä toteuttaa vaikkapa jollain keskustan liikekaduista.

Aloite toteuttaisi useampia valtuustostrategian arvoja. Se olisi sekä yrittäjämyönteinen, asukaslähtöinen että edistäisi osaltaan osallisuutta ja osallistumista. Se olisi myös osaltaan osa matkaa kohti “Helsinki on Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016” -tavoitetta.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki toteuttaa “parklet”-kokeilun keskusta-alueella yhteistyössä kivijalkayrittäjien ja alueen asukkaiden kanssa.

Kaupunginhallitus 11.11.2013

Ensi maanantain kokous on jo neljäskymmenes kaupunginhallituksen kokoontuminen tänä vuonna! Listalla jälleen iso läjä aloitteita ja kaupunginteatterin peruskorjaus. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 27.11.2013, Kaupunginkanslian elinkeino-osaston organisaatiomuutos ja siihen liittyvät henkilöstösiirrot

ok. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeino-osaston kaupunkimarkkinointiin liittyvä toiminta ja henkilöstö siirretään kaupungin omistamalle Helsingin Matkailu Oy:lle, josta ollaan muodostamassa kaupunkimarkkinoinnin toteuttaja.

2 V 13.11.2013, Kaupunginhallituksen 28.11.2013 § 1114 mukaisen päätöksen muuttaminen liittyen vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määräämiseen

ok. Eli kävi kuten arveltiin. Valtio määräsi rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroksi vähintään 1,5% korkeamman kuin yleinen kiinteistöverokanta nykyisen yhden prosentin sijaan, joten meidän täytyy muuttaa vain parin viikon takaista päätöstä ja nostaa rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 2,3%:iin. Veron määrittelyä myös hiukan tiukennettiin tavalla, joka voinee vaikuttaa tiivitysrakentamiseen:

Lisäksi lakimuutoksesta seuraa se, että sellaisessa rakentamattomassa rakennuspaikassa, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus, on sovellettava edellä mainittua korotettua veroprosenttia (aiemmin tällaisissa kohteissa on ollut mahdollisuus jättää soveltamatta korotettua kiinteistöveroprosenttia).

Aloitteet

Sitten seuraa nippu aloitteita, jotka laitoin jälleen taulukkoon, jotta niihin tutustuminen olisi helpompaa. Google-taulukkoa pääsee ihastelemaan tästä linkistä.

Nostona voisi mainita Johanna Sumuvuoren aloitteen tilojen väliaikaiskäytöstä, josta on seuraamassa mm. se että tilakeskus laatii suunnitelman tilojen väliaikaiskäytön tehostamiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa että tilakeskus on valmis lisäämään markkinointia tyhjänä olevien huonetilojen määrän minimoimiseksi.

Muiden aloitteista Juha Hakolan (kok) aloite automaattisen liikenteenvalvontalaitteiston hankkimiseksi Unionin- ja Liisankadun risteykseen on suorastaan erinomainen. Valitettavasti vaan jo nykyisten Helsingin poliisille hankkimien automaattisten liikenteenvalvontalaitteiden käyttöaste on ”poliisiin riittämättömien henkilöstöresurssien vuoksi” vain 4-5%! Ja neuvottelut valtion kanssa tilanteen korjaamiseksi eivät ole edenneet. Voisikohan kaupunginhallitus tehdä jotain jotta valtio saataisiin hereille?

Yleisesti ottaen taas aloitteiden vaikutusprosentti näyttää olevan noin 4%-10% tulkinnasta riippuen. Ja kuten viime kierroksellakin vaikutusta näyttää olevan Johanna Sumuvuoren aloitteella. Kannattaisikohan valtuutettujen tutustua Nannan aloitteisiin kun miettivät millaisia aloitteita tekevät?

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 27.11.2013, Etu-Töölön tontin 416/13 asemakaavan muuttaminen (nro 12176, Nervanderinkatu 13)

ok. Sibelius-Akatemia luopuu Töölönkadun tiloistaan ja toimintoja siirtyy Nervanderinkadulle museoviraston entisiin tiloihin. Nyt hyväksytään kaava, joka mahdollistaa 700m2 lisärakentamisen ja muu kiinteistö suojellaan. Komea funkkistalo!

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-11-11_Khs_40_El_041A432C-01A1-4F6F-8956-68CAFC630CB3_Liite.pdf

2 V 27.11.2013, Helsingin kaupunginteatterin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Noin 50 vuotias kaupunginteatterimme on esittelyn mukaan peruskorjauksen tarpeessa. Kustannusarvio on 56 miljoonaa euroa (alv 0%). Ei ole halpaa ei. Palatsien korjaaminen ja ylläpito on kallista. Toisaalta on kyse 260 hengen työpaikasta, jolla on myös merkittäviä positiivisia vaikutuksia koko Helsingille.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-11-11_Khs_40_El_754DD2CD-8161-46A2-8B23-2C4DFFC544F8_Liite.pdf

Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen ennakoidaan vähenevän remontin myötä 25% ja lämmitystarpeen jopa 35%. Teatterilaiset saavat myös kuntosalin, harjoitushuoneita ja esteettömyys paranee.

Mielenkiintoiseksi hankkeen tekee se että tämä ei kuulu juuri neuvotellun ns. investointikaton piiriin. Perusteluna se, että investointikatto koski ns. emokaupunkia, eikä siten esim. kaupunginteatteria, joka toimii säätiömuotoisena ja hankkeen rahoitus toteutetaan lainalla. Todellisuudessa tietenkin suuri osa remontin myötä 3,2 miljoonaa euroa nousevasta pääomavuokrasta korvataan julkisen tuen noston kautta kaupungin käyttötaloudesta, joten ”investointikaton” ja menokurin ulkopuolisuus on vahvasti kirjanpidollista. Kaupunginteatterin säätiön hallitus on tekemässä tällä hetkellä kaupunginteatterille uutta strategiaa. Mielestäni tämä kustannusnousu on otettava siinä huomioon ja pyrittävä sen kattamiseen nykyisen tuen piirissä mahdollisimman suurelta osalta.

Erittäin mielenkiintoinen kysymys on remontin aikaiset väistötilat. Mihin teatteri mahtuu siirtymään kahdeksi vuodeksi? Päälavan olisi hyvä olla kuitenkin verrattain suuri. Olin ymmärtänyt että jossain vaiheessa Suvilahden kaasukelloa kaavailtiin, mutta ehditäänkö sitä remontoimaan ennen kaupunginteatterin remonttia, joka on tarkoitus aloittaa jo keväällä 2015. Tähän haluaisin kuulla maanantaina jo hyviä vastauksia vaikka tässä yhteydessä toki päätetään vain peruskorjauksesta.

3 V 27.11.2013, Kalasataman korttelitalon ensimmäisen toteutusvaiheen hankesuunnitelma

ok. Kalasatamaan rakennetaan päiväkoti ja 1-2 luokkien koulu noin 14 miljoonalla eurolla. Korttelitalo tulee muodostamaan yhtenäisen toimintakokonaisuuden 1 – 15-vuotiaille lapsille. Toisessa toteutusvaiheessa koulua voidaan laajentaa siten että sinne sijoitetaan myös luokat 3-9.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-11-11_Khs_40_El_957307C7-0422-417A-A977-0BCCB5816305_Liite.pdf

Hanke on ”arkkitehtonisesti korkeatasoinen”, joka toki Kalasatamaan uutena ”korkeatasoisena alueena” sopii, mutta näin investointikaton aikaan tekee kyllä mieli esittää opetusviraston suuntaan toivomus siitä että kouluissa voitaisiin suosia tavanomaisia teknisiä ja arkkitehtonisia ratkaisuja – jäisi rahaa rakentaa ja korjata enemmän niitä kouluja. Neliöhinnaksi hankkeessa muodostuu 3435€ (alv 0%).

4 V 27.11.2013, Vuosaaren Rastilan asuntotonttien vuokrausperusteet (tontit 54008/5-8, 54009/2 ja 54351/1)

ok. Vuosina 2008 ja 2011 kaavoitettujen tonttien vuokrausperusteet. Ehdotetut vuokrausperusteet vastaavat tasoltaan lähialueille viime vuosina määriteltyjä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupunginsihteerien virkojen ja viranhaltijoiden siirto hallintokeskuksesta kaupunginkansliaan

ok. Keväällä päätetyn kaupunginkanslian uuden johtosäännön mukaisia organisaatiomuutoksia.

4 Harmaan talouden seurantaraportti 2/2013

ok. Puolivuosittainen harmaan talouden seurantaraportti. Näyttää tasaiselta.

5 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin ja Haagan entisen ampumarata-alueen kunnostamisen jälkeisiin puiston ennallistamistöihin

ok. Myönnämme 500 000 euroa Vuosaaren kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin ja 300 000 euroa Haagan entisen ampumaradan kunnostamisen jälkeisiin puiston ennallistamistöihin. Aika usein kaupunginhallituksessa törmää siihen miten huonosti olemme viime vuosisadan aikana kohdelleet lähiympäristöämme ja että siitä seuraa ajan myötä isojakin kustannuksia.

Vuosaaressa lähtökohtana on kunnostaa alue nykylainsäädännön mukaisesti, jonka jälkeen alue voidaan ottaa virkistyskäyttöön Vuosaaren huipun puistosuunnitelman mukaisesti.

Haagan ampumarata oli urheiluseurojen, suojeluskunnan ja armeijan käytössä vuodesta 1924 lähtien 1940-luvun lopulle. Ampumaradan kivääriratojen maalitaulualueen pilaantuneen maaperän lyijy- ja antimonipitoisuudet aiheuttivat terveysriskin alueella oleskeleville ihmisille. Nyt kunnostustöiden päätyttyä on tarkoitus rakentaa vastaavan tasoinen puisto, joka jouduttiin purkamaan pilaantuneen maa-aineksen poiston vuoksi.

6 Valtuutettu Johanna Sumuvuoren toivomusponsi: Kaupungin tietotekniikkaohjelman tuominen kaupunginvaltuuston käsittelyyn

ok. Todetaan että kaupunginhallitus hoitaa tulevaisuudessakin strategiaohjelman mukaisesti, mutta että nyt meillä on uusi ja uljas it-jaosto, joka käsittelee asiaa.

7 Lausunto valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta

ok. Seuraava jumppakierros metropolialueen kuntajakoa. Ja hyvä niin, olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa siitä että ”On selvää, ettei sellainen kuntaliitosselvitystyö, jossa Helsinki olisi mukana, käynnisty muiden alueen kuntien kanssa vapaaehtoisesti huolimatta kuntarakennelain velvoitteesta.”.

Valtiovarainministeriö pyytää kuntarakennelain 15 §:n mukaisesti lausuntoa 19.11.2013 mennessä esityksestään erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien kesken sekä Kirkkonummen, Sipoon ja Tuusulan kuntien välillä, sekä mahdollisesti myös koskien Vihdin kuntaa. Vihdin osallistumisesta selvitykseen päätettäisiin kuntien lausuntojen perusteella.

Tämä vastaa kaupunginhallituksen aiempia kantoja ja myös Helsingin Vihreiden kantoja jo useamman vuoden ajalta.

Aikataulu on haastava mutta toivottavasti tätä kautta päästäisiin ratkaisuihin. Kyse on rakenteellisista ratkaisuista, joilla on isoja vaikutuksia koko valtakunnan tuottavuuteen. Nykyisellä nahistelulla ja kampittamisella emme pärjää muille Itämeren keskuksille.

8 Lausunto Uusimaa-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnoksista

ok. Luin ohjelman läpi ja esittelijän huomiot vaikuttavat päteviltä. Erityisesti: Yleisesti ottaen ohjelmaluonnoksessa on paljon hyviä tavoitteita, mutta niiden toteuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä tulee konkretisoida jatkossa..

Ohjelma on nimittäin täynnä hyviä ja kauniita asioita. Ilmastomuutosta torjutaan, joukkoliikennettä kehitetään, on cleantechiä, Itämeren suojelua, uusimaalalisia kulttuurimaisemia, nelikenttää, vaikutusmatriisia. Joko mainitsin cleantechin? Innovaatio tai innovointi mainitaan ohjelmassa 35, cleantech 18 ja haaste 15 kertaa. ja kukapa voisi vastustaa esim. seuraavia toimenpiteitä:

1. Tuetaan kaavoituksella elinkeino- ja innovaatiotoimintaa.
2. Tuetaan toimia Uudenmaan innovaatiorakenteen uudistamiseksi ja verkottamiseksi.
3. Edistetään toimia uusien palveluratkaisujen kehittämiseksi hyödyntämällä avointa dataa ja sosiaalisia innovaatioita.
4. Luodaan edelläkävijämarkkinat pk-yritysten korkean osaamisen tuotteille ja palveluille.
5. Lisätään joukkoliikennepalvelujen ja -järjestelmän älyä (mm. digitaaliset palvelut)
6. Tuetaan toimia alueen yliopistojen nostamiseksi maailman parhaiden yliopistojen joukkoon.

Mikä taas Uudenmaanliiton, maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen rooli yhdenkään näistä toteutumisessa loppujen lopuksi on, jää minulle pitkälti epäselväksi. Uudenmaanliiton päätehtävä on maakuntakaavan valmistelu, ja tämä ohjelma toki osaltaan ohjaa sitä, mutta ehkäpä koko Uudenmaanliiton tehtäväkenttää pitäisi vähän tarkastella. Ilmeisesti tätä dokumenttia pidetään ohjenuorana esim. EU-instrumenteilta tukea haettaessa – ts. sellaista ei lähdetä edes hakemaan, joka ei toteuta tätä ohjelmaa.

Ohjelmaan liittyy erinomainen ”ympäristöselostus”, jossa on perinteistä ympäristövaikutusten arviointia laajemmin arvioitu ohjelman ekologisten vaikutusten lisäksi ohjelman sosiaalisia, kulttuurisiaja taloudellisia vaikutuksia.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n osakkeiden ostaminen Helsingin Bussiliikenne Oy:ltä

ok. Kauppa siirtää Ruskeasuon varikkokiinteistön kokonaan HKL:n hallintaan. Helsinki siis omistaa varikosta joka tapauksessa 100%.

2 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston lupahakemuksesta (Sepänmäen meluvalli)
3 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston lupahakemuksesta (Suurmetsän meluvalli)

ok. Rakennustyömailla syntyviä ylijäämämaita ja erilaisia purkumateriaaleja hyötykäytetään meluvallien rakentamiseen. Hyvä. Ympäristölautakunnan lausuntojen mukaisesti.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Rakennuskiellon määrääminen eräille Suomenlinnan alueille (nro 12238, Vallisaari ja Kuninkaansaari)

ok! Vallisaarelle ja Kuninkaansaarelle tehdään asemakaava. Tulevaisuudessa saaret toivottavasti matkailu- ja virkistyskäytössä. Minulla on ollut tänä syksynä ilo ja kunnia vierailla noilla saarilla Kokoomuksen valtuutetun Jarmo Niemisen johdolla, joka tontee paikat kuin omat taskunsa.

Näkymä loppusyksyisestä Vallisaaresta Suomenlinnaan.

Näkymä loppusyksyisestä Vallisaaresta Suomenlinnaan.

2 Tontin myynti NCC Rakennus Oy:lle (Herttoniemenranta, tontti 43011/36)

ok. Herttoniemenrannassa tonttivapaarahoitteiseen tuotantoon hintaan 2 442 760 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa 706 euroa/k-m² asuntokerrosalan osalta.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisen yhteistyösopimus

2 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

ok. Jälleen ihan uutta mulle. Mikä on Socca?

Soccan tehtävänä on osaamiskeskuslain 2 §:n 1 momentin mukaan turvata toimialueellaan muun muassa sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen, sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn yhteys ja sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Sosiaalialan osaamiskeskukset saavat toimintaansa valtionavustusta.

Eli valtiorahotteisesti kehitetään sosiaalialan asiantuntemusta, tutkimusta ja koulutusta. Ok. No miksi siirretään HUS:siin?

HUSissa toimii perusterveydenhuollon yksikkö, jonka tehtävät ovat osin samankaltaiset kuin sosiaalialan osaamiskeskuksilla. Esitetty Soccan siirto HUS-kuntayhtymään vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä ja tutkimusta ja se olisi samalla varautumista jo ennalta tällä hetkellä valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain vaatimuksiin.

Tämä siis ok. Jonain päivänä haluaisin kyllä nähdä kokonaisselvityksen siitä montako kehitystä, projektia, hanketta ja kehitysprojektihanketta meillä on yhtäaikaisesti käynnissä virastoissa. Voisiko ehkä jostain karsia, jotta joihinkin muihin saataisiin lisää panoksia?

3 Valtuutettu Seija Muurisen toivomusponsi muistisairaiden kotona asuvien henkilöiden tukemisesta

ok. Todetaan että hoitoketju on ja kehitetään.

4 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi omaishoitajien yhdenvertaisuuden ja jaksamisen tukemisesta

ok. Todetaan että sosiaali- ja terveysvirastossa on määritelty omaishoidon tuen saamisen kriteerit ja niitä noudatetaan yhdenmukaisesti koko kaupungin alueella. Lisäksi ministeriö kehittää omaishoitoa ja virastossa tehdään asiakaskysely jaksamisesta.

Vaasankatu-aloite uudelleen valmisteltavaksi!

Puolitoista viikkoa sitten valtuuston kokouksen esityslistalla oli Emma Karin (Vihreät) ja Laura Rissasen (Kokoomus) aloite Vaasankadun muuttamisesta kävelykaduksi. Ajatus on mielestäni todella hyvä, sainhan itsekin saman idean jo pari vuotta sitten! :)

Kävelykaduksi?

Valtuuston kokous kuitenkin venyi ja aloitetta käsitellään vasta ylihuomenna keskiviikkona.

Esittelijän pohjassa ideaan suhtaudutaan sinällään suopeahkosti:

”Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vaasankatu soveltuu toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta keskimääräistä paremmin houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi.”

, mutta sitten kuitenkin todetaan että hankkeeseen ei ole varaa:

”Liikennejärjestelyihin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle ainakaan lähivuosina.”

Pitää ihan paikkansa että Vaasankadun uusiminen kokonaan kävelykaduksi maksaisi kohtuullisen paljon, eikä meillä ole välttämättä siihen varaa. ”Kävelykaduttamisen” ei tarvitse kuitenkaan tarkoittaa koko katuprofiilin uusimista ja kadun laatoittamista Roban malliin. Vähempikin riittää.

Kävelykadun saa halvimmillaan aikaan sillä, että laittaa kadun toiseen päähän pari betoniporsasta ja toiseen päähän kävelykadun (huoltoajo sallittu) -liikennemerkin. Rahaa operaatioon kuluu muutamia tonneja.

Eikä kävelykaduttamisen tarvitse olla ikuinen päätös – jokainen tietää että Suomen ilmastossa kävelykadusta on enemmän iloa kesäkuukausina kuin marraskuussa kun räntää sataa vaakasuoraan. Pop-up kaupunkisuunnittelua!

Siksipä kirjoitin seuraavan palautusehdotuksen:

”Ehdotan että valtuutettu Karin ja Rissasen aloite palautetaan valmisteltavaksi siten että kävelykatua kokeiltaisiin edullisella väliaikaisratkaisulla esim. kesäaikaan.”

Eli Vaasankatu voidaan varsin edullisesti rauhoittaa kesäkuukausiksi kävelijöiden valtakunnaksi ja kun taas syksy saa, niin asukaspysäköinti ja autoliikenne ovat tervetulleita.

Tää olis hyvä juttu. Keskiviikkona nähdään kuinka käy!