Monien suurkaupunkien keskustoissa on viime vuosina raivattu lisää tilaa kävelijöille. Hienoja esimerkkejä löytyy New Yorkista Kööpenhaminaan. Keskusta-alueiden viihtyisyys on lisääntynyt ja liike-elämäkin hyötynyt. Helsingissä kävelykeskustan laajentaminen on kuitenkin ollut hidasta. Välttämättömän liikenteen ja kävelyalueiden yhteensovittaminen on ymmärrettävästi haastavaa ahtaalla niemellämme.
Maailmalla on noussut ”trendiksi” kokeilla kaupunkisuunnittelullisia ratkaisuja – aina ei tarvitse valaa heti tonneittain betonia, vaan testaamalla voidaan saadaan tietoa muutosten vaikutuksista kohtuullisillakin kustannuksilla. Kaikkea kun ei voi mallintaa ja ennustaa. Kokeilutkin täytyy kuitenkin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Hätiköiden ei tule hyvää. Tämän me olemme Helsingissäkin jo oppineet.
New Yorkin liikennevirasto (Department of Transportation) tutki yhdessätoista kokeilukohteessa kävelyalueiden vaikutusta paitsi liikenteeseen, myös alueiden elinkeinoelämään. ”The Economic Benefits of Sustainable Streets”-julkaisu on mielenkiintoista luettavaa. Kaikkein tunnetuinta New Yorkin kokeilua, Times Squarea, paremmin Helsinkiin vertautuu esim. Willoughy Plaza, jonka liikennemäärä on noin 2600 kävelijää tunnissa.
Tutkitusta 11 kohteesta kaikki pärjäsivät vähintään yhtä hyvin kuin verrokkinsa ja kahdeksan kohteen luonnehdinta yhdestätoista oli strong” tai ”very strong performer”. Näyttöä positiivisista vaikutuksista löytyy.
Samanlaisia tuloksia ollaan saatu muuallakin – paremmat kävelyolosuhteet lisäävät kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta.
Liikennemäärät Mannerheimintiellä vaihtelevat erittäin mielenkiintoisesti. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisun “Liikennemäärät Helsingin katuverkossa 2012” mukaan Ooppera- ja Finlandia-talon välillä kulkee päivittäin noin 32 000 – 35 000 ajoneuvoa. Kaistoja on henkilöautoliikenteelle yksi kumpaankin suuntaan (1+1) ja lisäksi on bussikaistat (1+1). Lasipalatsin ja Erottajan välillä liikennettä on vain 19000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta kaistoja on sekä etelään että pohjoiseen henkilöautoliikenteelle kaksi (2+2) eli yhteensä neljä. Jos suurempi henkilöautoliikenne mahtuu Oopperan ja Finlandiatalon välillä kahdelle kaistalle, mahtunee se kahdelle kaistalle Lasipalatsin ja Erottajan välilläkin.
Jos autoliikenne siirrettäisiin Mannerheimintien länsilaidalle, voitaisiin itälaita vapauttaa kävelijöille. Tähän tapaan.
Ja sama karttana. (Linkki painokelpoiseen pdf-tiedostoon (0,3mb).)
Kuva: Jaakko Pertilä
Ja havainnekuvana. (Linkki painokelpoiseen jpg-tiedostoon (4,6mb).)
Kuvan käsittely: Marko Bunn
Teen tänään valtuustoaloitteen ”kävelykatukokeilun toteuttamisesta Mannerheimintiellä”. Toivottavasti moni valtuustotoveri haluaa sen allekirjoittaa – nykyistä laajempi kävelykeskusta olisi hyväksi sekä keskustan liike-elämälle että kaupunkilaisille.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki toteuttaa kävelykatukokeilun Mannerheimintiellä Postikadun ja Erottajan välisen osuuden itäreunalla vuosina 2015-2016. Kokeilualueen laajuuden ja kokeilun keston määrittelee tarkemmin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kävelykatu toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.
Jätän aloitteessani avoimiksi sekä kokeilun keston että tarkan alueellisen rajauksen. Näihin kysymyksiin osaa poliitikkoa pätevämmän vastauksen antaa kaupunkisuunnitteluvirasto.
