Kaupunginhallitus 17.11.2014

Ensi maanantaina lukuisia asioita pöydältä ja monta uutta, mm. apulaiskaupunginjohtajan valinta on etenemässä kohti valtuustoa. Itselleni ehkä mielenkiintoisin on Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti siitä, miten kulttuurialan hallintoa ehkä pitäisi jumpata uuteen uskoon. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Oikaisuvaatimusasia: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Malmin lentäjät ovat tehneet neljä oikaisuvaatimusta Valtion ja Helsingin seudun suurten kuntien infrasopimuksesta, jonka nojalla valtio siirtää toimintonsa pois Malmin kentältä ja se vapautuu asuntotuotannolle jo lähivuosina. Päätämme hylätä oikaisuvaatimukset.

1 V 26.11.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottaminen

ok. Syksyn ehkä mielenkiintoisin henkilövalinta etenee – kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan valinta tehtäneen 26.11. valtuustossa. Ehdokkaiksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet sosialidemokraattien Hannu Penttilä, joka on hoitanut tointa viimeiset seitsemän vuotta ja meidän ehdokkaamme Anni Sinnemäki.
Anni-Sinnemaki-033-682x1024Me Helsingin Vihreät olemme johdonmukaisesti ajaneet koko 2000-luvun ajan Helsinkiin toimintatapaa, jossa kunnallisvaalien tulos näkyisi myös kaupungin johdossa. Puhumme mieluusti ”pormestarimallista”, joka on käytössä mm. Tampereella. Tähän suuntaan ollaankin erittäin todennäköisesti menossa, sillä sosiaalidemokraatteja lukuunottamatta kaikki valtuustoryhmät pitivät hyvänä ajatusta, että nyt valittavan apulaiskaupunginjohtajan pesti rajataan seuraavan valtuustokauden alkuun, jolloin uusi järjestelmä voisi aloittaa.

Meitä Vihreitä nykyinen tilanne, jossa kaupungissamme on kaksi Kokoomuksen johtajaa (kaupunginjohtaja Pajunen, Sote Sutinen) ja kaksi sosialidemokraattien apulaiskaupunginjohtajaa (Kaj Penttilä, Stj Viljanen), on kismittänyt paljon, sillä olemme olleet vuosina 2000-2004 ja 2009- sosialidemokraatteja suurempi ryhmä valtuustossa. Olisi itsestäänselvästi demokraattisempaa että meillä olisi kaksi apulaiskaupunginjohtajaa nykyisen yhden sijaan. On myös selvää, että jos häviämme vaalit 2017 demareille, tilanne kääntyisi taas päinvastaiseksi. Valinnan tulisi tapahtua avoimesti vaaleissa, ei kabineteissa kähmien.

Tällä hetkellä kaupunginhallituksen ”johtamisen jaosto” käy läpi vaihtoehtoja siitä, kuinka koko Helsingin hallinto 2017 järjestettäisiin. Uudistuksen ei pidä rajautua vain ylimmän johdon valintatapaan, vaan olla koko hallintotapaa uudistava. Lopputuloksena toivottavasti tehokkaampi, demokraattisempi ja sujuvampi kaupunki.

2 V 26.11.2014, Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen

ok. Kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajille ei ole ollut aiemmin määritelty vuosipalkkiota. Tämä johtui pitkälti siitä että aiemmin tärkeimmän, eli konsernijaoston puheenjohtaja, toimi samalla kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Nyt näille pj-pesteille ehdotetaan omaa vuosikorvausta, noin 7000 euroa.

3 V 26.11.2014, Innovaatiorahaston sääntöjen muutos

OK! Mahtavaa Erkki! Toisinaan aloitteista seuraakin jotain! Toveri Perälä teki viime vuonna aloitteen kaupunkimme ”innovaatiorahaston sääntöjen tarkistamisesta” siten että säännöt sallisivat myös sosiaalisten innovaatioiden, joilla ei ole suoraa elinkeinovaatimusta, tukemisen. Viime keväänä vastaus aloitteeseen oli nihkeähkö, joten palautimme sen kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton, rkp:n ja osan demareita tuella. Nyt sääntöjä on sitten valmisteltu ja saamme viedä valtuustoon esityksen, jonka sisältö kuuluu seuraavasti:

”Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 §n seuraavaan muotoon: ”Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.”

Hyvä Erkki!

ALOITTEET

Sitten aloitteisiin, jotka jätettiin viime viikolla pöydälle. Ne löytyvät tästä taulukosta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014 Satama-alueiden vuokrausperusteet (Katajanokka, Eteläsatama, Länsisatama, Hernesaari ym.)

ok. Kilpailuneutraliteettilainsäädännön vaatimusten mukaisesti Helsinki yhtiöittää Satamansa. Tästä seuraa se että liikelaitoksena toimivan Sataman käyttämät alueet täytyy vuokrata Satama Oy:lle.

Vuokrasopimuksiin sisältyy alueita, joiden osalta vuokrasopimukset voidaan irtisanoa sitä mukaa kun niille osoitetaan kaavoituksella jotain muuta käyttöä. Näitä on mm. Guggenheimille varattu tontti Etelä-Satamassa. Lisäksi vuokrataan vesialueita – tämä tarkoittaa siis laivareittejä.

2 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)

ok. Jätkäsaaren kaavoitus etenee. Nyt Saukonlaiturin länsiosan kaava. Itäosan valtuusto hyväksyi 2013.

Talous- ja suunnittelukeskus ja Kiinteistövirasto ovat, varsin perustellusti, huomauttaneet kaavassa olevan kanavan toteuttamiskustannuksista. Kanavan toteuttamiskustannukset eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja vähentävät kaupungin saamia tuloja. Tuo kanava tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Itsekin kyllä kyseenalaistan kanavan tarpeellisuuden kun vieressä on muutamien kymmenien metrien pääss merta, joka lienee varsin riittoisa ”vesielementti” asuinalueelle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_21906ABD-1CA6-42C9-90B5-CB06AE6E37AC_Liite_pdfEsittelijä perustelee ratkaisua sillä että

”Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty
kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty.”

Eli kustannuksia on ilmeisesti saatu hieman alaspäin. Pohjaongelma on se että kaavoittajalla ei ole kosketusta tulopuoleen, vaan osayleiskaavaa on voitu laatia ikäänkuin itsenäisenä taideteoksena – on suunniteltu ”korkeatasoista kaupunkikuvaa”, jonka toteuttaminen on sitten kallista. Ihan näin tämän ei tulevaisuudessa toivoisi menevän. Uudisrakentamisen ja kaavoittamisen tulisi olla kaupungille kannattavaa toimintaa.

3 V 26.11.2014, Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot 10620 – 16023)

ok. Tämä on iso ja monimutkainen keissi, mutta hyvä että on saatu jumpattua ratkaisu, jolla toteuttaminen lähtee käyntiin. Tämä projekti on keskeinen koko alueen rakentamisella, sillä keskukseen limittyy niin monta eri tekijää jäteasemasta lähtien.

Pääpiirteissään kyse on siitä että kun SRV lähti vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti suunnittelemaan Kalasataman keskuksen toteuttamista, kävi jatkosuunnittelun aikana selväksi että alkuperäinen suunnitelma ei ollut toteuttamiskelpoinen sellaisenaan. Nyt sopimusta rukataan muotoon, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
Liite-7_pdf__page_11_of_11_Isoimmat muutokset ovat sosiaali- ja terveysaseman siirtäminen erilliseen rakennukseen keskuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa sitten puolestaan se että liikekeskus laajenee entisestään terveysasemalta vapautuneisiin tiloihin. Lisäksi tonttikaupoista kaupungille tulevien tulojen ajoitusta vaiheistetaan – 142 miljoonaa euroa on kieltämättä sen kokoinen potti että on ymmärrettävää että sen maksaminen ei onnistu kerralla.

Esittelijän mukaan ”SRV:n esittämä suunnitelmamuutos on keskuksen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja myös kaupungin kannalta sekä toiminnallisesti että muutoin perusteltu.”

Itse olen laajemmassa mittakaavassa sitä mieltä että kaupunkikehittämisemme on liian ”ostoskeskusvetoista”. Riittääkö Kalasataman keskukselle, Kampin keskukselle ja Pasilalle todellakin asiakkaita? Ja jos riittää, niin riittääkö pienemmille liikkeille ja Hakaniemelle. Kyllä sillä roinan hankkimisellakin on rajansa. Mutta on hyvä että Kalasatamassa päästään nyt vihdoin rakentamaan. Ja kyllä mä diggaan siitä että sinne syntyy kunnon torneja!

4 V 26.11.2014, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin vuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 – 4)

ok. Viime vuonna tunteita herättäneessä Jätkäsaaren tornihotellikysymyksessä ollaan viimein pääsemässä rakennuslupavaiheeseen aiemmin hyväksytyn asemakaavan mukaisesti, jossa Jätkäsaareen rakennetaan yhden 33-kerroksisen maamerkin sijaan kaksi matalampaa 16-kerroksista tornia. Nyt päätetään tontin vuokraamisesta.
Untitled__Liite_copy___page_2_of_3_Samalla toinen rannan vanhoista sr-1 -suojelluista makasiinirakennuksista (L2) luovutetaan vastikkeetta vuokraajalle. Tätä perustellaan sillä että ”Haahtela-rakennuttaminen Oy:n 9.9.2014 laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä.” Rakennuksesta on jo löydetty sekä mikrobikasvustoja että asbestia. Tällä järjestelyllä kaupunki saa säilytettyä sr1-suojellun Lars Sonckin suunnitteleman makasiinin kaupunkikuvassa. Ja toinen makasiini on vielä riemunamme…

Investoinnin kokonaissumma on noin 90 miljoonaa euroa ja kongressihotelliin syntynee noin 100 työpaikkaa. Tätä voi verrata paperitehtaaseen. Hieno homma!

5 V 26.11.2014, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen

ok! Malmin kenttä siirtyy jälleen Helsingin hallintaan noin 80 vuoden tauon jälkeen ja nyt ostamme Finavialta ja rajavartiolaitokselta kentän rakennukset yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.
Bing_Maps

6 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Toteutuskilpailu on jäänyt jo kahdesti pöydälle pitkälti Verkkokaupan yhteydenottojen vuoksi. Pidämme toteutuskilpailua nykyisessä muodossaan kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltuna.

Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Osaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Helsingin kaupunginhallituksen eräisiin päätöksiin liitetyistä muutoksenhakuohjeista

Apulaisoikeusasemies on huomauttanut Helsinkiä kaupunginjohtajien palkkaukseen liittyvässä päätöksessä olleesta virheellisestä muutoksenhakuohjeesta. Helsinki oli ilmoittanut että päätöksessä oli muutoksenhakukielto, vaikka näin ei ollut asian laita.

Merkitsemme huomautuksen tiedoksi.

5 Green Net Finland ry:lle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttaminen

Green Net Finland ry on yhdistys, joka toimii ”ympäristöteknologian osaamiskeskuksena” Uudellamaalla. Jäseninä häärivät alueen kunnat ja kuntayhtymät. Rahoitusta haetaan EU:lta ja kansallisilta rahoittajilta.

Lainaa on maksamatta 48 750 euroa, ja sille annetaan maksuajaksi loka-joulukuun 2014 sijaan 31.8.2015. Viivästystä perustellaan rahoittajien pitkillä maksuajoilla, mm. ”Etelä-Suomen EAKR”, eli Etelä-Suomen EU-yksikkö, kuhnii maksuissa 220 vuorokautta.

6 Määrärahan myöntäminen kiinteistöviraston tilakeskukselle päiväkotiosakkeiden ostoa varten

ok. 2,3 miljoonaa euroa kahden päiväkotiprojektin toteuttamiseen.

– Noin 640 000 Päiväkoti Lunniin Lauttasaareen. Kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa.
– Noin 1,6 miljoonaa euroa Päiväkoti Jaalaan Jätkäsaaressa. Kokonaiskustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Perustamiskustannukset n. 40 000 – 50 000 euroa per päiväkotipaikka.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren kaatopaikan kunnostustöihin ja Myllypuron entisen kaatopaikan maisemointitöihin

ok. 520 000 euroa Vuosaaren kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin ja 100 000 euroa Myllypuron entisen kaatopaikan kohdalla sijaitsevan Alakivenpuiston maisemointitöihin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeiden lunastustarjous

ok. Helsingillä olisi halutessaan etuoikeus lunastaa kiinteistö kaupan yhteydessä. Emme halua.

2 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta

Ok! Petra Malin ehdotti valtuustoaloitteessaan että ylijäänyttä kouluruokaa myytäisiin ja. Nyt tätä sitten kokeillaan Herttoniemessä, jossa Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäänyt ruoka toimitetaan Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuriin. Mainiota.

Vähän vaikea on minun ymmärtää miksi Vasemmistoliitto tämän pyysi pöydälle – tämähän on suorastaan erinomainen tulos aloitteelle. Kokeilu pyörii jo!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue)

Suunnitteilla pysäköintilaitos 500 autolle. Melkoinen iisakin kirkko – maanalaiset alueet ovat olleet varattuna hankkeeseen jo vuodesta 2002. Nyt sisään- ja ulosajoaukkojen paikaksi on löydetty nykyisin paikoitusalueena toimiva tontti, johon YIT haluaisi ramppien lisäksi rakentaa myös toimitilarakennuksen. Tälle varataan nyt tontti jotta asiaa voidaan suunnitella.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_7671A110-F4F6-40AD-80E7-ECC6DC6AAD07_Liite_pdf

SIVISTYSTOIMI

1 Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti 31.3.2014

Iso asia. Strategian kirjauksen mukaisesti on nyt sitten selvitetty kulttuurialan organisaatiomallimme kokonaisuutta. Esittelijän mukaan:

”Esittelijä katsoo, että kulttuuritoimijoiden moninaisuus, niiden toimintojen erilaiset ydinsisällöt ja rytmit puoltavat sitä, että myös päätöksentekorakenne on hajautettu. Malli, jossa olisi yksi kokoava lautakunta, ja sen alla erilaisia jaostoja, ei olisi parannus nykytilaan verrattuna, vaan toisi järjestelmään pikemminkin kankeutta ja moniportaisuutta. Näin ollen esittelijä katsoo myös, että kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien yhdistämisestä saatavat hyödyt eivät ole niin merkittäviä, että johtokuntien yhdistämiseen tulisi ryhtyä.”

Toisaalta kaupunginmuseon johtokunta ehdotti että museoiden johtokunnat yhdistyisivät ja kulttuuri- ja kirjastolautakunta puolestaan lausui seuraavasti:

”Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa.

Oma ajatteluni kallistuu lähemmäksi kulttuurilautakunnan tai kaupunginmuseon johtokunnan näkemystä kuin esittelijän. Jää pöydälle jotta ehditään pureskella huolella.

2 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille
3 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle
4 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Vmax Oy:lle

ok. Laajasalossa Iso-Sarvaston venesatama-alueella vuokrataan tontit alueella jo toimiville yrityksille. Nykyiset vuokrasopimukset päättyvät vuoden vaihteessa.

5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten niin monessa muussakin hallituksen esityksessä, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin. Tätä ei kuitenkaan kompensoida normien purkamisella.

Ongelmia löydetään myös mm. siitä mihin tietoon rahoituspäätökset perustuvat. Yleisesti kuitenkin ”Helsingin kaupunki pitää erinomaisena hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta lisätä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.” Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa

Hoitotakuun toteutumisen seurantaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaati kaupungilta selvitystä miksi 56 ihmistä on joutunut odottamaan hoitoonpääsyä terveyskeskuksessa yli kolme kuukautta.

Helsinki vastaa tähän että kyse on tilastointivirheestä.

Terveysasemien osalta kolmen yli kolme kuukautta odottaneeksi todetun potilaan merkinnät johtuvat hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tehdyistä tilastointivirheistä. Tällöin potilas on virheellisesti merkitty hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tai kyse on tilanteesta, jossa potilas ei vastaanota hänelle tarjottua aikaa, vaan valitsee itse jonotuksen haluamalleen lääkärille, vaikka se ylittäisi kolmen kuukauden ajan. Ylilääkäreille tehdyn kyselyn mukaan terveysasemilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut yhtään yli kolme kuukautta hoitoa odottavaa potilasta.

2 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Palautimme Marin vuoden 2014 talousarvioon liittyvän ponnen valmisteluun 23.6. kaupunginhallituksen kokouksessa. Mari toivoi ponnessaan että kun varhaiskasvatusviraston tilojen, eli suomeksi päiväkotien, tilankäyttöä tehostetaan, samalla seurataan ettei tiivistäminen heikennä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Suorastaan kaupunkijärjellä ymmärrettävä tavoite – olisi varmaan kaikkien kannalta toivottavaa että lapset olisivat terveinä päiväkodeissa, eivätkä sairaina kodeissa, jolloin vanhempien työnteko muuttuu aika hankalaksi. Päiväkodin idea näin yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin on mahdollistaa vanhempien työnteko.

Varhaiskasvatuslautakunta lisäsi lausuntoa antaessaan seuraavan kappaleen:

Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja.

Eli varhaiskasvatuslautakunta on vahvasti sitä mieltä että tilankäyttöä tehostamalla ei lisää säästöjä varhaiskasvatuksesta enää voi saada. Tämä olisi hyvä kaupunginhallituksenkin todeta.

kklk 01 / 24.01.2012

Huomenna vuoden ensimmäisessä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksessa on muutama tavallista tärkeämpi kohta. En pääse itse työkiireiden vuoksi paikalle, vaan sijastani kokoukseen osallistuu Mikael Vakkari.

Esityslista löytyy täältä.

2 Kaupunginkirjaston esitykset vuoden 2011 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta sekä käyttötalousarvion määrärahan siirrosta vuodelle 2012

ok.

2 Kulttuurikeskuksen virkasuhteen irtisanominen

Kyseessä on siis maahanmuuttajien kulttuuriin keskittyneen Kulttuurikeskus Caisan johtajan Johanna Maulan irtisanominen.

Asia on selvästi monelle tärkeä; olen saanut aiheen tiimoilta useita kymmeniä sähköpostiviestejä ja vaikuttaa siltä että useat maahanmuuttajajärjestöt ovat kokeneet tärkeäksi puolustaa Johanna Maulaa prosessissa. Tuki kertoo siitä että järjestöjen keskuudessa Maulasta pidetään.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan tehtävä irtisanomisasiassa ei kuitenkaan ole arvioida Maulan suhteita maahanmuuttajajärjestöihin, vaan arvioida irtisanomisprosessin asiallisuutta. Jos katsomme että irtisanomisprosessi on kaupungin puolelta hoidettu oikeudenmukaisesti ja laillisesti, on lautakunnan hyväksyttävä esittelijän esitys.

Mielestäni esittelyteksti liitteineen osoittaa selvästi että irtisanomiselle on hyvät perusteet. Jos olisin kokouksessa, puoltaisin esittelijän esitystä.

Useimmat minulle sähköpostia lähettäneet tahot olivat erityisen huolestuneita maahanmuuttajien kulttuuripalveluiden jatkumisesta ja laadusta jos Johanna Maula irtisanotaan. Minä olisin todella huolestunut tilanteesta, jos niiden jatkuminen olisi kiinni yhdestä ihmisestä. Ei nimittäin ole. Helsingin kaupunki, Helsingin kulttuurikeskus, me Vihreät ja uskoakseni koko kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vahvasti sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään maahanmuuttajien kulttuuripalveluita sekä Caisassa että muilla tavoilla.

Johanna Maulan irtisanominen ei tarkoita maahanmuuttajien kulttuuripalveluiden alasajoa.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kulttuuritoimen organisointiselvityksestä

Tämä on erittäin tärkeä asia, josta olen kirjoittanut blogillani aiemminkin. Kyse on siis siitä kuinka Helsingin kulttuuripalveluita tulevaisuudessa poliittisesti ohjataan. Mielestäni tällä hetkellä poliittinen valta on aivan liian hajallaan ja kokonaisnäkemys puuttuu. Tai vaikka kokonaisnäkemystä (*krhm*) löytyisikin, alaa ei pystytä ohjaamaan. Olenkin esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä että esityksen mukaiset lautakunnat tulisi yhdistää ”uudeksi nykyistä isommaksi kulttuurilautakunnaksi”.

Sen sijaan tästä lausunnosta (ja lausuntokierrokselta) puuttuu kokonaan helsinkiläisen kulttuuripolitiikan virtahepo kokoushuoneessa: Helsingin kaupunginteatterin hallinnollinen asema.

Helsingin kaupunginteatterin säätiön hallitusta on johtanut käsittääkseni jo 1980-luvulta lähtien sosiaalidemokraattien Jorma Bergholm. Vaalitulokset ja muut henkilöt vaihtuvat – Jorma pysyy. Kaupunginteatteri on SDP:n ikuinen läänitys. Siksipä Kaupunginteatterin säätiön hallinnollinen asema onkin noussut paljon todellista suuremmaksi kysymykseksi. Ja näemmä siihen ei sitten tälläkään kertaa koskettaisi.

Nyt ei saa ymmärtää väärin: minun puolestani kaupunginteatterin säätiön hallitus saa (ja itseasiassa lain mukaan tuleekin) jatkaa toimintaansa. Ja Jorma saa minun puolestani jatkaa puheenjohtajana vaikka 2020-luvulle saakka. Hyvinhän kaupunginteatterilla menee sekä taiteellisesti että taloudellisesti!

Mutta tulevalle ”Superkulttuuri- ja kirjastolautakunnalle” on saatava Kaupunginteatterin avustusta raamittava valta. Jonkin poliittisen elimen pitää pystyä tarkastelemaan koko teatteri- ja etenkin VOS-teatterikenttää kokonaisuutena: nyt kaupunginteatteri pääsisi lobbaamaan oman budjettinsa suoraan kaupunginjohtajalta. Tämä epätasa-arvo kävisi erityisen selvästi ilmi jos/kun lautakuntamme joutuu etsimään säästöjä myös teattereiden toiminta-avustuksista.

Kaupunginteatteri on osa VOS-teatterikenttää, joten sitä täytyy kohdella samalla tavalla kuin muitakin toimijoita.

Myöskään kaupunginteatterin asema säätiönä ei ole este: täsmälleen esittämälläni tavalla jaamme tukea myös esim. UMO-säätiölle, joka on VOS-orkesteri.

Lisäisinkin mieluusti päätöksen viimeiseen kappaleeseen vielä yhden lauseen:

”Edellä esitetyt muutosehdotukset huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa lautakuntien yhdistämistä uudeksi nykyistä isommaksi kulttuurilautakunnaksi. Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.

Lisäys kursivoituna.

2 Kohdeavustusten myöntäminen, 1.jako

ok.

3 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 1. jako

ok.

4 Musiikkiteatteri-ilmaisun koulu Mustin ylimääräinen kerta-avustusanomus

ok, karuahan tämä on kun summat ovat näin naurettavan pieniä.

kulttuurialan organisaatiotarkastelu

Kulttuuristrategian rinnalla kulttuuripuolella tapahtuu tällä hetkellä toinen yhtä merkittävä prosessi. Helsingin Talous- ja suunnittelukeskuksen johdolla tarkastellaan koko kulttuurialan organisaatiorakennetta.

Tämän tarkastelun taustalla on se, että kulttuurilautakunta olisi viime vuonna halunnut kaupunginteatterin oman budjettivaltansa alle. Tuolloin olisimme voineet kohdistaa osan säästötavoitteestamme (400 000€) kaupunginteatteriin ja näin meidän ei olisi tarvinnut tehdä niin isoja leikkauksia muiden teattereiden ja musiikkioppilaitosten avustuksiin. Kaupunginteatterin kohdalla närää herätti muussa teatterikentässä erityisesti se, että se välttyi säästöiltä kokonaan 2011.

Emme siis saaneet tahtoamme lävitse syksyn budjettineuvotteluissa. Saimme kuitenkin läpi kirjauksen että ”organisaatiota tarkastellaan”. On syytäkin. Kulttuurialan poliittinen hallintamalli ei mielestäni ole tällä hetkellä paras mahdollinen.

Törmäsin Harakan saarella kesällä yllättäen H.R.Gigerin teokseen!

Kulttuuri herättää kaikissa ihmisissä tunteita – sekä positiivisia että negatiivisia. Siitä on aina helppo olla jotain mieltä. Tästä seurannee myös kulttuurin suhteellinen kiinnostavuus poliittisissa piireissä. Ainakin meillä Vihreillä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäseniksi on aina paljon hakijoita, vaikka kulttuurilautakunta päättääkin suhteellisen pienistä rahoista, vain hiukan yli kuudenkymmenen miljoonan budjetista, jossa todellista ”kulttuuripoliittista liikkumavaraa” on vuositasolla vain muutamia satojatuhansia, jos sitäkään. Esim. yleisten töiden lautakunta hallinnoi noin 135 miljoonan rakennusvirastoa ja kiinteistölautakunta yli puolen miljardin vuokratulopakettia.

Myös poliittista liikkumatilaa tuntuu syntyvän muille hallintokunnille helpommin – esim. pyöräily sai viime syksyn budjettineuvotteluissa kaksi miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tuollaisista nousuista kulttuurin vapaa kenttä voi vain haaveilla.

Ihmisten intoa päästä päättämään kulttuurista onkin sitten tyydytetty perustamalla jokaiselle laitokselle oma johtokunta. Esim. kaupunginteatterin säätiöllä on kätevästi sekä 14-henkinen edustajisto että seitsemänjäseninen hallitus.

jäseniä varajäseniä
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 9 9
Teatterisäätiön edustajisto

14 7
Teatterisäätiön hallitus

7
Kaupunginorkesterin johtokunta

9 9
Taidemuseon johtokunta

9 9
Museon johtokunta

9 9
Yhteensä

57 36

Eikö pärjättäisi vähemmällä? Kulttuuria hallinnoi yli kuusi kertaa suurempi joukko luottamushenkilöitä kuin budjetillisesti kuusi kertaa suurempaa kiinteistötoimea. Mitä hallinnon ja budjettivallan hajauttamisesta seuraa?

HKT:n alla siis sekä edustajisto että hallitus.

Ensinnäkin siitä seuraa se, että kulttuurialan kokonaisuutta tarkastellaan ensimmäisen kerran vasta sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen pöydällä. Sillä pöydällä taas on niin paljon asioita, että varsinainen strategisen tason ohjaus jää vääjämättä vähemmälle. Helsingissä kukaan ei mieti kulttuuripolitiikan ”suuria linjoja” ja vaikka miettisikin, niin ei kykenisi ohjaamaan. Toivottavasti tuleva kulttuuristrategia selkeyttää tilannetta. Ilman organisaatiouudistusta mainion oloinen strategia saattaa kuitenkin jäädä tyngäksi.

Konkreettisesti vuositasolla se tarkoittaa sitä, että säästöjä ei voida edes kulttuurialan sisällä aina kohdistaa sinne, missä ne vähiten kirpaisisivat.

Budjettineuvottelutasolla se tarkoittaa mielestäni kulttuurialan jo valmiiksi huonon neuvotteluaseman suhteellista heikentymistä – yhden strategisesti perustellun äänen sijaan budjettineuvotteluihin yrittää vaikuttaa viisi eri toimijaa eri intresseineen.

Omia johtokuntia perustellaan usein asiantuntijuuden tarpeella. Tiedän saavani liudan vihamiehiä, mutta mielestäni asiantuntijuus ei johtokuntien päätösasiakirjoja selaamalla näy kyllä yhtään millään tavalla. Esim. kaupunginorkesterin johtokunta, joka kokoontui vuonna 2009 kokonaiset kolme kerta merkitsi kaikki päätökset tiedoksi esittelijän mukaisesti. Eikö kaupunginorkesterin päätöksiä olisi voitu nakutella esityslistan mukaisesti aivan yhtä asiantuntevasti myös kulttuurilautakunnassa?

Oma näkemykseni onkin se, että kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin johtokunnat kannattaisi lakkauttaa ja niiden asiat siirtää kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle. Myös kaupunginteatterin edustajiston kannattaisi lakkauttaa. Kaupunginteatterin säätiön hallitus säilyisi, mutta kaupunginteatterin avustus tulisi saattaa osaksi ammattiteattereiden avustusten kokonaispakettia ja kulttuurilautakunnan budjettivallan alle. Kaupunginteatterin kohdalla palattaisiin tällöin itseasiassa vain muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.

Näin syntyvä ”super-kulttuurilautakunta” ei ole vielä liian iso budjetillisesti:

Menot yhteensä Toimintakate
Kaupunginkirjasto 34 980 -32 104
Kulttuurikeskus 12 717 -11 553
Savoy-teatteri 1 337 -799
Yhteisöjen tukeminen 11646 -11 646
Avustukset ammattiteattereille (VOS) 3147 -3 147
Helsingin taidemuseo 6 231 -5 630
Kaupunginmuseo 7 181 -6 833
HKO 14 352 -13 450
Avustus Suomen Kansallisoopperan Säätiölle 3546 -3 546
Avustus Helsingin teatterisäätiölle (HKT) 15 000* -7 757
Yhteensä 110 137 -96 465

*arvio, koska en löytänyt Kaupunginteatterin lukuja internetistä. Suuruusluokka on oikea.

Mielestäni lautakunnalla ei olisi myöskään liikaa asioita – jos tarkempaa tutustumista joidenkin alojen kohdalta tarvittaisiin, voi lautakunta asettaa keskuudestaan jaostoja, esim. kaupunginmuseota tai teatteria varten. Näinhän toimimme jo nyt esimerkiksi avustusten valmistelussa. Voimakkaamman poliittisen aseman ansiosta lautakunta uskaltaisi myös nykyistä paremmin käyttää poliittista valtaansa.

Todennäköisesti kulttuuripolittisen päätöksenteon laatu paranisi jos kykenisimme tarkastelemaan koko kenttää kokonaisuutena ja käyttämään todellista ohjaavaa budjettivaltaa.

Toinen vaihtoehto voisi olla yhdistää museoiden johtokunnat omaksi lautakunnakseen, kirjastolle oma lautakuntansa ja tuoda HKT ja HKO uuden ”kulttuurilautakunnan” alle. HKT:n hallitus säilyisi, mutta HKT:n avustuksesta päättäisi lautakunta.

Tällöin päätöksenteko säilyisi superlautakuntaa lähempänä toimijoita, mutta samankaltaiset organisaatiot olisivat kuitenkin saman lautakunnan alla. Olen vahvasti sitä mieltä, että kaupungin musiikki- ja teatteritoimintaa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tämä mahdollistaisi toimijoiden nykyistä tasapuolisemman kohtelun.

Tärkeä kysymys on kuitenkin se, kykeneekö poliittinen hallintokoneisto leikkaamaan itseään? Ehdotuksenihan lakkauttaisi noin 40 luottamustointa ja varajäsenet vielä päälle, yhteensä siis noin 60-70 pestiä. Rahaakin saattaisi säästyä. Rohkeutta tällaiseen päätökseen tarvitaan, toivottavasti sitä löytyy kaikista ryhmistä.