Huomisen valtuuston eniten keskustelua herättävä aihe on Jätkäsaaren torni. Syystäkin, merkittävä päätös tulossa.

Yleisesti ottaen suhtaudun torniin neutraalisti – jostain syystä minussa ei ole herännyt kovin kuumia tunteita rakennuksesta suuntaan tai toiseen. Kaupunginhallituksessa kuitenkin äänestin asemakaavan muutoksen puolesta. Miksi? Ajattelin että minunkin olisi hyvä avata kaupunginhallitus-blogauksia laveammin valintani taustoja.

Useimmiten kaavamuutosta on perusteltu enemmän elinkeinopoliittisilla ja vastutettu kaupunkikuvallisilla perusteilla. Otetaan asia kerrallaan.

Kaupunkikuva

Tornia on vastustettu erityisesti kaupunkikuvallisilla perusteilla. Eli mm. siksi että torni on vain halpa kopio Tukholmassa sijaitsevasta, ei sovi Jätkäsaareen, tuhoaa Helsingin siluetin, varjostaa koko kaupungin, asukkaat vastustavat ja että se on vaan yleisesti ottaen susiruma.

En kannattaisi 33-kerroksisen tornin rakentamista vanhaan kantakaupunkiin missään nimessä. Kantakaupungin historiallinen räystäskorkeus ja korttelirakenne luovat sille oman ilmeensä. Jätkäsaari ei kuitenkaan ole vanhaa kantakaupunkia – se on uusi kaupunginosa, jolla on oma uusi ilmeensä.

Torni ei myöskään ole arkkitehtuuriltaan Tukholman tornin kopio, korkeintaan serkku. Varjostuksesta puolestaan on tehty tutkimukset ja suurimmaksi osaksi varjot lankeavat risteysalueelle ja mereen. Torni ei varjosta Jätkäsaarta eikä vastapäistä rantaa pahasti.

Asukaspalautetta olen saanut moneen suuntaan – tiedän asukasyhdistysten kannat, mutta minuun on ottanut yhteyttä myös moni Jätkäsaareen muuttava, jotka nimenomaan toivovat hotellia, mm. parempien palveluiden vuoksi.

Ulkonäkö taas on pitkälti makukysymys: minun mielestäni Kämp Tower näyttää ihan hyvältä.

Kaupunkikuva-keskusteluun haluaisin nostaa kuitenkin kaksi näkökulmaa, joita en ole usein kuullut esitettävän.

1. Torni on osa katurakennetta

Tornit on usein Suomessa haluttu rakentaa kuin avaruusraketeiksi laukaisualustalle – yksinäinen Barad-dûr valtaisan aukion keskelle. Se ei ole hyvää kaupunkia. Tällaista suunnittelua valitettavasti löytyy mm. Keski-Pasilan kaavasta. Paljon fiksumpaa ja ihmislähtöisempää olisi rakentaa tornit osaksi katurakennetta kuten esim. Vancouverissa tehdään. Jätkäsaaren torni on osa katua.

2. Torni ei merkittävästi muuta kantakaupungin katunäkymiä

Jätkäsaaren tornin kerrotaan pilaavan Helsingin siluetin. Kuinka usein kuitenkaan katselemme kaupunkiamme ”siluettiperspektiivistä”, eli esim. tuomiokirkon tornista, mereltä tai helikopterista? Niinpä niin. Ison hankkeen kohdalla kannattaakin tarkastella tornin vaikutuksia nimenomaan katutasoon – siihen sammakkoperspketiiviin, josta jokainen meistä kaupunkiamme päivittäin katselee.

Itse tutustuin tornin vaikutuksiin Google Earth -ohjelman avulla. ”Taloaktiivi” Janne Hirvonen on tehnyt Google Scetchup 3d-mallin, jonka avulla kotikoneella voi katsella tornia mistä tahansa nurkalta vaan haluaa. Ohessa muutamia näkymiä.

Lännestä kaupunkia lähestyttäessä Lauttasaaren silta on lähempänä tornia. Länsiväylältä tullessa torni jää voimalaitosten taakse.

Kaapelitehtaan edustalta tornista erottuu pieni huippu.

Parhaiten torni näkyy Mechelininkadulle, jolle se luo maamerkin – ”loppupisteen”,joka on mielestäni ihan onnistunut ajatus. Googlen kuvasta puuttuvat puut:

Marian sairaalan kohdalta ”virallinen” havainnekuva.

Myös Baanalle se näkyisi komeasti Porkkalankadun sillan jälkeen:

Nosturin terassilta ja tulevan Elmun konepajahallin edustalta se näkyy hyvin, mutta istuu mielestäni maisemaan.

Fredan ja Kalevankadun mutkaan nurkka erottuu juuri ja juuri.

Kauppatorille ja ylipäätään Suomenlinnasta pohjoiseen suuntautuvaan kansallismaisemaan tornilla ei ole mitään merkitystä. Torni ei näy.

Ohessa Sampo Honkalan tekemä mallinnos, johon torni on lisätty. Kuva on ilmeisesti otettu satamaan saapuvasta ruotsinlaivasta. Onko maisema pilalla? Ei mielestäni tästäkään kulmasta.

Elinkeinopolitiikka

Entäs sitten se elinkeinopolitiikka? Mitä sillä tarkoitetaan?

Jätkäsaaren torni toisi Helsinkiin taloudellista toimeliaisuutta monella tapaa:
– rakennusvaiheessa noin 1500 henkilötyövuotta työtä
– konferenssihotelli tarjoaisi noin 100 pysyvää työpaikkaa
– maanvuokratuloina hotelli tuottaisi kaupungille noin 800 000 – 900 000 euroa vuodessa tai
– tontin myynti noin 16-18,6 milj. euroa kertaluonteisesti.
– kiinteistöveron tuotto
– työntekijöiden kunnallisverotuotto
– kongressimatkailijoiden kulutuksena muualla Helsingissä

Näitä tuloja ei voi ohittaa olankohautuksella.

Helsingin nykyinen verorahoitus ei riitä peruspalveluiden rahoittamiseen, vaan tulojen ja menojen ero on katettu pääosin Helsingin Energian tuloutuksilla. Kaupungin kasvun vaatimat investoinnit on puolestaan rahoitettu velkarahalla. Näin ei voi toimia ikuisesti, etenkin kun hallitus on suuressa viisaudessaan leikannut kuntien valtionosuuksia, eikä Helsingin Energiastakaan pian voida tulouttaa kaupungin kassaan entiseen malliin.

Valinta

Asiaa monelta kantilta pohdittuani pidän tornin vaikutuksia Helsingin kaupunkikuvaan siedettävinä ja osin jopa positiivisina. Elinkeinopoliittiset vaikutukset ovat yksiselitteisen positiivisia. Lisäksi olen hiukan huolissani Helsingin maineesta ja houkuttelevuudesta investointikohteena, kun valtuuston tehtäväksi näyttää muodostuvan kerta toisensa jälkeen torpata hankkeita. Kaiken kieltävällä linjalla emme pidemmän päälle pärjää.

Näistä syistä aion huomenna äänestää kaavamuutoksen puolesta.