Pajunen haluaa lisää autoja Helsingin keskustaan

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja ydinkeskustan yrittäjät ottivat poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa Helsingin keskustan yksityisautoilun puolesta torstaina.

”Autoilevat ihmiset käyttävät merkittävästi rahaa”, Pajunen arvioi.

Hän tyrmää ajatuksen ruuhkamaksuista kantakaupungin rajoilla. Se johtaisi keskustan autioitumiseen ja asioinnin siirtymistä entistä enemmän isoihin kauppakeskuksiin.

Vihdoinkin joku sanoo mielipiteensä ääneen. Tavallinen toimintatapa helsinkiläisessä kunnallispolitiikassa kun ollut se, että kaikki puolueet julistavat julkisen liikenteen autuuden mantraa mutta käytännön politiikka puhuu eri kieltä. Kok.dem. -puolueen lausuntoja seuratessa on tullut todettua useasti Tuomiojan tunnetuksi tekemä ”kognitiivisen dissonanssi” – sanojen ja tekojen ristiriita… Vihreiden sisäisessä keskustelussa kokoomuksen ja demareiden yhteenliittymää kutsutaankin usein autoilupuolueeksi.

Yrittäjät ehdottavat, että pysäköintimaksuja alennetaan keskustassa iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi pääväylien liikennettä pitää tehdä sujuvammaksi liikennevalojen ”vihreiden aaltojen” avulla.

Kävelykatu on tervetullut, mutta vain Aleksanterinkadun alueelle. Sen sijaan Rautatieaseman tienoo ja Esplanadit halutaan pitää avoinna yksityisautoille.

Yrittäjät haluavat myös, että keskustatunneli rakennetaan.

Keskustatunnelin kustannuksiksi arvioidaan tällä hetkellä n. 500 miljoonaa Euroa.

Olen niin monella tapaa eri mieltä Pajusen kanssa, että vaikea tietää mistä aloittaa.

Lähdetään nyt ensin tuosta ajatuksesta että erityisesti autot tuovat maksavia asiakkaita ja elävän kaupunkikeskustan. Onko todella näin? Onko heillä näyttää jotain tutkittua tietoa asiasta? Kokemuksia maailmalta?

Kehäteiden varsilla olevien kauppojen vetovoima on fakta, jota ei keskustan autoittamisella kumota. Elävän keskustan perään on turha itkeä jos ensin on kaavoitettu markkinat kilometrien päähän. Vantaa, Espoo, Sipoo ja Helsinki itse (Itäkeskus) ovat luoneet kauppapaikkoja, jotka kilpailevat autoilevista asiakkaista ja ostovoimasta keskustan kanssa. Ja ne ovat olemassa helpoitetaan autoilua ydinkeskustassa tai ei.

On muuten lähes luonnonlakiin verrattava sääntö, että kauppiaat vastustavat kävelykeskustojen luomista. Ja yhtä universaalia on se, että muutaman vuoden kuluttua päätöstä kiitetään.

Ihmiset luovat elämää eivät autot

Stockmannin, Kämpin ja Kampin keskuksen asiakkaista suurin osa kulkee julkisilla kulkuneuvoilla, asematunnelin asiakkaista kaikki. Keskustan suuri valtti kehäteiden marketteihin on nimenomaan hyvät julkiset yhteydet ja mannermainen suurkaupungin tunnelma, jossa ihmiset liikkuvat kävellen; terassit, ravintolat, puistot, katutaiteilijat, laadukkaat erikoisliikkeet ja muut monipuoliset palvelut luovat elävän urbaanin ilmapiirin. Se on jotain mitä Jumbo ei voi koskaan tarjota vaikka parkkipaikat olisivatkin ilmaisia.

Mitä Esplanadin ympäristö voisikaan kesäisin olla jos edes Pohjois-Esplanadi olisi kokonaan kävelykatu? Eikö Zysselläkin olisi viihtyisämpää jos Strindberg sijaitsisi kävelykadun eikä ruuhkaisen autotien varressa? Harvalla turistilla on myöskään auto Helsingin keskustassa…

Toinen aivan käsittämätön asia on se, mihin nuo lisäautot aiotaan keskustassa työntää? Jo nyt kaikki tiet Oopperatalolta etelään ovat ruuhkaisia klo 7-18. Ei sinne mahdu lisää autoja, kaikki paikat ovat täynnä ja Mannerheimintietä on vaikea leventää. Jo nyt autojen ja liikenteen määrä tekee mielestäni keskustasta epämiellyttävän ympäristön; Meluisan ja saasteisen. Pelastuksena yhtälöön pidetään keskustatunnelia.

Keskustatunneli ei ratkaise mitään.

Ensinnäkin se ei vähennä liikennettä. Pikemminkin päinvastoin, Helsingin keskustan alueen kauttakulkuliikenne lisääntyisi ja maanpäällinenkin liikenne ruuhkautuisi entisestään, etenkin tunnelin ulostulojen kohdilta. Keskustatunneli ei siis vähennä keskustan maanpäällistä liikennettä. Keskustatunneli ei myöskään vähennä päästöjä – niiden jakaantuminen vain muuttuu tuuletusjärjestelmien ansiosta pistemäisemmäksi heikentäen ilmanlaatua ratkaisevasti monessa kohtaa. Jo nyt ilmanlaatu on monina päivinä huono; miten se paranee autojen määrää reilusti lisäämällä? Paraneeko keskustan vetovoima lisäämällä ilmansaasteita? En nyt edes viitsi ryhtyä paasaamaan ”ilmastotalkoista”, joissa ilmeisesti kaupunkimmekin pitäisi olla mukana.

Keskustatunnelin arvioitu hinta tällä hetkellä on n. 500 miljoonaa euroa. Onko yksityisautoilua edistävä tunneli oikeasti tärkein rahareikä kaupungissamme tällä hetkellä? Eikö ole mitään muuta keinoa ratkaista keskustan liikenneongelmia? Eikö rahalle olisi mitään parempaa käyttöä? Summa on valtava, täysin arkikokemuksen ulkopuolella, ja samaan aikaan nuorisotaloja suljetaan Itä-Helsingissä muutamien kymmenien tuhansien eurojen puutteen vuoksi. Sitten ihmetellään kun jengi voi huonosti…

Kunnallinen talous on erittäin pitkälle nollasummapeliä; kaikkea ei voida saada. Mistä pitää luopua jotta tunneli voidaan rakentaa? Kenen etuja se ajaa?

Etevi summaa asian hyvin.

Pajunen: ”Ruuhkamaksuja ei pidä tuoda tänne missään nimessä. Se merkitsee kaupunkirakenteen räjäyttämistä amerikkalaistyyliseksi satelliittikaupungiksi.”

Mainiota, että Jussikin pitää kaupunkirakenteen hajoamista ja ”amerikkalaistyylistä satelliittikaupunkia” epätoivottavana. Raivon partaalle kommentti saa kun se esitetään tässä yhteydessä. Amerikkalaisen ”suburban sprawlin” kun on nimenomaan luonut rajoittamaton autoilu. Käsittämätöntä! Pääkaupunkiseudulla yksityisautoilun kannustaminen johtaa kaupunkirakenteen hajoamiseen.

Ruuhkamaksuja on kaikkialla vastustettu samalla argumentilla. Ja se on osoitettu paikkaansa pitämättömäksi mm. Lontoossa ja Tukholmassa. Autojen määrän väheneminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien kattamassa kaupungissa jopa lisää keskustan vetovoimaisuutta.

Hilpeintä koko ulostulossa on sen idealistisuus – Pajusen mielipiteet eivät vastaa kokemuksia maailmalta tai tutkimustuloksia. Ne ovat ideologisia, mutta niitä ei pidetä sellaisina, vaan ne nähdään ”tosiasioihin” ja ”talouden realiteetteihin” perustuvina. Mielipiteestä ei tee kiveen kirjoitettua totuutta se, että se lausutaan syvällä rintaäänellä kravatti kaulassa kauppakamarin tiedotustilaisuudessa. ”Haihattelevien viherpipertäjien” näkemykset pohjaavat tässä asiassa paremmin tosiasioihin.