Ollaan tällä viikolla Orkestar Bordurkan kanssa pienimuotoisella Suomen kierroksella – 5 keikkaa peräkkäisinä päivinä: Helsinki (Perinnearkku), Tampere (Telakka), Seinäjoki (Bar15), Joensuu (Teatteriravintola/Hippa-klubi) ja Savonlinna (Ilola).

Kilometrejä tulee noin 1260km:

Leppoisaa touhua. Etuoikeutettua oikeastaan. Niin hauskoja hommia saa työkseen tehdä erinomaisen hyvässä seurassa.

Suomalaisen esittävän kulttuurin kiertuetoiminnasta kirjoittanen lähiaikoina lisää, mutta tähän heti vertailuksi yksi ero muuhun Eurooppaan:

Samalla kilometrimäärällä Saksassa voi orkesteri kiertää Berliinistä käsin Hannoveriin, Leipzgiin, Dresdeniin ja Prahaan, jotka kaikki ovat miljoonakaupunkeja. Jos kiertueemme olisi vienyt meidät napapiirille tai Ouluun asti, olisi Eurooppalainen bändi (tai vaikkapa tanssiryhmä) voinut vastaavasti käväistä Pariisissa.

On mielestäni selvää, että pitkät etäisyydet tekevät Suomessa keikkailusta vähemmän kannattavaa kuin muualla. Tämä on yksi hyvä syy siihen, miksi kiertuetoimintaa pitäsi maassamme tukea.