Aamun Hesarissa (maksullinen) oli ensimmäisen Suomenkin markkinoille saapuvan sähköauton, Mitsubisin IMiEV:n, koeajo.
Toimittajan arvio auton ajo-ominaisuuksista oli positiivinen: ”Ensivaikutelma on äänettömyys. Takavetoinen auto kulkee ja kiihtyy kuin huomaamatta.”. Juttu ei kuitenkaan keskittynyt näihin sähköauton hyviin puoliin vaan tarkoituksena oli kokeilla ”pääsemmekö iMiEV:llä Hämeenlinnasta Vantaalle.”.
Mikä ettei. Sopiihan sitä kokeilla. Tulos oli odotettu: auto hyytyi ennen pääkaupunkiseutua. Ja näin toimittaja sai todistettua että sähköautosta ei ole polttomoottoriauton korvaajaksi.
M.O.T.?
On täysin ääliömäistä verrata sähköauton toimintasädettä polttomoottoriautoon. On kyse kahdesta täysin eri keksinnöstä, joilla on erilaiset käyttötarkoitukset ja ne syntyivät erilaisista tarpeista erilaisiin maailmoihin.
Tiehallinnon tiefakta 2009:
Suomalaiset tekevät keskimäärin 3 matkaa vuorokaudessa, joihin
käytetään pysähdyksineen 70 minuuttia. Matkojen keskipituus on 15 km
ja koko päivän aikana suomalaiset liikkuvat keskimäärin 42 km.
Autolla ei keskimäärin tarvitse taittaa 91 kilometrin matkaa, joka Hämeenlinnasta Vantaalle olisi! 42 kilometriä riittää! Ja usein varmasti vieläkin vähempi. Harvempi meistä yhdellä kerralla koko suoritetta suhaa.
Nopea haku VR:n sivuilta ensi maanantaille tuotti Hämeenlinnasta Tikkurilaan vaatimattomat 29 junayhteyttä. Luulisin Matkahuollonkin tarjoavan vielä lisää vaihtoehtoja.
Tulevaisuuden nykyistä ilmastoneutraalimmassa yhteiskunnassa tuollaisia matkoja ei ajeta henkilöautolla.
Sähköautot voisivat korvata nykyiselläänkin jo suurimman osan liikkumisen tarpeesta kesän lomareissuja ja sukulointeja lukuunottamatta. Miksei niitä varten voisi vuokrata erikseen autoa? Miksei sähköautokauppias voisi tarjota rajallisen toimintasäteen ajokin oheen edullista vuokra-pirssiä pitkille matkoille?
Ilmastonmuutos ja ”öljyhuippu” eivät anna armoa – mitä pikemmin vaihtoehtoisia voimanlähteitä saadaan sarjatuotantoon, sen parempi. Vielä niitäkin tärkeämpää on kuitenkin saada muutettua koko autoilun paradigmaa – miten autoa käytetään, mihin sitä oikeasti tarvitaan ja mitkä sen rajat ovat. Auton päivät yksilöllisen vapauden symbolina ovat ohi.
Pääkaupunkiseudulla henkilöauton kyydissä on keskimäärin 1,3 henkilöä. Autoilun päästöt vähenisivät puoleen myös sillä että tuo lukema nostettaisiin 2,6:een. Ja tuo olisi toteuttavissa vaikkapa huomenna toisin kuin teknis-tieteelliset sähköauto-fantasiat. Jos vain tahtoa löytyisi. Ei löytyne.
Tässä pitäisi kyllä tapahtua myös jonkinlainen kustannusrakenteen muutos. Nykyiselläänhän auton kiinteät kustannukset ovat suhteessa korkeat ja käyttökustanuksiin nähden mistä taas aiheutuu se että joukkoliikenne ei ole kovinkaan kustannustehokas vaihtoehto auton omistajalle.
Ehkä sähköauto jo tekniikan puolesta muuttaa tätä asetelmaa, vielä ei ole sähköauton kiinteistä kustannuksista ihan hirveästi tietoa (tai ainakaan en itse viitsinyt etsiä). Käsittääkseni ylläpitokustannukset ovat akut poislukien alhaisemmat kuin tavan kotteroilla. Joka tapauksessa yleistymistä edesauttaisi se että joukkoliikenteen käyttö auton ohella pyrittäisiin tekemään kustannuksiltaan järkeväksi. Toki yleisesti ottaen olisi pyrittävä autoilun vähentämiseen, sähköautonkin käyttö kuluttaa energiaa ja tiestöä.
Kuuntelin Radio Suomesta myös ohjelmaa jossa oli juttua sähköautosta. Maahantuoja myös totesi siinä että sähköautojen jälkimarkkinat ovat jollain lailla toisenlaiset kuin tavallisten autojen, mikä myös vaikuttaa omistamisen kustannuksiin. En valitettavasti ehtinyt kuulemaan minkälaisia eroavisuuksia oli, olettaisin että liittyvät akkujen käyttöikään.
Ehdottaisinkin lääkkeeksi polttomoottoriautojen laittamista luvanvaraiseksi. Jos haluaa moisella ajella niin pitäisi käydä erikseen kerran vuodessa tai useamminkin poliisilaitoksen vegaanihipiltä käydä ruinaamassa lupa polttomoottoriauton käyttämiseen, mielellään vielä mahdollisimman brezhneviläisen byrokratian ryydittämänä. Kyllä vaikuttaa helpolta
sähköautoilu silloin!
Moikka!
Minulla on Elcat Cityvan 2oo vm 98. Olen ollut tyytyväinen ja pidän autoa todella hauskana kulkimena. Huiput olen saanut 88km/h. Autossa uudehkot akut ja matkaa pääsee 50-60km täällä Jyväskylän mäkisessä maastossakin.
Kokemuksiani sähköuautoilustani voit lukea blogistani (paljon juttuja)
http://vihreasalama.wordpress.com/
Kyllä tätä saa tulla koeajamaan!
Niinp.
Yksityisautoilun pääasiallinen ”ongelma” ovat liikkumisen pienet marginaalikustannukset. Ruuhkamaksut tai jokin muu tienkäyttöön perustuva maksujärjestelmä toisi autoilun todellisia kustannuksia näkyviin nykyistä paremmin.
Jossain jutussa taidettiin mainita että 100km hoituu sähköautolla noin euron latauksella. Eli reippaasti halavempaa kuin polttomoottorit. Ainakin sitten kun bensa maksaa nykyistä enemmän.
Sähköautoissa pitäisi vermaankin kehittää jokin ”akkujen vaihtojärjestelmä”, johon voisi liittyä vaikkapa vuosi- tai kk-maksulla. Valmiiksi ladattuja akkuja saisi huoltoasemilta samaan tapaan kuin nykyisin bensaa. (linkki, linkki)
Ja lisää ituhippejä poliisivoimiin.
Olen odottanut sähköautoa kuin kuuta nousevaa, jos sallitaan tämä kulunut sanonta :) Itse kuljen päivässä n. 12 km työmatkoja, jotka voisin kulkea julkisilla mutta käytännössä valitsen auton koska työajat saattavat olla julkisten käytön kannalta ”haastavia”. Laskin että jos erään mallin mainostama 180 km yhdellä latauksella pitäisi paikkansa, ajaisin sillä kolme viikkoa! Tietysti pitäisin sitä taloyhtiön tolpassa yöt, kaksi tuntia per yö, jos sillä saisi pari ekstrapäivää ja akku kestää sen ;)
Valmiiksi ladattujen vaihtoakkujen järjestelmä olisi loistava. Tankkaamisen sijaan suhaisi huoltoasemalle tai lähimpään markettiin vaihtamaan akut uusiin.
Suurin osa ihmisistä selviäisi normaaleista työmatkoistaan sähköautolla. Etenkin kaupunkialueella ne olisivat loistava tapa vähentää päästöjä.
Kaikki suomalaisten poliitikkojen ”ratkaisut” tulevaisuutta varten tuntuvat olevan teknisiä: keksitään uusi vimpain, joka antaa meidän jatkaa elämäämme aivan niinkuin nytkin. Tai jopa vielä tuhlailevammin.
Kasvun rajat eivät ole iskeytyneet vieläkään tajuntaan.
Insinöörinä minä haluaisin että uudet tekniset ratkaisut loistaisivat ekologisuudellaan, eli että tekniikan avulla saavutettaisiin yhä parempia ja ympäristö säästävämpiä ratkaisuja. Ihailen niitä neroja jotka pystyvät näitä ratkaisuja ideoimaan.
Erään näkemäni dokumentin mukaan esim. suurten autovalmistajien insinöörit ovat jo aikoja sitten kehittäneet tekniikoita joilla tavallinen bensa-auto kuluttaisi 1-2 l /100 km, ja että vastaavia säästäviä tekniikoita on jo pilvin pimein, mutta autovalmistajat ovat kaikessa hiljaisuudessa patentoineet ne, kuitenkaan toteuttamatta niitä. Näin menetellen ne voivat estää kekseliäitä yrittäjiä toteuttamasta vastaavia tekniikoita – eräs tekniikan alan ihminen oli törmännyt nimenomaan vahingossa tällaiseen patenttiin yrittäessään patentoida ratkaisua jonka luuli keksineensä ensimmäisenä.
Miksi sitten autovalmistajat toimivat näin? Koska ne ovat naimisissa öljyteollisuuden kanssa.
Patentit ovat sinänsä mielestäni hyvä tapa taata keksijöille ja yrittäjille heidän ansaitsemansa ansio työstään, mutta toisiaan lahjovat suuryritykset onnistuvat niitäkin väärinkäyttämään tehokkaasti.
Näissä keskusteluissa pitää myös muistaa se, että jotta sähköautoilu olisi ekologisesti järkevää niin autoja pitää ladata uusiutuvalla sähköllä. Hiilivoimalla ladattu sähköauto on todennäköisesti yhtä huono tai jopa huonompi vaihtoehto kuin nykyiset polttomoottorit, sillä sähköntuotantoon liittyy lähes aina huono hyötysuhde(30-40%).
Tässä myös, ainakin Suomen olosuhteisiin, teoreettisesti kenties talviolosuhteisiin toimivampi vaihtoehto jota saisi kehittää: http://www.lowtechmagazine.com/2010/01/wood-gas-cars.html
Moi Jonas,
pitää täysin paikkansa. Guardian kertoi juuri tuoreesta norjalaistutkimuksesta.
http://www.guardian.co.uk/environment/blog/2012/oct/05/electric-cars-emissions-bad-environment
Lähtöoletukset ovat ratkaisevia.