Tiistaina kokoustaa jälleen Kulttuurilautakuntakin. Lista on pisin tähän astisista ja sillä on paljon asiaa. Ehkä olisi syytä kokoustaa hiukan useammin.

Esityslista liitteineen löytyy kokonaisuudessaan täältä.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok.

3 Lausunto Maunulan työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon hankesuunnitelmasta

Maunulaan ollaan rakentamassa uutta kirjastorakennusta esimerkillisenä yhteishankkeea nuorisotoimen, työväenopiston ja kirjaston yhteisenä hankkeena. Sijainti nykyistä huomattavasti parempi ja nykyinen tila huono. Ainoa ongelma:

”Uuden tilan aiheuttamaa käyttötalousarvion yhteensä noin 102 200 euron menojen lisäystä vuodessa ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa.  Jotta kaupunginkirjaston olisi mahdollista vastaanottaa Maunulan kirjaston uudet tilat, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen.”

Kustannusnousu johtuu sekä vuokran kohoamisesta (67 200€) että lisähenkilökunnan (35000€) tarpeesta. Asukaspohja on kuitenkin riittävä ja kirjasto sijaitsee Jokerin varrella, joten hanke ja lausunto erittäin ok. Loistavaa on se, että kolme hallintokuntaa suunnittelee taloa yhdessä. Mukava huomata myös, että kohdetta suunnitellaan lähtökohtaisesti matalaenergiarakentamisen kulmasta ja että taidehankintojen prosenttiperiaatetta noudatetaan.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011-2013 laatimisohjeet sekä ehdotus käsittelyaikatauluksi

Kulke:
– ”Tasapuolisesti” käyttömenoihin ja avustuksiin kohdistuvat säästöt itseasiassa kohdistuvat täysin epätasapuolisesti harkinnanvaraisiin tukiin ja kohdeavustuksiin. Mielestäni säästöjä voisi kohdentaa hiukan enemmän käyttömenoihin.
– Ajattelin nostaa esille sen seikan, että jo pelkät Microsoft-lisenssit ovat vuodessa 90 000€, eli 756€/työntekijä. ”ATK:n” kokonaiskustannukset ovat 3361€ per työntekijä! Eikö tätä todellakaan voi mitenkään pienentää? Haluaisin selvityksen Kulkessa käytettävistä ohjelmistoista ja kustannusrakenteesta. Mistä nämä kulut syntyvät? Kirjasto onnistuu säästämään 13 000€ tietotekniikkamäärärahoista ensi vuodelle. Miksei Kulke? Löytyykö syy Kulken sijaan Taskesta?

”Noin 60 000 euroa on mahdollista säästää vuokramenoissa Eläintarhan huvilan ja Harakan saaren osalta edellyttäen, että Tilakeskus alentaa vuokria pääomavuokran osalta.”
—
”Avustusten puolella on tavoitteena, että koulutilojen vuokrat opetusvirastolle saadaan taiteen perusopetuksen osalta halvimmalle maksutasolle. Jos tämä toteutuu, ei vuokratukea enää tarvita ja säästön suuruus olisi reilut 100 000 euroa. ”

Toivossa on aina hyvä elää. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tapaa Kiinteistölautakunnan 27.4. aiheen tiimoilta. Tosin se seikka, että Tilakeskuksen tuottotavoitetta ei voitane ensi vuodelle näin nopeasti laskea, estänee tämän toteutumisen. Toivottavasti valtuusto voi vaikuttaa Tilakeskuksen tuottotavoitteeseen jo vuodelle 2011.

”Lakisääteisten teattereiden ja musiikkioppilaitosten ja orkestereiden valtionosuuden ovat nousseet viimeisten kolmen vuoden aikana pelkästään teattereiden kohdalla yli 5,5, miljoonaa. Jos Helsinki vähentäisi esimerkiksi prosentilla omaa tukeaan, ei julkisen tuen kokonaismäärä laskisi, mutta avustuksia säästyisi noin 60 000 euroa. ”

Tämä on hyvä ehdotus ja itse asiassa viime vuonna tekemäni linjauksen kaltainen. ;)

Merkittävää tässä kohdassa on se, että koska kaupunginteatteri ei ole tätä nykyä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan alainen, niin se voi ”pelata eri säännöillä” kuin muut teatterit. Olisi silti mielestäni reilua, jos kaikki toimijat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Kaupunginteatteri olisikin saatava takaisin Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan piiriin.

Kirjasto:

”Kaupunginkirjaston käyttömenojen raamiksi on vahvistettu 34 980 000 euroa, mikä on 479 000 euroa (-1,35 %) pienempi kuin vuoden 2010 talousarvio ja 847 000 euroa pienempi kuin lautakunta keväällä 2009 esitti taloussuunnitelmaksi 2011.”

Jos kukaan kuvittelee että tällaisella budjetoinnilla voidaan välttyä myös tilojen leikkaamisesta tulevaisuudessa, niin silloin ollaan tosi pahasti harhaisia. Tai sitten meillä on kattava verkosto kirjastotiloja, joissa ei ole henkilökuntaa tai aineistoa. Joko valtuuston pitää raamissaan antaa kirjastolle lisää tukea tai sitten viimeistään 2012 kirjastoja tullaan sulkemaan toivoimme me lautakuntalaiset sitä tai emme.

Raamiin päästään erityisesti seuraavilla toimenpiteillä:
– palkkamenot pienevät edelleen vuoden 2010 tasosta noin 219 000 eurolla
– tilapäisen työvoiman vuokraukseen (Seure Oy:ltä) tarkoitettua määrärahaa pienennetään noin 109 000 eurolla
– keskustakirjaston toiminnalliseen suunnitteluun tarkoitettua määrärahaa supistetaan 120 000 eurolla
– tietotekniikkamäärärahoja vähennetään 13 000 eurolla
– aineistomäärärahasta toteutetaan 1,35 %:n vähennys (noin 43 000 euroa), mikä merkitsee asukaskohtaisen aineistomäärärahan vähennystä 12 sentillä 5,15 euroon/asukas.

ok.

Maan keskiarvo vuonna 2009 aineistomäärärahoissa oli 4,77€, eli Helsinki on hiukan maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta taas esim. kaupunkimme monikulttuurisuus luo aivan toisenlaisia paineita kokoelmalle. Kai tämä nyt tällä kerralla on vain hyväksyttävä. Jos halutaan parempaa kirjastoa, niin silloin sitä pitää rahoittaa enemmän.

3 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok.

Huomasin tästä kohdasta Savoy-teatterin sitovan tavoitteen olevan korkeahko 320 tapahtumaa. Soitin Savoyn johtajalle Tapani Närhelle ja luku selittyy sillä, että se sisältää 170 tapahtumaa Espan lavalla ja 150 itse salissa. Mutta kuulemma Savoy-teatterin salissa on ”normaalivuotena” 180-220 tapahtumaa.

4 Aloite kulttuurikeskus Stoan muuttamisesta tanssilähtöiseksi taloksi

Kyseessä vastaus helmikuussa tekemääni aloitteeseen. Virkamiesten selvityksen voi lukea täältä.

Vastaus on sinällään positiivinen, mutta silti käytännössä nykymenosta kiinni pitävä.

Ehdotuksen mukainen yleiskeskustelu kannattaa ehdottomasti käydä talousarviokäsittelyä varten, mutta sen lisäksi mielestäni pitää tehdä linjapäätöksiä Stoan suhteen.

Aionkin ehdottaa, että kulttuurilautakunta päättää jo nyt muutamien seikkojen eteenpäin viemisestä. Erityisesti:
– Musiikkisalin profilointi esityskäyttöön ja erityisesti kokeilevamman ja nuorten tekijöiden tanssiteosten näyttämöksi. (Mahdollistuu kun Työväenopisto siirtää toimintaansa nuorisotoimelta Happeen muuton vuoksi vapautuviin tiloihin.) Musiikkisali, toisin kuin esittelijä väittää, ei ole liian pieni esityskäyttöön!
– Teatterisalin ja Musiikkisalin vapauttaminen harjoittelukäyttöön mm. kesäkuukausien ajaksi, jolloin talo muuten on suljettuna. Oikeesti. Talon kaikki salit ovat olleet _täysin tyhjinä_ kaikki kesät tähän asti. Miksi? No siksi, että kukaan ei vaan ole älynnyt että joku haluaa harjoitella mahdollisesti kesäisinkin. Lisäkustannukset täysin marginaaliset ja tehokkuuden nousu ilmiselvää.

Sitten lausunnossa on jotain pienempiä asioita, joista ajattelin kysyä.

– Rollo pitää ottaa pois tanssiteatteriluokituksesta (eivät enää itsekään pidä itseään tanssiteatterina).
– Haluaisin tietää onko Stoan läheltä (mm. sen takana olevasta lähes autiosta kauppakeskuksesta) selvitetty mahdollisuuksia hankkia harjoitus- tai muita tiloja.
– Haluaisin jossain vaiheessa myös teettää ulkopuolisen konsultti-selvityksen koko Kulken tuotantorakenteesta, mutta sen aika ja paikka ei ole tässä.

”Salin käyttöjakso oli tanssiesityksillä muita esityksiä pidempi, esityksineen 1,5 -2 viikkoa, koska harjoitustilojen puutteen vuoksi tanssiteoksia myös harjoitellaan pitempään näyttämöllä.”

Tämä on todella tärkeä pointti! Varsinaisen esityssalin, joka on kallis rakentaa ja ylläpitää, tehokkuus nousisi selvästi, jos sen lisäksi Helsingissä olisi, mahdollisesti Stoan hallintokokonaisuuden alla, Stoan salia vastaava harjoitussali. Harjoitussalissa olisi ainakin jonkinlainen ”demo-henkinen” ääni- ja valotekniikka, jotta viimeistelyyn tarvittavaa harjoitus- ja rakennusaikaa lopullisessa salissa voitaisiin lyhentää. Ja toisin kuin esityssalin, harjoitussalin ei tarvitse sijaita keskeisellä paikalla tai olla ”arkkitehtonisesti” korkeatasoinen. Sen perustaminen ja ylläpito on siis huomattavasti halvempaa kuin esitystilan.

”(Pientä) salia on käytetty tanssiproduktioihin melko vähän, n. 8 % esityspäivistä. Kokonsa (n.200 m2) puolesta sali soveltuu vain pienimuotoisiin tanssiesityksiin, mutta harjoitustilaksi melko hyvin. Musiikkisalin voi varustaa seinäpeilein, jotka on peitettävissä verholla.”

Musiikkisali sopii ehdottomasti tilansakin puolesta myös esityskäyttöön. Siellä on mm. nouseva katsomo, joka on myös siirrettävissä pois. Salia on käytetty mm. Jyrki Karttusen ja Tommi Kitin teoksien esittämiseen. Erityisen hyvin se soveltuu lastentanssiin ja kokeellisempien teoksien näyttömäksi.

Vaikka lava on pieni, niin pieniä ovat useat lavat myös ulkomailla:

Vilna, Arts Printig House, pieni näyttämö: 8m x 8m
Dusseldorf: Tanzhaus NRW, pieni näyttämö: 11m x 8m

Keskustellaan. Ans kattoo mitä tapahtuu.

5 Lausunto Kulttuuritehdas Korjaamo ry:n avustuksista

Vastaus löytyy täältä.

Tällä kertaa vastataan Yrjö Hakasen valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan Kulttuurikeskuksen ”on selvitettävä, mitä toiminnan järjestäminen Kulttuuritehdas Korjaamon tiloissa maksaisi esimerkiksi Helsingin kulttuurikeskuksen omana toimintana ja paljonko kaupungille kertyisi omana tuotantona järjestettynä tällaisesta toiminnan tuloja.”

Hakasen aloitteessaan esittelemät laskelmat ovat aivan tuulesta temmattuja.

Vastaus on ok, vaikkakin olisin toivonut lukuja vielä selkeämmin esille esim. taulukkomuodossa. Nyt ne löytyvät vain tekstin seasta.

Ongelma onkin enemmän kysymyksessä. Korjaamoon liittyvässä keskustelussa puhutaan ainakin kolmesta eri asiasta yhtä aika ja päällekkäin:
1. Onko ylipäätään ok, että kaupunki tukee yksityisen ylläpitämää kulttuurikeskusta/kulttuuritoimintaa?
2. Onko Korjaamon toiminta kaupungin näkökulmasta tarpeen?
3. Onko Korjaamon toiminta kaupungin näkökulmasta kustannustehokasta?

Valtuustoaloitteen kysymys on muotoiltu siten, että vaikka siinä pyydetään vastausta vain kolmanteen kysymykseeni, niin todellisuudessa sillä yritetään ilmaista vastustava mielipide kysymyksiin yksi ja kaksi.

Omat vastaukseni:
1. Onko ylipäätään ok, että kaupunki tukee yksityisen ylläpitämää kulttuurikeskusta/kulttuuritoimintaa?

Mikään sääntö ei kiellä kaupunkia tekemästä yhteistyötä yksityisen toimijan kanssa. Kulttuuripuolellahan niitä juuri riittää! Teatterit, festivaalit, klubit, galleriat jne.

Osalle politikoista kysymys on syvästi ideologinen. Toisille vatsan väänteitä herättää se että toimijana on Yritys Oy Ab. Ja erityisesti tunnetusti rikas omistaja, jolla on kulttuuripoliittisia intohimoja. Eli kyseessä on periaatteelinen Ongelma. Toisille taas nämä lähtökohdat ovat kuin lupaus siitä että mitään hankaluuksia ei koskaan voi edes ilmetä.

Karikoitujen äärilaitojen välissä on paljon harmaata vyöhykettä, johon itse sijoitun. Minulle päätöksen tärkein perusta löytyy kysymyksien kaksi ja kolme vastauksista.

2. Onko Korjaamo tarpeen?

Mielestäni on. Sen tarjonta on ollut korkeatasoista ja sitä on voitu tarjota uudella tavalla toimivassa konseptissa. Ratikkahallit ovat loistava paikka kulttuurikeskukselle joka tapauksessa! Sen profiili on myös ollut selvästi kaupungin muusta kulttuuritarjonnasta ja kaupungin omien talojen linjoista erottuvaa. Se täydentää, ei kannibalisoi jo olemassaolevia ”markkinoita”.

3. Onko Korjaamon toiminta kustannustehokasta?

Kaupungin näkökulmasta on. Erittäin tehokasta. Lukekaa vastaus.

Poimin vastauksesta kaikki tuet ja tulot oheiseen taulukkoon:

Lisävuokra	83 304,00€
Toiminta-avustus	60 000,00€
Muu tuki	23 000,00€
Stage-festivaali	30 000,00€
Äänentoistolaitteet	48 000,00€
Kulut yhteensä	244 304,00€

Vuokra	186 000,00€
Kaupunginmuseon säästö	75 000,00€
”Tulot” yhteensä	261 000,00€

Erotus

-16 696,00€

Eli käytännössä Korjaamon toiminta on lähes kustannusneutraalia kaupungin näkökulmasta. Jos kaupunki järjestäisi toiminnan itse, olisi koko vuokrasumma sisäistä. Kaupungin kannalta voikin ajatella että me maksamme ratikkamuseon ylläpidon ja Korjaamon kulttuuritilojen vuokrat. Kaikki sisältö tapahtuu siellä sitten ”ilmaiseksi” eli muulla rahoituksella.

Korjaamon tukea voikin hyvin verrata esim. kaupungin nettobudjetoidun Savoy-yksikön vuotuiseen tukeen, joka on 800 000€. Ja se on kokonaisuudessaan todellista kulua, koska vuokratkin maksetaan ulkopuoliselle.

(Arvio kaupunginmuseon säästöstä omani, mutta todennäköisesti oikeaa kokoluokkaa. Äänentoiston hankinnasta syntyneet kulut ajattelen poistoina kymmenelle vuodelle.)

Ja järkiargumenttien lisäksi, sori vaan, Korjaamo on kyennyt yhdistämään kaupungissamme mielestäni uudella tavalla urbaania kaupunkikulttuuria, korkeakulttuuria ja leppoisaa oleskelua, joka vaan on ”mun mielestä siistii”. En kiistä etteikö tällä täysin tunneperäisellä suhtautumisella olisi myös suuri vaikutus siihen miten suhtaudun faktoihin. Minä vihdyn Korjaamolla.

6 Lausunto somalin kielen, Somalian historian ja kulttuurin opetuksen järjestämisestä suomalaisille

ok.

7 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

8 Kohdeavustusten myöntäminen, 4. jako

ok.

– Katuteatterityöpajan varmaan kannattaisi hakea ennemmin lähikulttuuriavustusta koska hanke näyttää kohdeavustuksiin liian pieneltä. Ja lisäksi työpajoja ei tueta.
– ”Vahvasti eletty” -työryhmän tuesta voisin kysyä, koska juuri seuraavassa kohdassa selvitetään ikääntyvien kulttuuripalveluja, joihin tämä hanke näyttää liittyvän.
– Oliphantin 15-vuotisjuhlahanketta ei tueta, koska se on ”Juhlaviikkojen produktio”. Muistaakseni juhlaviikkojen tuki tällaisille hankkeille vaan on usein enemmänkin mainostus- ja näkyvyysyhteistyötä kuin todellista rahallista tukea.

9 Selvityssuunnitelma ikääntyvien kulttuuripalveluista

ok. Sirkuksen ammattilais-Casena prof. Bluffo? Eikö mitään muuta toimijaa löytynyt?

10 Helsingin valintaan johtanut maailman designpääkaupunki 2012 -haku

ok.

Pyysin tätä viime kokouksessa. Hyvä että meillekin kerrotaan mitä Kulken rahoilla tehdään.

11 Infopankin verkkopalvelukilpailutus

ok.

12 Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry:n oikaisuvaatimus

ok. Eivät tykänneet siitä että ei annettu kaikkea haettua rahaa.

13 Via Crusis – Ristin Tien Tuki ry:n oikaisuvaatimus

ok. Eivät tykänneet siitä että ei annettu kaikkea haettua rahaa. Syyllinen on allekirjoittanut.

14 Pitkäkosken lenkkiteatteri ry:n oikaisuvaatimus

ok. Annetaankin rahaa, kun alunperin oli väärää tietoa.

16 Muut mahdolliset asiat
– KKLK tapaa 27.4. Kiinteistölautakunnan. Tarkoituksena keskustella mm. sisäisten vuokrien kipupisteistä
– Kulttuuristrategiaa valmistellaan ja kuulemislistasta keskustellaan.
– Aion tehdä ehdotuksen julistetaiteen edistämisestä Helsingissä WDC -hankkeen kautta. Käytännössä luvallisia liimailupömpeleitä eri puolille keskustaa ja esim. avoin julistesuunnittelukilpailu aiemman blogaukseni hengessä.