Kokous nro 7 (elokuu) jätettiin järjestämättä asialistan tyhjyyden vuoksi. Tänäänkin kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa lähinnä rutiininomaisia juttuja. Koko esityslista löytyy täältä. Vähän jännittää jo nyt marras- ja joulukuun kokoukset, sillä niissä asiaa sitten (strategia, avustukset jne.) on paljon.
KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA
1 Kaupunginkirjastossa tehtyjen päätösten seuraaminen
ok.
2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 2. ennuste
ok.
3 Vuoden 2010 talousarvion määrärahojen käyttötarkoituksen muuttaminen (pdf) (html)
ok. Kaupunginkirjastolla on 1087 työasemalisenssiä Microsoftilta. Hinta 86 000€. Olisiko osa korvattavissa Open Source -työasemilla?
4 Esitys kaupunginhallitukselle kaupunginkirjaston vuoden 2010 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta
ok. Kaupunginkirjasto on saanut tänä vuonna ulkopuolista rahoitusta huomattavasti enemmän kuin aiemmin.
5 Helsingin kaupunginkirjaston kävijälaskentajärjestelmän hankinta
ok. Tiedetäänpähän sitten tarkasti kuinka paljon väkeä ovista ramppaa.
6 Kallion kirjastonjohtajan ero ja tehtävän haettavaksi julistaminen
ok.
KULTTUURIJOHTAJA
2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 2.ennuste
ok.
3 Kulttuurikeskuksen viranhaltijoiden hankintavaltuusrajojen vahvistaminen
Ehdotus:
Vt. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas 70 000 euroa
Kulttuuripolitiikan osastopäällikkö Marianna Kajantie 40 000 euroa
Kulttuuripalvelujen osastopäällikkö 40 000 euroa
Yhteispalvelupäällikkö Anna Kaarina Piepponen 40 000 euroa
Caisan johtaja Johanna Maula 15 000 euroa
Savoy-teatterin johtaja Tapani Närhi 15 000 euroa
Annantalon johtaja Mervi-Johanna Lindstedt 15 000 euroa
Kanneltalon ja Malmitalon johtaja Antti Manninen 15 000 euroa
Stoan johtaja Marja-Elina Tyrväinen 15 000 euroa
Varmaankin ok, linjassa voimassa olevien kanssa. Tässä yhteydessä on pakko kysäistä Pluto-asiasta.
4 Lausunto kuntalaisaloitteesta Vuosaaren kartanon vuokraamisesta maahanmuuttajanaisille kulttuurikeskukseksi
Hyvä idea! Ja lausunto myös hyvä – hanketta kannattaisi tutkia usean hallintokunnan yhteishankkeena.
5 Lausunto Uudenmaan maakuntaohjelman luonnoksesta 2011-2014
Lienee ok. Maakuntaohjelman luonnokseen voi tutustua täällä.
Kulken kommentit:
Tavoitteen 2.3; osaaminen vahvistamaan kilpailukykyä
toimenpiteissä esitetään, että luovien alojen liiketoimintaosaamista
vahvistetaan käynnistämällä yrittäjyyspainotteista koulutusta.
Tiivistetään ELY:n, maakunnan liiton ja alueellisen taidetoimikunnan
yhteistyötä. Tässä yhteydessä tulee lisäksi korostaa kulttuurin alalla
toimivien kolmannen sektorin yhdistysten ja sosiaalisten yritysten
mahdollisuuksia tarjota hyvinvointipalveluja.Tavoite 3.1; hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen turvaaminen ja
kehittäminen, edellyttää rakenteellisia muutoksia ja rahoituksen
järjestämistä. Kulttuuri- ja taidetoiminnan kysyntä on kasvava ja tähän
on kiinnitetty huomiota valtion Kulttuurista ja taiteesta hyvinvointia –
ehdotuksessa toimintaohjelmaksi vuosille 2010–2014. Helsingin
selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta (Taidetta ikä
kaikki) valmistuu marraskuussa 2010.Taidekorkeakoulut ja ammattioppilaitokset ovat liittäneet opinto-
ohjelmiinsa sekä lapsille ja nuorille että ikääntyville suunnattujen
taidepalvelujen sisältöjä. Tälle osaamiselle on paljon kysyntää, mutta
kulttuurin harrastus- ja osallistumismahdollisuudet erityisesti palvelu- ja
hoivakodeissa ovat riippuvaisia yksittäisten henkilöiden osaamisesta ja
kiinnostuksesta. Kulttuuri- ja liikuntatoimen yhdessä sosiaalitoimen
kanssa tulee kehittää hallintokuntien rajat ylittäviä toimintatapoja, jotka
liittävät nämä alueet luontevaksi osaksi esimerkiksi vanhustyötä.Tavoite 3.3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Uudenmaan erityispiirre
on kasvanut nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen. Syrjäytymisen
ehkäiseminen on aloitettava jo varhaislapsuudessa. Toimenpiteissä
todetaan, että maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyssä kulttuuri- ja
liikuntapalvelut sekä vapaan sivistystyön organisaatiot luovat siltaa
juurtumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan.Esimerkkejä tästä työstä löytyy kirjastojen, Annantalon ja
kulttuurikeskus Caisan ohjelmista. Erityisesti toimimalla koulujen
kanssa on mahdollista tavoittaa kokonaiset ikäluokat, eri
kulttuuritaustaiset ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaisista perheistä
tulleet lapset. Espoon kulttuuripolku ja Helsingin valmisteilla oleva
koulujen kulttuurisuunnitelma tukevat tätä tavoitteita. Kuntien
kokemukset näistä tulee liittää osaksi maakuntaohjelmaa.
Voisin kysäistä vielä ainakin kohdasta
– 2.4, jossa linjataan että ”Palvelujen kehittämistä vientituotteiksi tuetaan”. Voisiko samansisältöisen lauseen saada myös edelliseen kohtaa, jossa puhutaan kulttuurista?
– 3.1 Kulken ehdotus hyvä. Jos puhutaan toimenpiteissä kulttuuriyrittäjyydestä ja kulttuuripalveluiden turvaamisesta, niin ehkä ainoa ja tärkein toimenpide ei ole ”kilpailuttamisen ja taloushallinnon osaamisen” laajentaminen. Ehkä rahoituspohjan turvaaminen olisi myös tärkeää…
6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin
ok. Tässähän tulee esille se, että 75 000€ on liian vähän rahaa jaettavaksi. Olen syyllinen siihen, että summa laskettiin 150 000 eurosta 75 000 euroon.
Kansainväliset hankkeet ovat kaupungin strategian linjausten (ja oletettavasti myös tulevan kulttuuristrategian) mukaisia, mutta niitä ei mielestäni saa toteuttaa helsingissä tapahtuvan taiteellisen toiminnan kustannuksella. Minulle Helsingissä tapahtuvaa taidetta tukevat kohdeavustukset menevät kansainvälisten hankkeiden edelle. Ymmärrän ja tiedän miksi myös kansainvälistymistä tulisi tukea, mutta kun rahoitustilanne on tämä, on vaan pakko tehdä valintoja. Vasta-argumentteja saa esittää.
Toisaalta raamin pienuus on johtanut miellyttävälläkin tavalla rahoituksen kohdentamiseen. Pohjan mukaan:
Vuonna 2010 kansainväliseen toimintaan myönnettyjen avustusten
käsittelyyn ja myöntämiseen ovat vaikuttaneet erityisesti seuraavat
tekijät:
– avustuksiin varattu määräraha on vain puolet vuoteen 2009
verrattuna
– kansainväliseen toimintaan tarkoitettuja avustuksia on vuonna 2010
myönnetty lähinnä vain matkakuluihin
– avustusta ei ole määrärahan pienuuden takia voitu myöntää suurille
hankkeille (esim. Avantin hakemus Shanghai Expoon 2010
tammikuussa)
– osa hakemuksista ei ole täyttänyt avustuslajille asetettuja kriteerejä
(avustusta ei myönnetä harrastajaryhmille, eikä opintoihin).
Jos Helsinki haluaa tukea järkevämmällä summalla kansainvälisiä hankkeita, niin mielestäni (lisä)rahoitus tulee löytyä Kulken nykyisen raamin ulkopuolelta. Nyt puhutaan kuitenkin pähkinöistä.
7 Kohdeavustusten myöntäminen, 7.jako
ok.
8 Vuoden 2010 kulttuuriteko -palkinto (pdf) (html)
ok. Kulttuuritekopalkintoa voi ehdottaa eri tahoille osoitteessa ”Anna kulttuurin varittaa piste fi”. Saaja valitaan 14.12., summa on 5000€.
Toivottavasti jaksat prässätä niitten Open Source -työasemien asiaa. Olis mahtavaa jos Helsinki ottais enemmän käyttöön Open Source softaa ja sitten tilais niihin ohjelmointia yms. helsinkiläisiltä yrityksiltä. Mielestäni suomalaisen it-tietotaidon kehittyminen on juuri tälläisistä asioista kiinni.
Juu, Open Source ei kylläkään välttämättä tuo säästöjä jos ei ole osaavaa tukihenkilöstöä omasta takaa. Toki se lisensseihin käytetty pennonen menee sitten paikalliselle nörtille amerikkalaisen eläkeläisen sijasta.
OS-asia etenee siten että Sumuvuoren valtuustoaloitetta aiheesta selvitetään ja se tullee lausuntokierrokselle sitten ensi vuonna. Ja silloin sitten ollaan tarkkana.
ok. Kaupunginkirjastolla on 1087 työasemalisenssiä Microsoftilta. Hinta 86 000€. Olisiko osa korvattavissa Open Source -työasemilla?
Aivan varmasti olisi, mutta kuten ylläkin todettiin, jos esim. puolen korvaamista varten pitäisi palkata yksikin linux-ylläpitäjä, rahat menisivät jo siihen.
Tuo lisenssihinta (79e/kone) on todella alhainen. Todennäköisesti siksi, että Microsoft yrittää torpata linuxin käytön julkisissa yleisökoneissa, etteivät niitä käyttävät tottuisi linux-käyttöön. No, hyvä tietysti että yrityksellä on intressinsä antaa kirjastokäyttöön softaa halvalla. Niin kauan kun vain vaihtoehtoja on…
Mutta tulee myös mieleen, että avoimen koodin käyttö kirjastoissa tulisi nähdä myös kulttuuripolitiikkana, eikä vain kustannuskysymyksenä. Vapaa/avoin koodi on oikeastaan kulttuurinen liike, jonka tavoite on kasvattaa ihmisistä vapaampia ja itsenäisempiä tietoteknisissä ympäristöissä. Tämähän on hyvin yhtäpitävää myös kirjastolaitoksen tavoitteiden kanssa.
Niin, ja 1000 konetta on melko pieni määrä. Hyvä, että asiaa selvitetään vähän laajemmassakin kontekstissa