Kuten kaikki tätä blogia lukevat varmaankin tietävät, yritetään Helsinkiin saada aikaiseksi vuoteen 2017 mennessä uusi ja uljas keskustakirjasto, ”tietojen, taitojen ja tarinoiden talo”. (Tsekatkaa noilta sivuilta ainakin todella kuumottava promovideo.)

Kannatan hanketta jyrkästi. Kaupungin keskustaan pitää saada julkinen, pääosin epäkaupallinen tila; kohtaamispaikka, jossa tarjoillaan sivistystä kaljan sijaan. Kirjaston käsite on jossain määrin hämäävä; tulevaisuuden kirjasto on lainattavia fyysisiä objekteja sisältävän paikan lisäksi myös paljon muuta – yhteinen olohuone, jossa kävijät voivat tyydyttää tiedonjanoaan tai muita sivistyksellisiä tarpeitaan asiantuntijoiden avustuksella.

Helsingin keskustakirjasto on samalla myös koko Suomen kirjastolaitoksen näyteikkuna – hanke on mielestäni kansallinen, ei vain Helsingin.

Maailmalla ehkä kiinnostavin esimerkki ”tulevaisuuden kirjastosta” on Amsterdamin vuonna 2007 avattu pääkirjasto.

Luvut ovat massiivisia:

The new Central Library will annually have contact at least 2.5 million times with visitors looking for information, culture, communication and education. million visitors per year, on average 7,000 per day, indicates the importance Amsterdam Public Library has for the city and the region.

– 200 staff members
– 84 opening hours per week: 7 days per week, 12 hours per day from 10am until 10pm
– 1375 seats in both large and small scale spaces
– quick-reference counter with expert advisors
– 50 multimedia workplaces
– 110 catalogue terminals
– 26 lending machines
– print and photocopying facilities
– Pin and Chip payment possible
– Education room for 50 participants
– Accessible by train, bus, tram, metro, car and bike
– 28.000 m2
– 1,000+ seats (600 with PCs/internet/MS Office)
– 270 seats in the Library Theatre
– 6 Meeting Rooms (space for 25-75 participants)
– Meeting places (Foyer, Restaurant, 2 reading cafes)
– www.oba.nl = online 24/7
– 1.200 parking places
– 2.000 secure bike racks

Miltä siellä sitten näytti ja tuntui?

Ihan mahtavalta. Tahtoo tällaisen meillekin!

Keskustakirjasto sijaitsee noin 500 metrin päässä Amsterdamin rautaiteasemalta, hiukan oudosti ”syrjässä”, mutta kaupungin maantieteen huomioon ottaen varmaankin keskeisimmällä mahdollisella paikalla. Kirjastossa ja sen terasseilla oli keskiviikkoiltapäivänäkin runsaasti ihmisiä ja elämää.

Lainaus- ja palautusautomatiikka vaikutti kehittyneeltä. Ilmeisesti lajitellut kirjat nousivat automaattisesti oikeisiin kerroksiin hyllytettäväksi.

Yleisöpäätteitä oli paljon (600 kpl!) ja niillä oli selvästi myös kysyntää – suurin osa vaikutti varatuilta. Yleisökoneiden lisäksi kirjastossa oli tietysti ilmainen langaton internet ja myös ”tyhjiä” työpisteitä, joissa ihmiset työskentelivät omilla koneillaan.

Pidin ylipäätään rakennuksen muotokielestä. Valoisaa.

Myös perinteistä kokoelmaa löytyi:

Kirjaston sisällä oli myös useampia ravintoloita: italialaistyyppinen lounasravintola ja pieni kahvila pohjakerroksesa, ylimmässä kerroksessa aivan uskomaton ”food market”… Ravintolat ovat ilmeisen toimivia yksityisyrityksiä. Helsingissäkin olisi hienoa saada katolle ravintola ja tietenkin yleinen sauna! (Tuo saunamajuri Helistön ajatus on muuten niin mahtava, että sitä pitää rummuttaa joka kerta kun kirjastoa käsitellään mm. lautakunnassa.)

Helsinkiläisessä keskustelussa keskustakirjasto ja hieno lähikirjastoverkkomme asetetaan usein vastakkain. Ilkeä keskustakirjasto syö kiltit lähikirjastot! Johtopäätös tuntuu osalla päättäjistä olevan se, että keskustakirjastoa ei pidä rakentaa.

Käynti Amsterdamin pääkirjastossa vahvisti tunnetta siitä, että vastakkainasettelu on hedelmätön ja keinotekoinen. Meidän tulee vaatia yhtäaikaisesti sekä lähipalvelutehtävän säilyttämistä että upean modernin keskustakirjaston rakentamista. Keskustakirjaston rooli on eri kuin lähikirjaston. Ilman lippulaivaa koko kirjastolaitos näivettyy. Sivistystä ei ylläpidetä tulevaisuudessa pelkällä BitTorrentilla tai näivettyneillä kirjavarastoilla, vaikka niitä olisi joka niemenmutkassa.