Kevään ensimmäinen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokous on tiistaina. Esityslista löytyy
Kokous järjestetään tällä kertaa Hernesaaressa ”Henry Fordin talossa”, jonka tanssin talo -työryhmä haluaisi käyttöönsä. Hanke on mielestäni ehdottoman kannatettava ja on mainiota että kulttuurilautakunta pääsee tutustumaan tiloihin jo tässä vaiheessa! Ko. rakennus löytyy myös kulttuuristrategian luonnoksesta. Blogannen tönöstä vielä erikseen lähitulevaisuudessa.
Kokouksessa keskusteltaneen myös isosta G:stä. Siitäkin blogannen erikseen jahka saan jotain tolkkua osittain tyystin ristiriitaisista ajatuksistani.
Listalla on tällä kertaa lähinnä rutiinijuttuja ja päästään nopeasti kotiin. (Tai minä menen itse asiassa kokouksesta suoraan Oopperaan. Pitkästä aikaa, ihanaa.)
KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA
2 Kaupunginkirjaston selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista vuonna 2010
ok. Kirjasto jäi hiukan (144 120) käyntiä alle sitovan tavoitteensa, joka oli 13,4 miljoonaa käyntiä. Perusteluksi esitetään se, että Kallion, Kannelmäe, Käpylän ja Oulunkylän kirjastot olivat suljettuina osan vuotta, yhteensä 371 sulkpäivää.
3 Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet
ok.
KULTTUURIJOHTAJA
1 Kaupunginhallituksen päätöksiä
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.12.2010 päättänyt merkitä
tiedoksi kulttuuristrategian valmistelutilanteen.Samalla kaupunginhallitus toteaa, että kulttuuristrategian
jatkovalmistelussa on erityisesti paneuduttava strategian
kustannusvaikutuksiin sekä pyrittävä priorisoimaan eri toimenpiteet ja
esitetyt uudet hankkeet.Lisäksi kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa
pidetään eri sidosryhmät mukana.
ok. Omasta mielestänikin kulttuuristrategia oli vielä selvästi liian ”toiveiden säkki” -tyyppinen. Pitää priorisoida. Pitää katsoa, mihin on varaan. Ainakin jossain määrin. Tätä keskustelua tosin nyt hallinnee Guggenheim. Ärsyttävää.
2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2011 talouden käyttösuunnitelma
ok.
Kulttuurikeskuksen käyttötalousarvion menot on vahvistettu 12 717 000
euroksi, jossa on vähennystä vuoteen 2010 verrattuna 234 000 euroa.
Tulot on budjetoitu 1 164 000 euroksi, mikä on sama kuin
edellisvuonna. Tulotavoitteen toteutuminen on koko ajan
haasteellisempaa, kun määrärahat vähenevät.
Näinpä. Jostain taskusta kuitenkin löytyi 1,25 miljoonaa amerikkalaisille konsulteille… Kokonaisvähennys viime vuodesta on noin 400 000€. Loput otetaan avustuksista.
Jos jostain voi edes vähän iloita ja kokea jollain tavalla vaikuttaneensa niin tästä:
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavaksi varattu määräraha 2 147 568 euroa, sisältyy talousarviokohtaan 4 17 03, avustukset yhteisöille. Määräraha kasvoi sisäisten siirtojen seurauksena 172 401 euroa. Taiteilijoiden henkilökohtaisia määrärahoja, kohdeavustuksia, kehittämishankkeita, lähikulttuuriavustuksia sekä kulttuuri – ja taideyhteisöjen tukea on lisätty.
Tänä vuonna jaamme viime vuotta enemmän esim. kohde- ja lähikulttuuriavustuksia, jotka vaikuttavat suoraan siihen millaista kulttuuria Helsingissä on mahdollista harjoittaa. Kiva.
Tämän vuoden säästöt, jotka valmisteltaneen touko-kesäkuussa tulevat olemaan todella ikäviä. Minun mielestäni pitää lähteä etsimään toiminnallisia ja rakenteellisia säästöjä. Sanomista tulee ja vahvaa vastustusta. Ei kiva.
Tämän valtuustokauden lopussa 2012 kulttuurilautakunta jakaa kulttuurille todennäköisesti noin 1,6 miljoonaa euroa vähemmän per vuosi kuin 2008. Kun huomioon otetaan vielä jatkuvasti indeksissä nousevat palkka- ja vuokrakulut, niin säästöprosentti on rajusti kovempi kuin ”näkyvä” 1,5%. Todellisuudessa osaan toiminnoista kohdistuu jopa kymmenien prosenttien paineita.
Tällaisessa kulttuuri-ilmapiirissä, jossa kuntalaisten lähelle tulevasta kulttuurista joudutaan jatkuvasti säästämään, on minun vaikea uusia taidepytinkejä hyväksyä. Mutta tällasta tää on. Eikä tähän kokonaisuuteen oikein lautakuntatasolla voi tämän enempää vaikuttaa.
3 Stoan johtajan sijaisen valinta
ok. Ehdotuksen mukaisesti varmaankin valitsemme Tuula Yrjö-Koskisen.
Tässä kohdassa varmaankin lautakunnan jäsen Risto Kolanen tulee esittämään kysymyksen, miksei hakijoista ei ole tehty vertailua, jota lautakunta on useasti vastaavissa hakutilanteissa toivonut. Ihmettelen itsekin. Ei luulisi olevan mahdotonta.
4 Lausunto Helsingin kaupungin hankintastrategiasta
ok. Minun mielestäni nuo julkisten kilpailutussäännöt ovat yhäkin liian tiukat ja kilpailutuksen alaraja liian matalalla.
5 Lausunto Harakan suojelualueiden päivitetystä hoito- ja käyttösuunnitelmasta 2010-2019
ok.
6 Lausunto Käsityöpajan toiminnan turvaamisesta
ok.
7 Raportteja kulttuuripolitiikan osaston vuoden 2010 erillishankkeista
ok. Neljä raporttia viime vuoden erityishankkeista: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, elokuvakasvatus, Ranskalainen syksy Helsingissä ja Alppipuiston kesä.
Erinomaisia hankkeita, hyvät rapparit. Pientä palautetta täytyy yhä antaa:
– Miksei nämä raportit ole samantien verkossa? Kulke on näemmä laittanut ”Julkaisuja”-kohtaan aiempaa enemmän raportteja, mutta nämäkin olisi ihan hyvin voinut paiskata saman tien nettiin. Olen aiheesta aiemminkin kuumotellut ja mukava huomata, että nyt sieltä löytyy aiempaa enemmän tietoa. Pitäisi löytyä enemmänkin. Lähtökohtaisestihan kaikki julkinen tieto on julkista eikä salaista.
– Raporttien kustannuslaskelmat eivät ole vertailukelpoisia. Niissä on laskettu kuluiksi erilaisia asioita ja useimmiten Kulken oman henkilökunnan käyttämälle ajalle ei ole laskettu edes arviosummaa. Vähän hankala arvioida vaikuttavuutta ja ”suhteellista tehokkuutta”.
8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin
ok.
9 Kohdeavustusten myöntäminen, 1.jako
Tässä on muutamia kohtia, joista täytyy kysellä.
Walkabout-työryhmälle ei ehdoteta lainkaan tukea koska ”kyseessä ei ole uusi esittävän taiteen produktio”. Hakemustekstin perusteella väittäisin kuitenkin että kyseessä on nimenomaan erittäin uusi esittävän taiteen produktio – niin uusi, että sille ei ole oikein vielä edes karsinaa. Kyseessä on jonkinsorttinen peleihin liittyvä juttu. Liekö larppaajat asialla. Täytyy kysyä. Mieluusti hiukan tukisin.
Ruuskanen-Railio -työryhmälle ei ehdoteta avustusta koska avustuksia ei myönnetä yksittäisiin konsertteihin. Mutta kun hakemuksen mukaan kyseessä on viiden konsertin sarja. Täytyy kysyä. Mieluusti tukisin korkeatasoista musiikkia.
Etno-Espalle tukea ehdotetaan tälle vuodelle 10 000€, vaikka viime vuonna tuki oli 15 000€. Tästä täytyy kysyä, Etno-Espa tekee hienoa duunia enkä jotenkin jaksa uskoa, että rahaa olisi liikaa ollut viimekään vuonna. Viime vuonna konsertteja oli yhteensä 18 kappaletta. Tuki siis noin 830€ per konsertti, joissa Espalla jokaisessa satoja katsojia, niin turisteja kuin aborginaalejakin. Muistuttaisin blogin lukijoita siitä että HKO:n konsertteja tuetaan tänä vuonna 157,2€ per kuulija (eli 175 789€ per konsertti).
Oma pääsiäisen viettoni alkaa näemmä heti loppiaisen jälkeen: Ristin tien tuki ry, eli Via Cruciksen taustajoukot (ev.lut seurakunta) hakee 15 000 Euroa. Ehdotus on 10 000€. Aion ehdottaa kyseisen tuen poistoa kokonaan. Kaksi perustelua:
– Hankkeen kokonaisbudjetti on joka tapauksessa 164 500€. Kaupungin tukea on vaikea nähdä ”siemenrahana”, joka mahdollistaa tapahtuman.
– Hanke on seurakunnan. Mielestäni kaupungin ei pidä tukea uskonnollisten yhdistysten uskonnollisia juhlia. Ainakaan kulttuurirahoista. Mitäs jos Islam-seurakunta haluaa järjestää Ashura-pyhiinvaellus -marssin halki Helsingin? Tukisimmeko sitäkin?
Olen tehnyt vastaavan vastaehdotuksen jo kahtena aiempanakin vuonna. Olen tainnut jäädä tappiolle. Mukava jokavuotinen ateistinen rituaali joka tapauksessa.
10 Susanne Koskimäen kansainvälisen hankkeen oikaisuvaatimus
Varmaan ok, mutta ei tästä Kulke tyylipisteitä saa. Susanne Koskimäelle oli lähetetty väärät perustelut hakemuksen hylkäämiselle, josta tietenkin seurasi se, että Koskimäki teki valituksen. Josta seurasi se, että nyt Kulke lähettää uudet, ehommat perustelut hylkäykselle.
Plääh.
Jos kansainvälisiin hankkeisiin olisi käyttää vaikkapa 500 000 Euroa vuodessa olisivat residenssimatkat varmastikin tuen piirissä. Nyt ei ole kuin 75 000€.
12 Muut mahdolliset asiat
Riippuen siitä onko kokous jo venynyt liikaa ajattelin kysäistä ensi vuoden säästöjen valmistelusta Kulkessa. Viime vuonna saimme vain epämääräisen summan eikä juurikaan selvityksiä siitä, mistä raha otetaan. Kirjaston kohdalla prosessi oli paljon laadukkaampi. Haluaisin, että lautakunta voisi käydä vaikka jo helmikuun kokouksessa kunnollisen lähetekeskustelun ja sitten myöhemmin keväällä meille tuotaisiin vaihtoehtoja, joista voisimme valita. Ei vain ”ota tai jätä” -tyyppistä könttää.
Onpa harvinaisen paljon mielenkiintoista asiaa tällä kertaa listalla. Etenkin tuo Henry Fordin talon tuleva käyttö kiinnostaa, kun tässä melko kulmilla asun. Toivottavasti pidät meidät lukijat ajan tasalla siitä, miten suunnitelmat sen suhteen etenevät.
Tuo Guggenheim epäilyttää minuakin. En ole lainkaan varma, kannattaako hankkeeseen laittaa veronmaksajien rahoja ainakaan siinä määrin, mitä se näyttäisi tarvitsevan. Ihmetyttää myös yleinen hypetys asian ympärillä.
Ja sitten tuo Via Crucis -juttu. Minusta seurakuntien järjestämän toiminnan ei pitäisi olla kaupungin kulttuurirahoituksessa mitenkään erityisasemassa suuntaan eikä toiseen. Ei siis anneta rahaa sen takia, että kyseessä on seurakunta, mutta ei pidetä sitä myöskään perusteena jättää antamatta. Jos vastaavalle maallisen tahon järjestämälle tapahtumalle myönnettäisiin avustusta, niin on se silloin yhtä lailla annettava myös seurakunnan järjestämälle.
Ristin tien tuki ry:n ja evlut-seurakunnan välille vetämäsi yhtäläisyys ei taida olla paikkansapitävää tietoa. Googlettelemalla löytyi tällaista tietoa: ”Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry:n perustajia ovat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan lisäksi Helsingin ortodoksinen seurakunta, katolinen Pyhän Henrikin seurakunta, Fintuition ry. ja vapaat suunnat Helsingin ekumeenisen toimikunnan kautta. Lisäksi yhdistyksessä on Helsingin kaupungin ja Kruununhaka-Seuran edustus.”
En ymmärrä tuota vertausta ashoramarssiin. Jos shiiat (ilmeisesti tuo on enemmän shiiojen kuin sunnien juttu) haluavat tuollaisen järjestää, niin kai sitä voidaan arvioida samoin kriteerein kuin muitakin avustushakemuksia. Ei kai se siitä riipu, onko hakemuksen takana uskonnollinen vai maallinen taho? Tai vaikka aatteellinen. Vai riippuuko?
Selkeämpää tietysti olisi, jos kulttuuririentoja ylipäänsä ei rahoitettaisi verovaroin, vaan jätettäisiin sellaiset yksityisten säätiöiden ja muiden lahjoittajien tai sitten kaupallisten toimijoiden hoidettaviksi. Ei tarvitsisi sitten kenenkään pohtia, minkä tahojen taustalla on sellaisia aatoksia tai uskomuksia, joita kaupunki voi tukea, ja minkä takana ei.
Juu. Tanssin talo on mulle ihan ykkösjuttuja, kirjoitan varmasti jo tällä viikolla lisää kuvien kera!
Gugge vaatii oman kirjoituksen myös. Hypetys on todella pelottavan voimakasta. Perinteisen , sanotaan nyt sitten vaikka ”itseisarvoisen” kulttuurikäsityksen ystävänä minua jonkin verran iljettää myös kulttuurin välineellistäminen – vaikuttaa jotenkin siltä, että kaupunki tekee tätä hanketta vain taalankuvat silmissä, sisällöistä viis. Eikös kulttuurissa pitänyt sisältöjen olla merkittäviä? No, tutkitaan, ei saa tyrmätä suoralta kädeltä.
Via Cruciksesta olen vaan eri mieltä. Olen periaatteellisella tasolla uskontokuntien omien juhlien tukemista vastaan. Mielestäni uskonto ei ole mikä tahansa ”aatteellinen yhdistys” – erityisesti kun taustajoukoissa on verotusoikeuden omaavia yhteisöjä.
Kaupungin tuki on hankkeen kokonaisbudjetista myös vain noin 6%, joten tuosta tuesta ei hankkeen toteutuminen jää kiinni. Mielestäni tuolle 10k€:lle olisi parempiakin kohteita kulttuurin kentällä.
Mutta, ällös huoli Niko! Olen aivan varma, että häviän äänestyksen ja Crucis saa rahansa. :)
En minä Via Cruciksen rahoista ole huolissani. Kerran vain olen sen ylipäänsä käynyt katsomassa, ja silloin kristillinen sisältö oli korvattu lattealla yhteiskuntakritiikillä. Voi hyvinkin olla, että parempiakin kulttuurikohteita olisi löytynyt tuollekin tuelle.
Kyse oli lähinnä perusteluistasi. Jos kulttuuririennoille myönnetään verorahaa, niin en ymmärrä periaatetta, jonka mukaan sitä ei voi antaa silloin, jos tapahtuman järjestävällä taholla on uskonnollinen tausta.
Walkabout on kyllä niin täsmälleen ”uusi esittävän taiteen produktio” kuin mikään voi mitenkään olla. En ole sitä itse nähnyt/kokenut, mutta siinä yhdistetään teatteria, larppia ja pervasiivista pelaamista sujuvasti. Karsina lienee osallistuva performanssi; se vaatii teatteriesitykseen verrattuna aika paljon yleisöltään, mutta on kuitenkin ratkaisevasti larppia hallitumpi tuotos.
Uutuus voi tietysti viitata myös siihen, että koska Walkabout -performansseilla oli pari esitystä vuonna 2009, se ei nyt enää olisi uusi. Hakemusta näkemättä arvaisin kuitenkin, että tarkoituksena on tehdä jatkokehiteltyjä versioita: Naamio ja höyhen on jo pari vuotta tehnyt mielenkiintoisia osallistuvia teatterivariaatioita, ainakin Tower Room ja Hermiitti tulevat mieleen muista produktioista.
Olemme itse noteeranneet Walkaboutin ekan version niin Pervasive Games -kirjamme blogissa (http://pervasivegames.wordpress.com/2009/06/02/walkabout/) kuin Nordic Larp -taidekirjassakin (http://nordiclarp.wordpress.com/about-the-book/), koska se yhdistää larpinkaltaista performanssia ja pervasiivisen leikillisyyden tapoja käyttää kaupunkitilaa noihin taiteellis-teatraalisiin juttuihin.
Kysy lisää mailitse jos siltä tuntuu,
– Markus
Listan mukaan, mutta Etno-Espalle 15000€. Cruciksesta äänestettiin ja äänet jakautuivat 4-4 puheenjohtajan (Sumuvuori) äänen ratkaistessa pohjan eeli tuen eduksi.Vastaehdotus oli 8000€ eli -2000€.
Ja Metassa tosiaan keskusteltiin ensi vuoden säästöjen valmistelusta.