Kierrettiin huhtikuun alussa kaksi ja puoli viikkoa Roopen ja Johannan kanssa Pohjois-Norjaa Rikskonsertenen kustantamalla koululaiskiertueella. Itse kiertueesta ja norjalaisesta taiteen tukijärjestelmästä myöhemmin enemmän, mutta yhteen asiaan tuli taas kiinnitettyä huomiota.

Mikä kumma siinä on että esiintymiskäytössä oleviin tiloihin ei saada järkeviä roudausreittejä?

Parinsadan koululaiskeikan kokemus kotimaasta on aivan sama. Esteettömyys, jonka luulisi nykyisin olevan standardi, auttaa julkisissa rakennuksissa myös muitakin kuin liikuntaesteisiä.

Onko olemassa jokin arkkitehtien kabaali, joka jakaa vuosittain pystejä vaikeimman reitin keksineelle? “Ja sitten me laitettiin vielä ovi heti niiden portaiden päähän! Bwhahahaha!” Seuraava joka muuten tulee sanomaan että musiikkihommat “ei ole oikeaa työtä” saa… …luvan kokeilla itse.

Kun homma suunnitellaan oikein, roudauskin on kuin lasten leikkiä!