Olen ollut tämän viikon keikoilla Bretagnessa Rennesin kaupungin liepeillä. Ruoka on hyvää, isännät ystävällisiä ja viini edullista. Soppii miulle. Paikallinen voi on erikoissuolattua. Älkää kertoko Pekka Puskalle – on nimittäin todella maukasta leivän päällä. Muutamia huomioita:
Rennesissä on aivan loistava kaupunkipyöräverkosto, josta saa varsin pientä maksua vastaan näppärästi tsygän lyhyitä keskustamatkoja varten. Vastaava systeemi on tulossa Helsinkiinkin käsittääkseni jo ensi vuonna.
Järjestelmä perustuu tunnistamiseen – henkilökohtaisen tunnuksen saa joko paikallisella matkakortilla tai luottokortilla. Olen ajellut näillä päivittäin ja systeemi on simppeli ja toimiva
Näemmä pyöräpisteiden välisiä eroja tasataan roudaamalla pyöriä autolla tarpeen vaatiessa.
Rennesissä suurin osa keskustan kaduista, joilla autoliikenne ylipäätään sallitaan, on yksisuuntaisia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että keskiaikaiseen asemakaavaan ei vaan kertakaikkiaan mahdu kahta ajokaistaa. Hiukan enemmän kuin yksi kuitenkin usein mahtuu. Tällaisissa paikoissa pyöräily sallitaan molempiin suuntiin, mutta autoilu vain yhteen. Ja ”pyöräkaista” kulkee autoliikennettä vastaan.
Kielletty ajosuunta – paitsi polkupyörät.
”Pyöräkaistan” merkinnäksi riittää pelkkä nuoli ja pyörän kuva – sitä ei tarvitse merkitä koko matkalle sulkuviivoilla. Tällainen ratkaisu voisi Helsingissäkin toimia esim. Hesarilla. Polkupyörän kuva muistuttaisi autoilijoille, että tässä saattaa joku fillarillakin suhata ja toisaalta merkintä antaisi ujommille pyöräilijöille uskallusta.
Toisessa päässä katua yksisuuntaisuus ja vastakkainen pyöräkaista merkitään näin.
Rennesin seudulla vaikuttaa olevan jokaisella pienelläkin paikkakunnalla jonkinsorttinen uudenkarhea kulttuuripytinki. Tämä taisi olla n. 2000 asukkaan kaupungissa. Aika avaruusalus-meininki: ulkona perinteisestä kaupunkirakenteesta ja ympärillä ei ollut juurikaan muita palveluja. Hämmentävän vanhanaikaista. Ehkä Ranskan Suomea laajempi kiertuetoiminta vaatii tiloja ympäri maan.
Tiedoksi Helsingin terveysviranomaisille: Rennesin aivan mahtavalla torilla kalakauppiaat säilyttivät kaloja jäissä. Ei ollut kylmälaitteita täällä ei…
Lihatiskitkään eivät näyttäneet pahalta. Ei tullut Alepaa ikävä.
210 000 asukkaan Rennesissä on 1285 kaupunkipyörää varten 117 telinepaikkaa.
590 000 asukkaan Helsinkiin on tulossa 500 kaupunkipyörää varten 40 telinepaikkaa.
Jostain on toki aloitettava ja hyvä että edes tämän verran! Pyöräilyn salliminen kahteen suuntaan on mainio parannus. Oman asuinkaupunkini Brysselin yksisuuntaisista kaduista noin 85 % on juuri tuollaisia.
Rennesin pyörät ovat muuten erinomainen esimerkki tekniikan kehittymisestä. Rennes oli yksi ensimmäisistä kaupungeista, jossa otettiin käyttöön ne kaupunkipyörät, joita Helsinkiin vuodeksi 2012 ollaan hankkimassa.
Alkuperäinen järjestelmä oli pystyssä vuoteen 2009 asti ja sitä pyöritti Clear Channel. Vuonna 2008 Rennes kilpailutti kymmenen vuotta toimineen järjestelmän uusimisen, ja sen voitti ranskalainen Keolis-Effia.
Helsingissä laadittiin vuonna 2008 hankesuunnitelma, jonka pohjalta hanke on kilpailutettu.
Kaupunkipyörien tekniikka on kehittynyt viimeisten neljän vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin se kehittyi vuosina 1998-2008, joten ennen kuin HKL (ei siis HSL) panee nimiä papereihin, paperit pitäisi katsoa läpi jonkun kansalaisyhteiskunnan edustajankin.
Kannattaa huomata että Rennesissä ei tän ydinkeskustan alueella ole toisaalta sitten varsinaisesti muita julkisia. Helsingissä ratikat hoitavat paljon juuri samantyyppistä kulkutarvetta kuin mihin kaupunkipyörät soveltuvat.
(Rennesissä on toki paljonkin bussiliikennettä, mutta oletan sen olevan enemmänkin keskusta-laitakaupunki -välin sahaamista kuin keskustan sisäistä liikennettä.)