Huomenna kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan ”Tietotekniikkaohjelmaa vuosille 2012-2014”. Otso kirjoitti aiheesta minua asiantuntevammin ja minulla on näin maallikkona Kivekkään huomioihin vain vähän lisättävää.
Haluaisin vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1. Kustannukset
Edellisessä kaupungin it-strategiassa linjattiin kustannusten kasvavan noin 50%. Näin myös tapahtui. Nyt tuoreessa paperissa kuluista ei sanota yhtään mitään. Todetaan vain että ”Infrastruktuurin osuus tietotekniikan kokonaiskustannuksista tulee saada laskevaksi”, joka tietysti prosentuaalisesti onnistuu komeasti jos muut osuudet kasvavat.
Haluaisin ohjelmaan arvion ohjelmakauden it-kustannuskehityksestä.
2. Käyttäjälähtöisyys
Strategiseksi tavoitteeksi kirjataan hienosti: ”Helsinki on käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä”.
Vallan mainiota! Päästäänköhän tulevaisuudessa siis esim. Ahjo-järjestelmää käyttämään millä tahansa päätelaitteella? Hienoa! Käyttäjälähtöiset innovaatiot ovat upea juttu! Myöhemmin vaan sitten linjataan:
Hallintokunnille ja käyttäjille tietotekninen infrastruktuuri näkyy keskitetysti järjestettyinä palveluina.
Kaupungin perusinfrastruktuurilta edellytetään yhdenmukaisuutta, koska sen on oltava kaupunkiyhteisyyden lisäksi laajasti yhteentoimiva muiden organisaatioiden kanssa. Kaupungin toiminnan jatkuvuus ja palvelujen kehit- täminen edellyttää ajanmukaista ja yhtenäistä tietoteknistä infrastruktuuria.
Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä että tulevaisuudessakin esim. Ahjo-järjestelmää ja sen kumppaneita kehitetään siten, että ne ovat käytettävissä vain ja ainoastaan kaupungin määrittämällä infralla. Ymmärrän linjauksen it-väen näkökulmasta: on monta kertaluokkaa helpompaa ylläpitää, ohjeistaa ja huolehtia tietoturvasta yhtenäisellä laitekannalla. Tämä vaan ei ole juuri lainkaan käyttäjälähtöisyyden mukaista. Keskitetyt ratkaisut ja käyttäjälähtöiset innovaatiot ovat peruslähtökohdiltaan janan ääripäät – niiden väliltä on löydettävä tasapaino ja nyt olisi aika siirtää Helsingin painopistettä kohti käyttäjää.
Mielestäni ”maailma” on menossa siihen suuntaan, että ”sisältöjä”, niin julkisia kuin salaisiakin käytetään ihan miltä tahansa laitteelta. Olen toisinaan lukenut samaa esityslistaa sekä puhelimesta, padilta, läppäriltä että Ahjo-koneelta. Yhden näistä neljästä laitteesta hankinta olisi voitu välttää, jos järjestelmä olisi kehitetty eri näkökulmasta.
Tämä toki asettaa kaupungin it-osastoille haasteita, mutta ainakin tietoturvallisuudessa tämän kaupungin suurin aukko on luottamushenkilöjärjestelmä, jonka ”vuotamista” ei kyllä millään teknisellä ratkaisulla tukita.
Eli haluaisin että käyttäjälähtöisyys heijastuisi myös infrastruktuuriin. En tarkoita tällä sitä, että infraa kehitettäisiin jokaisessa virastossa erikseen, vaan sitä että projekteissa huomioitaisiin käyttäjien toiveet ja tavoitteet edes jollain tavalla. Valmistelu on nyt ollut erittäin suljettua, järjestelmäkeskeistä ja ylhäältä ohjattua.
En malta olla vielä lopuksi vertaamatta it-strategian valmistelua Guggenheim-hankkeeseen. Kaupungin it-puoli kun on suurin piirtein budjetillisesti samaa kokoluokkaa kuin kultturiala – rapiat toista sata miljoonaa. Kuten jo aiemmin mainitsin, edellisessä it-ohjelmassa linjattiin noin 50% kustannusnousu. Tämä on siis moninkertainen verrattuna Guggenheimin kustannuksiin. Huomasiko kukaan?
It-ohjelma tuotiin täysin suljetun valmistelun, jossa käytettiin myös ulkopuolisia konsultteja, jälkeen kaupunginhallitukseen, joka todennäköisesti huomenna hyväksyy ohjelman suuremmitta mutinoitta.
Miksei Iltalehti tee galluppia? Miksei vaadita kansanäänestystä? Miksei HS.fi täyty vihaisista viesteistä? Mikseivät nuoret journalistit julista uudenlaisen hallintoaikakauden alkua? Miksei Blogistan ja Facebook myrskyä?
Niinpä niin.
Hehe…
Tuo kyvyttömyys antaa ihmisten käyttää valitsemiaan laitteita tulee ihan lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä rekrytointihaitta…
Your answer lifts the inielltgence of the debate.
Kan godt forstÃ¥, du er nervøs, sÃ¥ det er en god beslutning at tage til kurset Jeg ville godt nok ogsÃ¥ være bange, hvis jeg var gravid, og det var lige op over … Jeg er dog sikker pÃ¥, at du nok skal klare det rigtig flot, Mascha! /N
Heh, huomisessa kaupunginhallituksessa käsitellään myös Yrjö Hakasen valtuustoaloite ”Ahjo-kokoussovellutuksen kehittämiseksi”.
http://bit.ly/AFowZZ
Ahjohan on ollut siis melkoinen farssi ja Hakasen aloitteessa on monia ihan hyviä kysymyksiä ja ideoita. Kaupunginhallituksen virkamiesvalmistelun kirjoittama esityspohja kertoo hyvin it-hankkeiden kehittämisen ongelmista kaupungissamme.
Eli asiakirjoihin ei voida Ahjossa koskaan tehdä merkintöjä koska sitä ei ole ”suunniteltu käyttötavaksi” eikä liioin avata useampia päätösasiakirjoja yhtäaikaa.
Tämä on tietysti täysin ymmärrettävää, sillä kukapa haluaisikaan tehdä merkintöjä kokousasiakirjoihin tai, herra paratkoon, avata jotain muuta asiakirjaa samanaikaisesti kokouksessa akuutin listan lisäksi. Not.
*facepalm*
Mua ihmetyttää muutenkin miksei Helsinki panosta mahdollisimman yksinkertaiseen it-infrastruktuuriin: kaikki verkossa; tietokantoja, html5 + javascript + css, kaikki tcp, turvalliset käytävät SSL-llä jne. Jokaisen kaupungin sovelluksen pitäisi olla nettisovellus, juuri sen takia et olis yhdentekevää millä laitteella ja millä yhteydellä kaupunkiin ollaan napanuorassa. Tää olis ihan oikee kansalaisaktivismin paikka. Jenkeilläkin on Code For America, miksei meillä vois olla Koodia Helsingille? Aja Hannu tätä asiaa, minä kannatan!
Ihan hirveän yksinkertaiseen it-infraan ei oikein kyetä kun kokonaisuus on niin suuri. Ainakaan vielä.
Ohjelmassa kyllä edetään oikeaan suuntaan: avoimia rajapintoja vaaditaan hitaasti vähän sinne sun tänne, mutta tällä hetkellä lock in esim. Microsoftin tuotteisiin on niin voimakas että siitä irtautuminen nopealla aikataululla ei tuottaisi mitään säästöjä. (Se Open Office -selvitys on oikeasti hyvä.)
Mun mielestä on ihan selvää että tähän aiheeseen palataan kunnallisvaalien yhteydessä ja lisäksi toivottavasti kunnallisvaalien jälkeen, jolloin toivottavasti kaupunginhallitus perustaa alleen ”it-neuvottelukunnan” tai jonkin muun poliittista valvontaa lisäävän toimielimen, joka sitten voi puuttua esim. juuri tämän ohjelman kaltaisiin dokumentteihin jo valmisteluvaiheessa.
Mut ny täytyy blogata vähän tästä lopputuloksesta. Stay tuned.
Kenties tällä hämmentävällä hiljaisuudella (vrt. Guggenheim) voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että nyt ei olla heivaamassa epävarmuuteen eikä mahdolliseen/todennäköiseen resurssipulaan kokonaista olemassaolevaa laitosta, kuten Helsingin taidemuseo on. Puuttuvan rahoitusosuuden ongelmaa ei taida it-infralla myöskään olla? Mutta sen valossa, kuinka paljon ”keskustelua” taide ja kulttuuri yleensäkin herättävät, voisi kyllä ajatella niillä edelleen olevan jokin budjettiaan suurempi tehtävä tässä maailmassa.
Eipä silti, etteikö blogauksesi varsinainen aihe ansaitsisi huomiota sekin.
Joo, blogauksen pääpointti ei tosiaan ollu Guggenheimissa.
Mua vaan huvittaa se että on enemmän kuin todennäköistä että it-kulut kasvavat tämän ohjelman ansiosta enemmän kuin mitä Guggenheim maksaa kaupungille. Ja tämä ohjelma on valmisteltu aivan käsittämättömän salassa ja ilman että edes kaupunginhallitus on voinut kunnolla vaikuttaa sen sisältöjä. Ja että tästä ohjelmasta myös hyötyy suoraan eräs nimeltämainitsematon amerikkalainen superbrändi…
Ja Hanna, kyl sä tiedät että esim. minä en ole kyllä millään tavalla mielestäni heivaamassa taidemuseota resurssipulaan tai vastusta taidetta. Siellä Guggen vastustajissa taidemuseon puolustajien joukko on huomattavasti harvalukuisempi kuin yleinen ”ei rahaa korkeakulttuurille” -massa.
Mutta tosiaan, sivupolku.