Tämä on toivoakseni automyönteinen kirjoitus – siihen ainakin pyrin. Emme me Vihreätkään kaikkea autoilua vastusta, katutilaa vaan on Helsingissä niin vähän että sen pitää olla tehokkaassa käytössä!
Kävelin noin kuukausi sitten lounaspaikasta työhuoneelle Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Välimatkaa ei ollut kuin muutamia kortteleita mutta silti sain napattua kuvan paristakymmenestä autosta, joita ei selvästikään oltu siirretty paikaltaan pitkään pitkään aikaan. Lumen kertymisestä kun voi helposti päätellä käyttöasteen.
Typerää. Kantakaupungissa parkkipaikan löytäminen talvisaikaan, parkkipaikkojen kunnosspidosta puhumattakaan, on ihan riittävän hankalaa ilman pitkäaikaispysäköityjä kesäautojakin.
Ei näin.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Muutama ehdotus:
1. Asukaspysäköintitunnus pitäisi myydä erikseen talvi- ja kesäkausille.
Nykyisin asukaspysäköintilupa on voimassa vuoden kerrallaan. 105 euron (8,75€/kk) maksulla saa pitää autoa vaikka koko vuoden kadunvarressa. Liikuttamatta kertaakaan.
Olisi selvästi parempi ratkaisu myydä pysäköintiluvat erikseen vaikkapa kahdelle eri ”vuodenajalle” lokakuusta maaliskuuhun ja huhtikuusta syyskuuhun. Toinen vaihtoehto voisi olla kk-pohjainen asukaspysäköintimaksu.
Tällöin kesäautot saataisiin pois katujen varsilta ja pysäköintipaikat vapaina niille, jotka niitä todella tarvitsevat ympäri vuoden.
2. Asukaspysäköintimaksun alueellinen tarkastelu
Olen aiemminkin ehdottanut että asukaspysäköintimaksuja tarkasteltaisiin alueellisesti. Tavoitteeksi tulisi ottaa se, että jos on maksun maksanut, paikan sitten myös aina saisi. Nyt tämä tavoite ei toteudu. Ymmärrettävästi parkkimaksun maksavaa, mutta paikkaa vaille jäävää autoilijaa ottaa ns. ”pannuun”.
Olisikin fiksumpaa pyrkiä hinnoittelulla alueellisesti siihen, että pysäköintipaikkojen täyttöaste olisi noin 80-90% luokkaa. Näin asukaspysäköintimaksu ”takaisi” parkkipaikan silloin kun sitä tarvitsee.
Käytännössä tämä tarkoittaisi hintojen korottamista, mutta ehkä 0,29€ per päivä, alle 9€ kuukaudessa, kymmenestä neliömetristä tilaa Helsingin keskustassa ei ole vielä aivan kohtuuttoman paljon.
3. Säännölliset puhdistuspäivät
Kadunvarsipysäköinti olisi ylipäätään helpompaa, jos lunta pystyttäisiin useammin siivoamaan alta pois. Kantakaupungissa pitäisikin olla jokaiselle katuosuudelle selvät ennaltamääritellyt päivät, esim. kaksi kertaa kuukaudessa, jolloin lumityöt tehdään. Ja tiellä olevat autot siirretään pois armotta.
4. Väistöpysäköinnin kehittäminen
Kaupungin tulisi ehdotuksieni vastapainoksi tarjota mahdollisuutta pitkäaikaispysäköintiin hiukan syrjempänä. Vaikkapa pidemmän loman ajaksi saisi autonsa pois muiden tieltä. Kesäautot nyt ainakin hemmettiin kantakaupungin katujen varsilta.
”105 euron (8,75€/kk) maksulla saa pitää autoa vaikka koko vuoden kadunvarressa. Liikuttamatta kertaakaan.”
Tästä voisin vähän nillittää, kyllä pitää liikuttaa. Tieliikennelain 28 § kertoo, että tielle on kiellettyä pysäköidä ajoneuvoa, jota ei tosiasiallisesti käytetä liikenteessä, ja kaupungin pysäköinnivalvonta väittää tätä pykälää valvovansa. Näin siis periaatteessa, Hannun kuvat kertovat miten homma käytännössä toimii.
Tämän perusteella, ja muutenkin, seuraava ehdotus: tehoa pysäköinninvalvontaan.
Tuo väistöpysäköinti on jo olemassa. On vaan monin verroin kalliimpaa säilyttää autoaan syrjäisessä paikassa poissa muun liikenteen tieltä kuin Helsingin keskustassa. Tässä ei tietenkään ole järkeä.
Joo, toki tiesin sekä väistöpysäköinnistä että tieliikennelaista.
Erityisesti tieliikennelain kohdalla kyse on siitä miten se toimii käytännössä – eli eipä juuri.
Ja korjaan samantien itseäni! Enpä ollu tsekannutkaan noita hintoja!
Miten ihmeessä on mahdollista että auton säilyttäminen TATTARISUOLLA maksaa 35€/kk, mutta Eirassa 8,75€!
Olisipa kiva nähdä kartta, jossa Helsingin eri alueilta olisi värein kuvattuna laskennallinen suhde alueen asukkaan keskimääräisestä matkasta pysäköintipaikalleen vs matkasta lähimmälle julkisen liikenteen pysäkille.
Hifistelyversiossa voisi käyttää etäisyyttä stadilaismittakaavassa käytössä olevaan pysäkkiin: Pitäisi löytyä vuorokaudesta tunteja, jolloin pysäkillä poikkeaa kulkuväline vähintään kuudesti (eli keskimäärin 10 min välein) – ja vastakkaisiin suuntiin menevän liikenteen pysäkit lasketaan sitten erikseen!
Tuo keskimääräinen matka oman auton parkkipaikalle lienee haastavampi tunnusluku, mutta veikkaan että kaupunkisuunnittelulla on tähänkin jotain käytössään…
Yksi ehdotus pitkäaikaisen talvipysäköinnin vähentämiseksi katualueilla: Kun ajoneuvo poistettu liikennekäytöstä (seisonta), ei siitä tarvitse maksaa ajoneuvoveroa, joten ko. ajoneuvolla ei pitäisi myöskään olla oikeutta käyttää yleisiä liikenneväyliä edes pysäköimiseen (vaatinee lain tai asetusten muutoksia).
Vielä jatkoa edelliseen ote tieliikennelain 28§:stä:
Tielle ei saa jättää eikä tiellä saa säilyttää tai varastoida ajoneuvoa, jota tosiasiallisesti ei käytetä liikenteessä. (5.12.2008/829)
Samaa mieltä miltei kaikesta, mutta tuo lumisten autojen galleria on kyllä liioitellen tulkittu. Päivä-kaksi kunnon lumisadetta ja tuolta siellä näyttää!
Noista neljä näyttää siltä että voivat olla seisseet pidempään, päälle satanut lumi tekee katujen tuulitunneleissa tuollaisia muissa näkyviä kinoksia yhden tai kahden lumipyryn aikana.
Säännölliset puhdistuspäivät on jo, ne vaan on tällaisina talvina liian harvoin eli kerran kuussa. Väitän että harvat läpi talven seisovat autot eivät ole ongelma, vaan se, ettei niitä auran käydessä tyhjinäkään olevia ”ruutuja” saada tehokkaasti tyhjäksi – tai aika ei riitä edes yrittämiseen.
Kestämätön ajatus että katsastettu ajoneuvo ei olisi tosiasiallisesti liikenteessä käytettävä, pl. nämä erikseen rekisteriin tehdyllä ilmoituksella liikennekäytöstä poistetut.