Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julisti viime viikon torstaina että ”vastuullisella alkoholipolitiikalla on väestön vahva tuki”. No ihan takuulla. Harvapa meistä vastuuttomuutta päättäjiltämme toivoo. Etenkään alkoholin suhteen. Mutta mitä tällä ”vastuullisuudella” sitten tarkoitettiin?

Annetaanpa THL:n kertoa:

”Alkoholin kulutus ja alkoholihaitat ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Kehityksen myötä kansalaisten alkoholipoliittiset asenteet ovat kiristyneet. Vuonna 1994, vuosi ennen EU-jäsenyyttä tehdyssä tutkimuksessa noin 40 prosenttia kansalaisista kannatti alkoholipolitiikan väljentämistä. Tänä keväänä väljentämistä kannatti vain 11 prosenttia. Vuonna 1994 vain 13 prosenttia kansalaisista halusi alkoholipolitiikkaa kiristettävän, nyt kiristämistä halusi 24 prosenttia. Tänä keväänä tehdyssä mielipidemittauksessa 89 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että nykyinen alkoholipolitiikka on sopivaa tai sitä pitäisi kiristää.

Onko todella näin? Ovatko ”kansalaisten alkoholipoliittiset asenteet kiristyneet”? Ja onko syynä ”kiristymiseen” ollut haittojen lisääntyminen? Väitteet olivat mielestäni sen verran yllättäviä että lähetin eilen sähköpostia THL:ään ja pyysin hiukan lisätietoja asennetutkimuksesta. (Kiitos nopeasta vastauksesta!)

Ensinnäkin THL:n tiedotteessa minua häiritsee vertailuun valitut vuodet; vuonna 1994 oli tiukentamisen kannatus koko gallup-historian alimmalla tasolla ja väljentämisen suosio vastaavasti huipussaan. Maksimeihin viittaamalla saa varmasti raflaavampia lukuja kuin vertaamalla esim. vuoteen 2007, josta olisi voinut otsikoida vaikkapa seuraavasti:

”Alkoholilainsäädännön tiukentamisen kannatus romahtanut kolmanneksen viidessä vuodessa!”

Se kun on ihan oikeastikin laskenut vuoden 2007 33%:sta vuoden 2011: 23%:iin. Tämä olisi tilaston mukaan aivan yhtä totta kuin se että ”kansalaisten alkoholipoliittiset asenteet ovat tiukentuneet” vuodesta 1994. Viesti vaan olisi ollut ”ehkä” hiukan eri. Tarkemmin ajatellen se olisi ollut itseasiassa ihan päinvastainen.

Myös viime vuoden tilaston olisi voinut otsikoida toisin:

76% suomalaisista oli sitä mieltä, että nykyinen alkoholipolitiikka on sopivaa tai sitä pitäisi väljentää..

Verrataanpa tätä vielä alkuperäiseen THL:n tiedotteeseen:

89% suomalaisista oli sitä mieltä, että nykyinen alkoholipolitiikka on sopivaa tai sitä pitäisi kiristää.

Molemmat ovat aivan yhtä tosia. Ja molempien prosentit olisivat tiedotteessa olleet vakuuttavia ”enemmistöjä” ”kansasta”.

Tässä vaiheessa Tommilla vielä kaikki hyvin. Reikäleipää katon täydeltä.

No mitä ”kansan alkoholipoliittisille asenteille” on sitten tapahtunut? Joko raittiusliike nostaa päätään kansan syvissä riveissä vai yhäkö viettelee väkijuoma nuorisoamme turmion tielle? Mitä näistä tilastoista voi päätellä?

No, ensinnäkin pitää mielestäni tarkastella alkoholin vähittäismyyntiä vuosina 1994 ja 2012. Mitä, missä ja milloin?

1994 41% vastanneista toivoi alkoholipolitiikkaa väljennettävän ja näin myös tapahtui. Tuolloin Alkon myymälöitä oli 248 kappaletta ja tänä vuonna niitä on 348 eli sata enemmän.

Anniskelulupien määrä puolestaan: ”on enemmän kuin kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta, jolloin lupien lukumäärä kipusi reiluun 2000. Vuoden 2008 lopussa A-lupia oli myönnetty jo 5700. Vielä enemmän oli kasvanut ravintoloiden asiakaspaikkojen määrä… …Myös anniskeluravintoloiden aukioloajat ovat pidentyneet sitten 1990-luvun alun.”

Voidaanko sanoa kansalaisten alkoholipoliittisten asenteiden huomattavasti ”kiristyneen”, jos todellisuus jossa kysymykseen vastataan on aivan toinen? Me elämme jo ”löysemmän” alkoholipolitiikan Suomessa – lähtötilanne on tyystin erilainen ja kyselyn tulokset eivät mielestäni ole järkevästi suoraan verrannollisia.

Kippis vaan kaikille! Seuraava kierros minun piikkiini!

Entä sitten se viinien myynti? Alkoissa vai ruokakaupoissa? THL:n tutkimuksen mukaan viinimonopolia kannatti 64% vastaajista. Vakuuttava enemmistö siis.

Uskaltaudun väittämään että tämäkin luku viestii virheellisesti kansan asenteita. Alkojahan on nykyisin selvästi enemmän kuin vielä 90-luvun puolivälissä ja ne sijaitsevat jo nyt usein ruokakaupoissa:

”Samalla uusia myymälöitä on perustettu yhä enemmän keskeisille kauppapaikoille. Yli 70 prosenttia Alkon myymälöistä sijaitsee tällä hetkellä kauppakeskuksen, marketin tai tavaratalon yhteydessä. Myös Alkon aukioloajat ovat pidentyneet noin 50 prosenttia sitten 1990-luvun alun.”

Äkkiseltään tarkastellen Alkon vähittäismyymälöiden lisäämisellä ja viinin myynnin vapauttamisen suosiolla saattaa olla vahva korrelaatio. Mikä mahtaisi olla punaisen käppyrän taso, jos maassamme olisi yhä vain 248 Alkoa kuten vuonna 1994?

Huraa! Viinit ovat siis jo kaupoissa! Mutta missä kaupoissa?

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Katja Taimela esitti viime syksynä eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ”Alkon myymälöiden sijoittamispäätösten vaikutuksesta kaupan keskittymiseen”. Taimela kertoi kysymyksessään Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) arvioineen ”Alkon tulon marketin kylkeen vauhdittavan myyntiä 10-15 prosenttia.”.

Niin ikään sosiaalidemokraattinen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson vastasi kysymykseen seuraavasti:

”Kuten kysymyksessä todetaan, kaksi kauppaketjua hallitsee noin 80 prosenttia Suomen ruokamarkkinoista. Suurimman markkinaosuus oli vuoden 2010 lopussa noin 44 % ja toiseksi suurimman noin 35 %. Kaikista Alkon myymälöistä 43 % sijaitsee lähempänä suurimman kauppaketjun myymälää ja 38 % lähempänä toiseksi suurimman kauppaketjun myymälää.”

Viinin myynti Alkosta keskittää siis Suomen jo valmiiksi erittäin keskittynyttä vähittäiskauppaa entisestään. Hiphei. Tästä tietenkään THL:n ei tarvitse välittää, mutta voisi kuvitella että edes tiedotusvälineitä kiinnostaisi. Ei se vain sattumaa ole että Alko on noiden suurimpien ketjujen kylkeen sijoittautunut.

THL päättää tiedotteensa seuraavaan väitteeseen:

”Uusimmat tulokset osoittavat, että vastuullisella suomalaisella alkoholipolitiikalla on vahva väestön tuki. Sen taustana ovat varmaan niin tutkimustulokset kuin kansalaisten omat havainnot alkoholin aiheuttamista suurista kansanterveydellisistä ja sosiaalisista haitoista sekä vastaavista yhteiskunnallisista kustannuksista.”

Varmaankin sitten näin. Pakkohan sen on olla totta kun kerran Hyvinvoinnin Laitos niin sanoo. Ja oikein tutkittua tietoa perusteiksi.

Tai sitten yhä suurempi osa kansasta elää jo todellisuudessa, jossa lähikaupasta saa kossua.