Huomisessa kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa paljon asioita, joista tärkeimpänä ensi vuoden avustukset.
1 Kontulan kirjaston piirustusten mukaisten kalusteiden hankinta
ok.
Kaupungin oma Stara rakentaa Kontulan kirjastoon käsityönä uudet kalusteet hintaan 224 470€. Edelliset palvelivat 40 vuotta. Esittelytekstissä ei ole mainintaa kilpailutuksesta, mutta kyllähän sellainen on ollut pakko järjestää.
1 Yritysyhteistyön ja kumppanuustoiminnan periaatteet kaupunginkirjastossa
ok. Kirjasto on suunnittellut periaatteet kumppanuustoimintaan. Varmaan ihan hyvä, että asiat on mietitty valmiiksi ja tiedoksi myös meille luottamushenkilöille. Tärkeimpänä ehkä
Kumppaneilla ei ole pääsyä eivätkä he voi hyödyntää kirjaston asiakasrekistereitä toiminnassaan.
tämä.
YHTEISPALVELUT
1 Ilmoitusasiat
Monta juttua.
– Kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson jää eläkkeelle 1.2.2013. Pääsemme valitsemaan jatkajan vielä tänä vuonna.
– Kulttuuripoliittisen osaston pomo Marianna Kajantie jää eläkkeelle 1.9. Pääsemme valitsemaan jatkajan ihan lähiaikoina!
– Kaupunginkirjasto palkittiin 7.6.2012 Fennia Prize –palkinnolla uudesta palvelu- ja tilakonseptista, jonka suunnitteli Kuudes Kerros yhdessä kirjaston henkilökunnan ja käyttäjien kanssa. Onnea!
– Seuraavan valtuustokauden strategiaohjelman valmistelu on jo käynnissä. Kulttuurilautakunnalla on heittää pöydälle tuore kulttuuristrategia. Ehkä lausuntoomme sitten voitaisiin kirjata jotain rahoitustasosta ja jos/kun valtio säästää (2014) kulttuurista rajusti, niin Helsingin roolista muutoksen yhteydessä.
2 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
ok.
3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Johanna Maulan irtisanomispäätöstä koskevaan kunnallisvalitukseen
ok.
Lautakunnan alkuvuodesta irtisanoma Johanna Maula on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Lausumme tietenkin valituksen olevan aiheeton ja puolustamme päätöstä.
KULTTUURIPALVELUT
1 Caisan johtajan tehtävän määräaikainen täyttäminen
Ja edellisen kohdan valituksen vuoksi Caisan johtoon valitaan määräaikaisesti Leena Pellilä, joka on toiminut vuonna 2011 vs. maahanmuuttoasioiden johtajana.
KULTTUURIPOLITIIKKA
Sitten useampia toivomusponsia kulttuuristrategian valtuustokäsittelystä:
1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että Helsingin kulttuuristrategiaa toteutettaessa otetaan huomioon vammaiset ja kehitysvammaiset
ok. Lautakunta toteaa Olli Valtosen (kok) ponteen että
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta katsoo, että Vammaispoliittisen selonteon tavoitteet kulttuuripalveluihin liittyen on sisällytetty Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaan (2011). Strategiaan on kirjattu muun muassa yleinen kulttuuripalvelujen saavutettavuuden edistäminen ja kaikkien kaupunkilaisten tasavertainen kohtelu.
2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa esteetön pääsy kulttuuritapahtumiin ja aistivammaisten mahdollisuus päästä osalliseksi turvattaisiin erillisellä suunnitelmalla yhteistyössä helsinkiläisten vammaisjärjestöjen kanssa
ok. Lautakunta toteaa Arja Karhuvaaran (kok) ponteen:
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta näkee, että vammaisten kaupunkilaisten osallistuminen tasavertaisina toimijoina kulttuuritoimintaan on osa jatkuvaa kehittämistyötä. Kehitystyötä ohjaavat jo nyt muutaman vuoden sisällä tehdyt selvitykset: Vammaispoliittinen selonteko (2010) ja Helsingin kaupungin kulttuuristrategia (2011). Näin ollen uuden selvityksen ja suunnitelman tekoon ei nähdä tällä hetkellä tarvetta.
3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että selvitetään mahdollisuus järjestää helsinkiläisille lapsille ja nuorille kulttuurilaitoksiin ja -tapahtumiin pääsylippuna toimiva monialainen kulttuuripassi
ok. Lautakunta toteaa Sari Näreen (vihr) ponteen seuraavasti:
Helsingin kaupungilla oli vuosina 1999–2008 eri Kulttikortti-järjestelmä, jossa nuorille tarjottiin vapaa-ajallaan pääsy ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla noin 250 taidelaitokseen. Nuorten tavoittaminen osoittautui hyvin hankalaksi ja kortin käyttöaste oli vähäinen.
Lautakunta pitää hyvänä, että Helsinki tukee kaupungin vähävaraisten lasten mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Tähän päästään kuitenkin tehokkaammin tukemalla koulujen kulttuuritoimintaa, ilmaisia/edullisia vapaa-ajan harrasteita sekä luomalla yhdessä sosiaaliviraston kanssa toimintamalleja vähävaraisten lasten perheiden harrastamiseen.
Yleisesti ottaen kohdennetut tuet toimivat yleisiä tehokkaammin.
4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että Tanssin taloa toteutettaessa pyritään varmistamaan tarvittavat lisätuet tanssitaiteen tekemiselle
ok. Tuomas Rantasen (vihr) ponsi liittyen tärkeään seinät/toiminta vääntöön. Lautakunta toteaa että
Helsingin kulttuurikeskuksen tuki Tanssin talo -hankkeelle lähtee siitä, että nimenomaan tanssin sisällön tuotantoon varataan riittävät taloudelliset resurssit. Kulttuurikeskus pyrkiikin kehittämään tanssin taloudellisia toimintaedellytyksiä talousarvion antamissa puitteissa Tanssin talo -hankkeen edetessä.
5 Kohdeavustusten myöntäminen, 6. jako
ok. Hienoja juttuja!
6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 6. jako
ok. Joudun jääväämään itseni.
7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet
Kehittämissopimukset ovat kulttuurikeskuksen kolmivuotisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään jotain toimintaa vuotuisavustusta vakaammin (”lupaus” kolmesta vuodesta) mutta toisaalta vakituista vuotuisavustusta kevyemmin. Näillä hankkeilla pitäisi olla lupa myös epäonnistua.
Tällä kertaa kehitetään (kulttuuristrategian mukaisesti) musiikin taiteen yleisen oppimäärän opetusta. Yhteistyökumppanina Meri-Helsingin musiikkiopisto. Tavoitteena on kehittää klassisen musiikin ryhmäopetusmenetelmiä ja näin laskea lukukausimaksujen hintaa. Soiton harrastaminen kun on todella kallista ja selvästi eriarvoistunutta eri alueiden sosioekonomisten olojen mukaisesti.
8 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2013
Huomisen kokouksen tärkein päätös, jota on valmisteltu avustusjaostossa jo kahteen otteeseen. Siksi tämän pitäisi mennä kopauttamalla läpi. Kaikki avustukset täällä (pdf)
Tässä siis päätetään kaupunginhallituksen kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle asettaman raamin mukaisen summan avustuspuolen käytöstä. Yhteensä 16,2 miljoonaa euroa.
Suurin osa kasvusta (143 000€) selittyy Svenska Teaternin lainanhoito- ja korkokustannusten nousulla, jota lautakunta siis hakee raamin ylityksenä. Muut muutokset ovat pieniä. Käytännössähän avustusten ns. nollalinja tarkoittaa sitä että kulttuuritoimijat joutuvat ensi vuonna säästämään suhteessa tähän vuoteen.
Olen vahvasti sitä mieltä että avustusten tulisi nousta jonkin yhteisesti sovitun indeksin mukaisesti. Ja jos sitten kulttuurista halutaan säästää (tai pottia kasvattaa), niin sitten käytäisiin erikseen keskustelu säästöistä (tai kasvattamisesta). Tällainen ”huomaamaton hivuttaminen” ei tuota hyviä lopputuloksia. Etenkin kun monilla toimijoilla (esim. UMO) suuren osan kustannuksista muodostavat vakituiset palkka- ja tilakulut, joista ei voi säästää. Sitten on pakko säästää toiminnasta, eli järjestetään vähemmän konsertteja/näytöksiä, vaikka vakituista henkilökuntaa on kk-palkalla… Ei hyvä.
Tässä voisi olla yleisestikin ensi valtuuston strategiaohjelmaan mietittävää. Tämä ongelma ei kosketa vain kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa. Mun mielestä säästäminen pitää tehdä avoimesti ja reilusti.
Kun tätä avustuspakettia katsoo nyt koko lautakuntakauden ajalta, niin on pakko olla myös tyytyväinen: lupasin olla lautakunnassa nimenomaan taiteen vapaan kentän asialla ja vapaan kentän tuet ovat nousseet selvästi. Ensi vuonna esim. kohdeavustuksia jaetaan 810 000€ kun ensimmäisenä lautakuntavuonna niitä jaettiin muistaakseni noin 600 000€. Myös taideapurahat ovat nousseet 140 000:sta 200 000 euroon. Kokonaan uutena tuettavana kulttuurikeskuksen avustuspottiin on otettu tanssin laaja perusopetus.
Kehityksen suunta on ollut hyvä vaikkakin hidas. Vakituisen tuen piiriin taas ei tämän neljän vuoden aikana päässyt kuin Riku Niemi Orchestra. Onnea uudelle VOS-bändille!