Törmäsin eilen Twitterissä Etelä-Saimaa -lehden mielenkiintoiseen uutiseen lappeenrantalaisesta kunnallispolitiikasta. Asiahan nyt ei tietysti minulle kuulu, mutta enpä malta olla kommentoimattakaan. Mitäs siellä Saimaan rannalla oikein touhutaan?
Lappeenrannan perussuomalaisilla kaupunginvaltuutetuilla Kimmo Heinosella ja Ilpo Heltimoisella on lääke Lappeenrannan koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjausten vauhdittamiseksi. He lopettaisivat kaupunginorkesterin ja lisäksi lasten kotihoidon Lappeenranta-lisän.
Ymmärrän Perussuomalaisten valtuutettuja varsin hyvin. Kun valtio leikkaa, yhteisö- ja kunnallisveron tuotto sakkaa eurooppalaisen taantuman vuoksi ja työttömyyskäppyrät osoittavat ylöspäin, on säästökohteita etsittävä. Ja mieluummin sitä tietenkin leikkaisi sellaisista kohteista, jotka kirpaisevat vähemmän – ja sellainen kulttuuri peruspalveluihin verrattuna on.
Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Lappeenrannassakin olisi hyvä ymmärtää että kuntatalouden näkökulmasta orkesteritoiminta on kannattavaa. Selitän.
Lappeenranta ei rahoita orkesteriaan yksin vaan yhdessä valtion kanssa. Valtio antaa kunnille rahaa orkesteritoimintaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämä tarkoittaa 37% rahoitusosuutta laskennallisesta henkilötyövuodesta. Näitä henkilötyövuosia Lappeenrannan kaupunginorkesterilla on 29, ja tänä vuonna valtion tuki on yhteensä 597 586 euroa.
Lappeenrannan kaupunginorkesterin rahoitus toimii seuraavasti:
Omat tulot: | 130 045€ |
Valtio: | 597 586€ |
Lappeenranta: | 766 220€ |
Eli Lappeenrannan oma rahoitusosuus on noin 50% eli puolet. Mihin rahat siten menevät? Yksinkertaistaen:
Palkat ja eläkemenot: | 1 175 336€ |
Palvelujen ostot ja tarviikkeet: | 264 091€ |
Vuokrat: | 49 424€ |
Leijonan osa, noin 79%, rahasta menee palkkoihin ja eläkkeisiin. Nämä maksetaan pääosin lappeenrantalaisille muusikoille. Myös palveluiden ostoista suurin osa työllistää suoraan lappeenrantalaisia: tarvitaan siivouspalveluita, työterveyshuoltoa, käsiohjelmia ja ATK-tukea. Epäsuorasti orkesteri työllistää vielä suuremman joukon: tarvitaan väliaikatarjoiluja, konsertti-iltoina syödään ravintoloissa, muusikotkin ostavat maitoa Siwasta ja leikkauttavat hiuksensa kampaamossa. Ja oletan että jonkun kerran joku alttoviulisti on eksynyt baariinkin. Vuokristakin 72% näyttää olevan sisäisiä.
Orkesterilaitoksen perusrahoituksen tuova valtionosuusjärjestelmä onkin kuin jatkuvaa seudullista elvytystä – se kunnan oma 50% on tuottoisa ja hyvä sijoitus – suora tuotto on noin +100%! Ja epäsuorat hyödyt päälle! Ja ilman sitä kunnan omaa osuutta ei myöskään valtionosuutta tipu. Orkesterista leikkaaminen olisi siis ihan vaan kunnan taloutta ajatellen hölmöläisten hommaa.
Asian voi ajatella niinkin että orkesterin tuottama sisältö, ne konsertit, ovat lähinnä kiva bonus.
Ja vasta tässä vaiheessa päästään siihen että kaikki orkesteritoiminnan Lappeenrannalle tuoma hyöty ei löydy kunnan tilinpäätöksestä. Ei sieltä näy imagohyöty, ei näy noin kahdenkymmenenviiden muusikon osallistuminen musiikkiopiston ja harrastajakuorojen toimintaan, ei näy vaikutus matkailuun, teatteriin ja muuhun kulttuurielämään. Orkesteri säteilee ympärilleen monilla tavoilla, joita ei voi laskutikulla mitata.
Kamreeri näkee vain kolikon joka viedään, mutta on täysin sokea paaleille, joita kannetaan sisään. Ja sellaisella meiningillä syntyy masentava maa – ankeutuvien maakuntien Suomi. Toivottavasti Lappeenrannan Perussuomalaiset tutustuvat orkesteritoimintaan ja sen rahoitukseen hiukan monipuolisemmin ennen valtuuston päätöksiä.
Hannu,
Hyviä näkökulmia, ja asiallinen kirjoitus. Istun itse Lappeenrannan kaupunginahallituksessa ja olen varma, että tämä perussuomalaisten aloite ei saa kannatusta muista ryhmistä.
Säästää pitää, mutta ei tyhmillä tavoilla.
yt,
Tuomas Telkkä
Loistavaa! Kiitos Tuomas. Kirjoitukseni pätee lähes kaikille paikkakunnille joissa on valtion tukemia kulttuurilaitoksia, joten toivottavasti tästä on hyötyä argumentointiin muuallakin.
Terve Tuomas,
oli hyvä saada tietää rehellinen mielipiteesi asiasta.
Millä perustelet sen, ettei kannata ottaa orkesterilta joka vuosi 760000 euroa puhdasta nettorahaa lastentarhojen ja koulujen sisäilma ongelmien ratkaisemiseksi kun nyt vaan kuitenkin eletään aikoja jolloin valintoja on tehtävä. Kiitos vanhan kaupunginjohtajan ja parin vanhan valtuuston.
Terveisin, edelleen kokoomukselainen
Hyvin selitetty! Lappeenrannassa kasvaneena ja musiikinopetusta saaneena hirvittää tuollainen aloite.
En kuitenkaan jaksa uskoa, että siitä sen suurempaa seuraa.
Rajakaupunkina Lappeenrannalla mennee kuitenkin melko mukavasti, perinteisen puunjalostusteollisuuden epävarmuustekijöistä huolimatta.
Erittäin hyvä kirjoitus, Hannu! Onneksi olet jaksanut kaivaa esiin kylmää tilastotietoa, sillä se hiljentää tehokkaimmin päättömät puheet.
En kuitenkaan usko, että tässä aloitteessa olisi kyse pelkästä taloudesta ja säästämisestä. Pikemminkin kohdataan se asia, josta Seppo Nummi debatoi jo 60-luvulla, eli ”arktinen sinofniaviha”, toki laajennettuna nykypäivään ja ”arktiseen kulttuurin ja taiteen vihaan”.
Tässä aloitteessa nimittäin lemahtaa voimakkaasti se, että on olemassa ihmisiä, jotka kadehtivat niin paljon sellaisten elämänilmiöiden harjoittamista, joihin eivät itse tunne mitään kiinnostusta, että ovat halukkaat estämään muitakaan harjoittamasta niitä, vaikka alasajoehdotukset olisivat taloudellisesti silkkaa hölmöilyä.
Jostain syystä tuota ihmisryhmää on kerääntynyt juuri Perussuomalaisiin.
Olettaen, että muusikot asuvat Lappeenrannassa eivätkä naapurikunnissa tai vaikka pääkaupunkiseudulla ja tekevät ruoka- ja muut ostoksensa paikkakunnalla eivätkä vaikkapa Venäjän vuosiviisumilla rajan takana, niin kaupunginorkesteri voi hyvinkin olla kaupungille nettopositiivinen hanke. Imagohyödyistä en olisi niin varma: noita kaupunginorkestereita nyt on vähän siellä sun täällä, joten ei sellaista ylläpitämällä ainakaan massasta erotu, jos taso ei ole poikkeuksellisen kova.
Toisaalta voidaan kysyä, onko kansantaloudellisesti mitään järkeä pitää noin monta orkesteria toiminnassa ympäri Suomen? Tuohan on kaupunkilaistenkin kannalta kannattavaa vain, koska siihen saadaan rahaa valtiolta. Mutta sitten kun niitä on jokaisessa kaupungissa, jossa on edes vähän ruutukaavaa keskustassa, niin sitten ne ovat lopulta ne samat veronmaksajat, jotka leikin loppujen lopuksi kuitenkin maksavat, vaikka raha valtion budjetin kautta kiertääkin.
Jos kerran kyseenalaistat noin monen orkesterin tarpeellisuuden, niin voisit samalla kyseenalaistaa teattereiden kohdalla saman. Teattereita on suhteessa hieman enemmän ympäri suomea.
Kyse on kuitenkin kulttuurista, eli suosittelen käymään joskus klassisen musiikin konsertissa. Mikäli huomaat, että orkesteri soittaa tyhjille saleille – allekirjoitan väitteesi. Voin kuitenkin sanoa, että tilausta konserteille on – pikkupaikkakunnillakin.
Hannu, hyvä analyysi!
Tuomas Telkkä, pidä pintasi tämän asian suhteen. Entisenä imatralaisena, nykyisenä ammattimuusikkona näen tuon kysymyksen alueellekin tärkeänä, mutta myös niin, että ihan lappeenrantalaistenkin kannattaa omin voimin säilyttää tuonkin alan sivistys kaupungissaan. Ja tuottaa lisäksi muutakin kulttuuria ihan täysillä. Halpaa hyvinvointia.
Persujen tarjoama suunta on taantuva, psykologisesti regressiivinen, jolle ei löydy loppua vasta kuin ihmisen alemmilta tasoilta, joko katatonisesta tärinästä huoneen nurkasta ja sen vaihteluna aggressiivisesta tuhoamiskäytöksestä.
Kaakkois-Suomen säveltaiteen läänintaitelija kiittää Hannua kirjoituksesta, ja haluaa kertoa, että Lappeenrannan kaupunginorkesteri tekee myös yhteistyötä Mikkelin kaupungiorkesterin kanssa = Saimaa sinfonietta. Niko L. epäilee, että onko järkevää kun joka kaupungissa on orkesteri – ainakin järkevää on, että nämä orkesterit tekevät yhteistyötä!
Ilolla luen kirjoitustasi. Siinä oli paljon asiaa, joka jää huomioimatta monen kulttuuripalvelun suhteen.
Kiitos, you made my day.
Mielenkiintoinen laskelma
Kaupungin talouden kannalta tilanne ei kuitenkaan ole ihan noin kannattava. Orkesterin soittajat ovat kuntalaisia, jotka käyttävät kaupungin verotuloista osakustantamia terveys-, koulutus-, harrastuspalveluja.
Orkesterin kuluista kaupunki maksaa yli 50%, saaden soittajien palkoista kunnallisverona n. 200 000 euroa.
Ostopalvelut tuotetaan omakustannushintaan, suoraan niistä kaupunki ei hyödy, välillisesti toki hieman.
Karjala, myös Etelä-Karjala on laulun ja musiikin maakunta. Se näkyy hyvänä ja monipuolisena tarjontana.
Orkestereitakin on useampi: Kaupunginorkesterin lisäksi löytyy Maavoimien soittokunta, Montolan puhallinorkesteri, Lappeenrannan Työväenyhdistyksen Soittokunta ja myös Lappeenrannan seurakuntien soittokunta.
Kaupunginorkesterin vaikutus on alueellisesti positiivinen mm. Jorma johtaa seurakuntien soittokuntaa, ilmeisesti muutkin vaikuttavat orkesteria laajemmin.
Olen kuunnellut kaikkien e.m. orkestereiden konsertteja ja hienoja esityksiä kaikki ovat olleet. On hienoa että tälläistä toimintaa.
Eikö voi leikata mistään?
Omat lapset ovat käyneet koulussa, joka äkillisesti suljettiin helmikuussa. Useat koulun lapset ovat oireilleet ja sairastuneet koulun sisäiman vuoksi ja todennököisesti osa kärsii siitä myös myöhemmin.
Jos ollaan pakkovalinnan edessä, niin minulle on kuitenkin tärkeämpi antaa lapsille terveet koulut, kuin antaa heidän sairastua.
Näin on, tsemppiä Lpr. Sama laskulaava pätee myös musiikkiopistoihin. Tällöin valtion tuoma prosentti on 47. Elikkäs viksu kunta satsaa kulttuuriin lapsista aikuisiin. Kunta vetää puoleensa silloin enemmän myös ei-persuja. Olisi mielenkiintoista laskea kuntien saaman kulttiirituen ja persuprosentin korrelaatio?
Hyvä kirjoitus. Luvut ovat lähellä sydäntäni joten kiinnostaisi tietää miten Lappeenrannan kaupunginorkesteri pärjää vertailussa muihin vstaaviin orkestereihin, kun otetaan huomioon rahoituksen kannalta omien tulojen suhde valtion, kunnan ja muiden tahojen tukiin.
Harvinaisen kultturistinen kirjoitus josta paistaa hyvin läpi ettei kirjoittaja ole ollut päivääkään oikeissa töissä tai jos on ollut niin joko teatterissa tai orkesterissa missä tuotetaan ”kulttuuria” ilman tulosvastuuta. Tulosvastuulla tarkoitan sitä, että jos tulee miinusta niin syylliset etsitään ja ryhdytään toimenpiteisiin eikä vaan silitetä päätä ja todeta, että jos ensivuonna paremmin…
Joka tapauksessa nuo esittämäsi luvut voidään myös nähdä niin, että jos orkesteriin satsataan valtion ja kaupungin taholta yht. noin 1,3 milj euroa ja tulot ovat 130000 euroa niin orkesteri lopettamalla kaupunki säästää 760000 euroa ja valtio säästää 600000 euroa ja siitä huolimatta ne entiset muusikot ostavat maitonsa Siwasta kun sitä ruokaa ostetaan oli töitä tai ei.
Ja vaikka en persu olekaan on valinta aika helppo jos pitää päättää päiväkotien sisäilman ja muutaman kaupungissa asuvan kultturellin välillä…
Hei Pekka,
on ihan totta että jos valtio vetäisi tukensa pois, olisi Lappeenrannan leikkaustilanne täysin eri. Pointtini olikin se että nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä ei kulttuurista leikkaaminen ole kunnan näkökulmasta järkevää. Osaoptimointia toki.
Ja kiitos kysymästä, ihan oikeitakin töitä on tullut tehtyä.
Loistava vastaus Hannu.Kummallista kyllä,kukaan ei koskaan tee aloitetta että lopetettaisiin esimerkiks Saipan toiminta,onhan sekin kulttuuria.Valitettavasti suomi tulee n.200 v muuta eurooppaa jäljessä kulttuurin osalta.Saksassa lisättiin juuri kulttuuriin (muuhun kuin urheiluun) yli 50 milj.euroa koska olivat sitä mieltä että sitä kansa tarvii.Sitäpaitsi jos kaupunginorkesteri lopetettaisiin niin mitä nähtävää/kuultavaa Lappeenrantaan jäisi? Miksi minun kannattaisi tulla vaikka Kouvolasta Lappeenrantaan kuluttamaan rahojani ja työllistämään ravintola-alan ja mahdollisesti matkailupuolen ihmisiä jos sattuisin yöpymään kaupungissa? Kaikki eivät välttämättä halua käydä jääkiekkomatsissa….
Kiitos Hannu vastauksesta mutta edelleen kaupunki säästää sen 760000 lopettamalla orkesterin oli se valtion osuus vaikka 2 miljoonaa.
Tässä taloudellisessa tilanteessa vaan on tosiasia, että jos jostain voidaan näin helposti säästää JOKA VUOSI 760000 niin…
Mutta summa summarun tämä on aina vaikeaa kun kulttuurin arvo on niin vaikeasti rahassa mitata.
Pakko myös vähän viitata tuohon Tuukan kommenttiin, että orkesteri kerää vuodessa samanverran katsojia kuin SaiPa kolmessa pelissä ja SaiPa toimii ilman verovaroja…
Kiitos Hannu vastauksesta mutta edelleen kaupunki säästää sen 760000 lopettamalla orkesterin oli se valtion osuus vaikka 2 miljoonaa.
Joko Pekka et ole lukenut blogaustani tai sitten et vaan halua ymmärtää. Jos valtio työntäisi johonkin asiaan Lappeenrannassa 2 miljoonaa ja kunta 760k€, niin kyllä silloin jokainen yhtään kunnan tilinpitoa ymmärtävä luottamushenkilö ottaisi kiljuen nuo valtion massit vastaan.
Hyvä Tuukka,
SaiPan lopettamisen suhteen ei tarvitse kenenkään veronmaksajan tehdä yhtää aloitetta sen lopettamiseksi. SaiPan omistavat yksityiset henkilöt jotka pyörittävät sitä liikemaailman ehdoilla. Olen varma, että jos SaiPa tekee muutaman vuoden samanlaista tappiota kun kaupungin orkesteri niin omistajilta loppuu into rahoittaa joukkuetta jolloin he laittavat niin sanotusti pillit pussiin. Mutta vaikka heillä riittäisikin intoa rahoittaa joukkuetta niin siitä vaan, omillaanhan rahoittavat eikä verorahoilla.
Kysymys kuuluukin miksi tuon tason tappiota tuottaavaa verovaroin tuettua yksikköä ei vaan panna pakettiin.
Olen ihan samaa mieltä, että orkesteria ei pidä lopettaa. Ei tietenkään.
Mutta mistä tmää Oskalan kirjoitus sai innoituksensa? Kahden perussuomalaisen ehdotuksesta. Miksi moiseen viitsii edes kommentoida? Onko kauhean viisasta yrittää käydä mitään järjellistä kulttuuripoliittista keskustelua perussuomalaisten kanssa?
Oskala kertoo ymmärtävänsä perussuomalaisten ehdotusta(!). Minä en ymmärrä. Tai ymmärrän sen populistisena heittona, mutta en kaupungin taloutta paikkaavana toimenpiteenä.
Luuleeko Oskala, että perusuomalaiset Lappeenrannassa tai muuallakaan ovat aidosti kuntataloudesta huolissaan?
Jos ehdottaisi, että soittavat ainostaan Sibeliuksen suosituimpia ja Merikannosta sitä vanhempaa easy listening-kamaa, menisikö sitten läpi?
Ihmettelen Oskalan argumentteja. Niitä on noin kaksi: 1) valtionosuudet ja 2) kaupungin imago.
1. Rahat ovat yhtä ja samaa veronmaksajan rahaa. Ei ole kovin hyvä perustelu pitää yllä jotakin vain siksi, että siihen tulee rahaa muualtakin. Että johonkin tulee julkista rahaa, ei tee asiasta sen järkevämpää. Näin on minulle opetettu.
2. Kaupungin imago, no jaa. Se on monimutkainen asia, Lappeenrannan tapauksessa kaupunginorkesterin olemassa ololla on marginaalinen, mutta tärkeä merkitys.
Kun orkesterin merkitystä perustellaan valtionosuudella ja imagotekijöillä, olen tavattoman huolissani. Itse perustelen orkesterin olemassa oloa kulttuurielämän, henkilökohtaisten taide-elämysten, elämän rikastuttajan, sivistyksen ja ihan vain itse elämää suuremman musiikin, soittamisen ilon sekä kuuntelijan eläytymisen ja kokemuksen kautta.
Mainitsihan Oskala toki, että itse konsertitkin ovat kivoja ja että väliaikatarjoiluista säteilee kaikkea mukavaa talousalueelle. Olen huolissani siitä, että kulttuurintekijät sortuvat näin heikkoon itsepuolutukseen.
Hei Petri,
kuten kirjoitukseni alkupuolella totesin: kuntatalouden näkökulmasta orkesteritoiminta on kannattavaa.
Argumenttini liittyvät siis nimenomaan siihen että kunnan, tässä tapauksessa Lappeenrannan, näkökulmasta valtion tukeman kulttuuritoiminnan alasajo olisi ihan sietämättömän typerää.
Yritin vain argumentoida asian sellaisella tavalla että vähän hitaampikin ymmärtää että orkesterin alasajo ei vaan kannata.
Kulttuurin ja kulttuurin tukemisen ideologinen puolustaminen on sitten asia erikseen, jossa olen vahvasti barrikadeilla muun kulttuurikentän kanssa.
Lisäisin vielä kaupunginorkesterin tekevän paljon näkymätöntä työtä. Esimerkkinä vaikkapa laitosvierailut, joissa orkesterin jäsenet käyvät soittamassa ja ilahduttamassa asukkaita ja potilaita sairaaloissa, vanhusten- ja vammaistenhoitokodeissa jne.
Eikös Saipan rahoitus tule osaltaan mainoksista? Eli minäkin joudun tahtomattani kustantamaan Saipan toimintaa tuotteiden kautta.
”Mainosmies syö pöydässäsi”
Lappeenrannan kaupunginorkesterin prosentuaalinen osuus kaupungin vuosittaisista menoista on alle 0.4%. Onko täysin varmaa ettei muista menoista (99.6%) löydy tasaisesti joka sektorilta säästettävää ilman että parikymmentä ihmistä joutuu työttömäksi?
Valtion budetissakin koko kulttuurisektori vie käsittääkseni 0.5%:n suuruusluokkaa olevan kakun koko maan menoista (korjatkaa jos olen väärässä). Kyse on siis vastoin yleistä luuloa ERITTÄIN pienistä summista. Mitä pienempi summa, sen suurempi älämölö! Mutta onhan tietenkin pienen ihmisen helpompi ymmärtää 10:n euron merkitys kuin 10:n miljardin euron suuruus..
Morjens Petri L. ja Hannu O.
Alla järjestyksessä otteita teksteistänne ja tuntuisi että olette vähintäänkin provosoituneet jollekin tasolle aloitteen johdosta ja hyvä näin.
”Onko kauhean viisasta yrittää käydä mitään järjellistä kulttuuripoliittista keskustelua perussuomalaisten kanssa?”
”Yritin vain argumentoida asian sellaisella tavalla että vähän hitaampikin ymmärtää että orkesterin alasajo ei vaan kannata.”
Lappeenrannassa on, huolimatta valoisasta matkailun kehittymisestä, erittäin suuri huoli liittyen perusrakenteiden parannukseen ja kunnostukseen. En lähde kertamaan ja tuomaan esille rakennusinvestointien kohteita, mutta lähestymme kovaa vauhtia kaupungin vuosibudjetin tasoa ja se on paljon se.
Vaati rohkeutta ottaa muutamalta perussuomalaiselta sellainen aloite esiin, jonka kaikki voivat mennen tullen lyödä lyttyyn ja esittää parempia ratkaisuja kaupungin talouden parantamiseksi.
Itseäni aloite aluksi hirvitti, mutta sitten ajattelin, että jostain keskustelu on saatava käyntiin. Nämä luvut, jotka Hannu toit esiin pitävät hyvinkin pitkälti paikkansa ja lisättynä vielä keskimääräinen lapsiluku jokaista henkilötyövuotta tai henkilöä kohden ja niiden jalkautuminen työtä ja verotuloa lisääväksi, on toki kaikkien tiedossa.
Mielestäni aloitteen tärkein pointti ei ole sen lyttääminen, vaan todellisten ja parempien toimien esiin tuominen, jossa kynnys on asetettu nyt melko matalalle.
Toivon alasampujien näkevän metsän puilta ja ymmärtävän tämän aloitteen todellisen tarkoituksen.
Hyvä, että reagoitte, niin reagoin miekin. En allekirjoittanut aloitetta, mutta ymmärrän sen tarkoitushakuisuuden, jopa kulttuurin kustannuksella.
Surullisinta on se, että noin huonoon aloitteeseen verrattuna ei vielä yhdeltäkään ”paremmin tietäjältä” ole tullut minkäänlaista parempaa/huonompaa esitystä talouden parantamiseksi.
Tiedän perussuomalaisilta olevan tulossa voimakkaita ja selkeitä esityksiä, joihin voi ottaa kantaa talouden ja rakenteiden näkökulmasta. Niin on varmasti tulossa myös muiltakin vastaavanlaisia esityksiä, jolloin pääsemme keskutelemaan asioista, joilla on vahvaa ja konkreettista merkitystä kuntalaisten tulevaisuuteen.
Hyvää kevään jatkoa meille kaikille toivottaen; terveisin kulttuuria, luontoretkeilyä sekä shakkia harrastava perussuomalainen.