Syyskuun 28. päivän aamu vuonna ’94 oli kuulas. Istuin soutuveneessä Koloveden kansallispuistossa matkalla kuvaamaan kivikautisia kalliomaalauksia. Tuntia aiemmin olin kuullut radiouutisista Estonian uppoamisesta. Tunnelma oli epätodellinen, syksyisen Saimaan ja suuronnettomuuden kontrasti valtaisa, porukka tavallista hiljaisempaa.
Nyt 20 vuotta myöhemmin Estonian kohtalo on näemmä vapaata riistaa banalisoitavaksi. Iltalehti ja Iltasanomat julkaisevat erikoisliitteet, Hesari yrittää epätoivon vimmalla tarinallistaa onnettomuutta puolalaisruotsalaisen tanssibändin kohtalon kautta ja julkaisemalla 3d-mallinnuksen tapahtumien kulusta. 3D-mallin, wow! Kelatkaa hei! 3D-mallin!
Näin media toimii. Onneksi itse kukin voi valita mitä linkkiä klikkaa ja miten muistaa 852 ihmisen kuolemaan johtaneen onnettomuuden.
Samaan aikaan Euroopan toisella laidalla tapahtuu Estonia useampia kertoja vuodessa. Välimerelle arvioidaan tänä vuonna hukkuneen jo yli 3000 pakolaista. Viimeksi muutama viikko sitten yhdessä ainoassa tahallisesti aiheutetussa turmassa, oikeastaan massamurhassa, arvioidaan kuolleen noin 500 naista, miestä ja lasta. Merestä on pelastettu yli 100 000 ihmistä ja pelkästään Italiaan oli syyskuun alkuun mennessä saapunut 120 000 pakolaista – tai näistä ainakin tiedetään.
Törmäsin uutiseen Välimeren humanitäärisen katastrofin suuruudesta elokuussa. Silloin tietoa löytyi Deutsche Wellestä ja Guardianista. BBC:nkin uutisointi oli vähäistä. Suomalaisista tiedotusvälineistä kriisistä ei meinannut löytää mitään tietoa. 16.9. Helsingin sanomat uutisoi 500 hengen kuoleman ulkomaa-osastonsa sivulla neljä. Yläkulmassa. Tällä lailla:
Samassa lehdessä kaupunkisivuilla kerrotaan Stadin ratikan matkasta Saksaan:
Mutta toki oman ratikan matkat kiinnostavat enemmän. Sen ymmärtää. Urheilusivut liippaavat kuitenkin lähempää Välimerta. Juventuksen Andrea Pirlon ja Barcelonan Luis Suarezin kuvat ovat kolminkertaiset katastrofiuutiseen verrattuna. Ja palstamillimetrejä Mestarien liigan avauksesta en jaksa edes ryhtyä arvioimaan.
Epäilemättä Andrea Pirlo on tärkeämpi kuin Välimereen kuolleet 500 pakolaista, mutta näin paljon tärkeämpi?
Me käännämme tahallisesti katseemme pois. Euroopan etelärajalle kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä. On vaikea jeesustella Israelin hirmutöistä palestiinalaisalueilla, jos uhrien määrässä mitaten syyllistymme itse pahempaan.

Graphic content: Bodies of African would-be migrants are washed up on the shore of al-Qarboli, about 35 miles east of Tripoli, Libya on Aug. 25. (European Pressphoto Agency)
Muuttoliikkeen valtaisan kasvun takana on paitsi taloudellinen ahdinko, myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän sisäiset konfliktit. Ei tuolle merimatkalle kukaan kevein perustein hyppää.
Maailman suurimman talousalueen, Euroopan Unionin, paras vaikutusvalta on myös taloudellista. Poistamalla erityisesti maataloustuotteiden tuontitullit loisimme talouskasvua Pohjois-Afrikkaan, joka vähentäisi painetta muuttoliikkeelle rakenteellisesti.
Vastaava vaikutus olisi myös EU:n omien maataloustukien leikkaamisella, joka tekisi afrikkalaisesta tuotannosta kilpailukykyisempää. Miksi syömme marokkolaisten Espanjassa orjatyövoimana kasvattamia tomaatteja emmekä marokkolaisia tomaatteja? Myös eurooppalaisen sähköverkon ”supergridin” ulottaminen Saharaan voisi olla perusteltua – siellä ei ole koskaan pilvistä ja tilaa paneeleille riittää.
Lyhyellä tähtäimellä Euroopan on hyväksyttävä pakolaisten hyökyaalto tosiasiana ja eteläisiä jäsenmaita, erityisesti Italiaa, Kreikkaa, Espanjaa olisi tuettava inhimillisen kohtelun järjestämisessä. Kustannukset ovat Italialle pelkästä merioperaatiosta noin 10 miljoonaa euroa kuukaudessa.
Pitkällä tähtäimellä vain rauha ja talouskasvu Afrikassa auttavat. Ja näihinkin avaimet ovat Euroopassa. Kannattaa muistaa että hyvinvoinnin lisääntyminen Pohjois-Afrikassa sataa myös meidän laariimme. Hyötyjiä ovat kaikki, niin Eurooppa kuin Afrikkakin.
Kun muistamme Estoniaa, emme saa unohtaa Välimerta. Mare Nostrum on myös meidän meremme.
Meripelastusoperaatiot lisäävät merelle lähtijöiden määrää ja sitä kautta hukkuneiden määrää. Mitä tehokkaammin mereltä pelastetaan ihmisiä, sitä enemmän heitä lähtee liikkeelle ja sitä heikommilla ja täydemmillä aluksilla. Tehostettu meripelastus lisää ihmisuhreja.
Parasta olisi, jos saataisiin Pohjois-Afrikan maiden kanssa sovittua, että ottavat lähtijät takaisin. Varmaan rahalla hoidettavissa. Pelastetaan mereltä ne, jotka ovat sinne lähteneet, ja viedään takaisin Afrikkaan. Sillä tavalla saataisiin ihmishenget pelastettua ja tyrehdytettyä into lähteä merelle.
Saharan aurinkovoimalat ovat täysin järjetön idea. Eurooppa on jo nyt liian riippuvainen Venäjän kaasusta ja Lähi-idän öljystä. Se, että lisäksi oltaisiin riippuvaisia vielä yhden epävakaan ja epädemokraattisen kolkan auringonpaisteesta, ei paranna Euroopan tilannetta lainkaan.
Ihmisiä on tulossa aivan liikaa, ja varsinkaan hyvinvointivaltio ei kestä avoimia ovia, eli tätä ”laillisia keinoja tulla lisää”-politiikkaa, jota vihreät ovat ajaneet. Ei kestä ympäristökään ja on aika turha yrittää suojella esimerkiksi lähimetsiä, jos itse tuottaa merkittävää painetta rakentaa nopeasti lisää. Saati sitten suurempia luontoalueita. Ei tavoite laskea kulutustakaan toteudu, jos kuluttajien määrä nousee merkittävästi koko ajan.
Kun huomaamme avointen ovien olevan tuhon tie, niin mitäs sitten? Eikö pidä mennä sinne ongelmien lähteelle, eli lähtömaiden tilanteeseen, liialliseen syntyvyyteen, ympäristöongelmiin, yhteiskuntien kehittymättömyyteen ja joskus myös vääränlaiseen kehitykseen, jossa monelta menee vakaa kestävä elinkeino juuri kehityksenä myydyn takia, kuten vaikka viljelymaat alleen peittävän vesivoimalan tähden, joka samalla tuhoaa kalakannat. Tästä pääsemme siihen, että miten nostamme naisten asemaa, joka vähentää syntyvyyttä sekä parantaa yleistä työllisyyttä ja taloutta. Samalla myös ympäristönsuojelu nousisi tärkeämmäksi, jota moni tutkimus puoltaa.
Olisi siis varmaan aika keskittyä ongelmien ratkaisuun paikanpäällä. Miksi panostaa 500 pakolaisen vastaanottoon ja kotiuttamiseen, jos samalla rahalla voisi parantaa 50 000 ihmisen asemaa muutamalla investoinnilla, jotka laittaa positiivisen kehityksen liikkeelle ja estää tulevia pakolaisuuteen johtavia ongelmia. Nämä pakolaisetkin yleensä haluaisivat takaisin kotimaahansa, jos tilanne rauhottuisi ja uhka katoaisi.
Tulee mieleen Pekka Haaviston kommentit, jotka taisivat mennä siihen suuntaan, että somalialaisten on parempi olla rakentamassa omaa maataan esimerkiksi suomalaisten auttamana, kuin siirtyä pakolaisena maasta toiseen. Tästä vassarinuoriso sai syyn syyttää Haavistoa likipitäen rasistiksi. Itse jäin tuossa kohtaa ihmettelemään, että miten joku voi ajatella jonkun voivan paremmin pakolaisena kuin jos on rakentamassa omaa tuttua yhteiskuntaansa. Onko siis totta, että tällainen ihmisten haaliminen Suomeen on jonkun poliittinen tavoite? Siis että on tärkeämpää saada pakolaisnumerot lähemmäksi vaikkapa Ruotsia, jotta voisi esiintyä maailmanpelastaja omalle ryhmälleen? Siis että tärkeää ei ole puuttua tuohon ongelmien lähteeseen, vaan vain pitää samaa negatiivista tapahtumaketjua yllä oman poliittisen imagon tähden ja tehdä politiikkaa toisten hädällä puuttumatta itse hädän syyhyn.
Miten eteläinen Eurooppa voisi tässä tapauksessa järjestää inhimilliset olot sadoille tuhansille, ei mitenkään. Ei vaikka EU tukisi. Pelkäämpä että EU alkaa tosissaan natista liitoksistaan, jos valitaan tämä avointen ovien politiikka. Nyt jo nähdään miten avuttomiksi eri valtiot käyvät suurten pakolaismassojen edessä ja miten poliitikot ovat aseettomia ja vähitellen menettävät paikkansa ääriryhmille. Parempi vain yrittää poistaa kunkin pakolaisuutta kasvattavan ongelman ydinsyy, ja kasvattaa vaikka merkittävästi kehitysrahoja ja kohdistaa niitä paremmin poistamaan noita syitä. Muuten ongelmat vain pitkittyvät ja kasvavat.