Syyskuun 28. päivän aamu vuonna ’94 oli kuulas. Istuin soutuveneessä Koloveden kansallispuistossa matkalla kuvaamaan kivikautisia kalliomaalauksia. Tuntia aiemmin olin kuullut radiouutisista Estonian uppoamisesta. Tunnelma oli epätodellinen, syksyisen Saimaan ja suuronnettomuuden kontrasti valtaisa, porukka tavallista hiljaisempaa.

Nyt 20 vuotta myöhemmin Estonian kohtalo on näemmä vapaata riistaa banalisoitavaksi. Iltalehti ja Iltasanomat julkaisevat erikoisliitteet, Hesari yrittää epätoivon vimmalla tarinallistaa onnettomuutta puolalaisruotsalaisen tanssibändin kohtalon kautta ja julkaisemalla 3d-mallinnuksen tapahtumien kulusta. 3D-mallin, wow! Kelatkaa hei! 3D-mallin!
estonia
Näin media toimii. Onneksi itse kukin voi valita mitä linkkiä klikkaa ja miten muistaa 852 ihmisen kuolemaan johtaneen onnettomuuden.

Samaan aikaan Euroopan toisella laidalla tapahtuu Estonia useampia kertoja vuodessa. Välimerelle arvioidaan tänä vuonna hukkuneen jo yli 3000 pakolaista. Viimeksi muutama viikko sitten yhdessä ainoassa tahallisesti aiheutetussa turmassa, oikeastaan massamurhassa, arvioidaan kuolleen noin 500 naista, miestä ja lasta. Merestä on pelastettu yli 100 000 ihmistä ja pelkästään Italiaan oli syyskuun alkuun mennessä saapunut 120 000 pakolaista – tai näistä ainakin tiedetään.

Törmäsin uutiseen Välimeren humanitäärisen katastrofin suuruudesta elokuussa. Silloin tietoa löytyi Deutsche Wellestä ja Guardianista. BBC:nkin uutisointi oli vähäistä. Suomalaisista tiedotusvälineistä kriisistä ei meinannut löytää mitään tietoa. 16.9. Helsingin sanomat uutisoi 500 hengen kuoleman ulkomaa-osastonsa sivulla neljä. Yläkulmassa. Tällä lailla:
Päivän_lehti_-_Helsingin_Sanomat
Samassa lehdessä kaupunkisivuilla kerrotaan Stadin ratikan matkasta Saksaan:
Päivän_lehti_-_Helsingin_Sanomat
Mutta toki oman ratikan matkat kiinnostavat enemmän. Sen ymmärtää. Urheilusivut liippaavat kuitenkin lähempää Välimerta. Juventuksen Andrea Pirlon ja Barcelonan Luis Suarezin kuvat ovat kolminkertaiset katastrofiuutiseen verrattuna. Ja palstamillimetrejä Mestarien liigan avauksesta en jaksa edes ryhtyä arvioimaan.
Päivän_lehti_-_Helsingin_Sanomat
Epäilemättä Andrea Pirlo on tärkeämpi kuin Välimereen kuolleet 500 pakolaista, mutta näin paljon tärkeämpi?

Me käännämme tahallisesti katseemme pois. Euroopan etelärajalle kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä. On vaikea jeesustella Israelin hirmutöistä palestiinalaisalueilla, jos uhrien määrässä mitaten syyllistymme itse pahempaan.

Graphic content: Bodies of African would-be migrants are washed up on the shore of al-Qarboli, about 35 miles east of Tripoli, Libya on Aug. 25. (European Pressphoto Agency)

Graphic content: Bodies of African would-be migrants are washed up on the shore of al-Qarboli, about 35 miles east of Tripoli, Libya on Aug. 25. (European Pressphoto Agency)

Mitä sitten pitäisi tehdä? Aseistetut partiot ja piikkilankaa Pohjois-Afrikan rannoille? No ei.

Muuttoliikkeen valtaisan kasvun takana on paitsi taloudellinen ahdinko, myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän sisäiset konfliktit. Ei tuolle merimatkalle kukaan kevein perustein hyppää.

Maailman suurimman talousalueen, Euroopan Unionin, paras vaikutusvalta on myös taloudellista. Poistamalla erityisesti maataloustuotteiden tuontitullit loisimme talouskasvua Pohjois-Afrikkaan, joka vähentäisi painetta muuttoliikkeelle rakenteellisesti.

Vastaava vaikutus olisi myös EU:n omien maataloustukien leikkaamisella, joka tekisi afrikkalaisesta tuotannosta kilpailukykyisempää. Miksi syömme marokkolaisten Espanjassa orjatyövoimana kasvattamia tomaatteja emmekä marokkolaisia tomaatteja? Myös eurooppalaisen sähköverkon ”supergridin” ulottaminen Saharaan voisi olla perusteltua – siellä ei ole koskaan pilvistä ja tilaa paneeleille riittää.

Lyhyellä tähtäimellä Euroopan on hyväksyttävä pakolaisten hyökyaalto tosiasiana ja eteläisiä jäsenmaita, erityisesti Italiaa, Kreikkaa, Espanjaa olisi tuettava inhimillisen kohtelun järjestämisessä. Kustannukset ovat Italialle pelkästä merioperaatiosta noin 10 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Pitkällä tähtäimellä vain rauha ja talouskasvu Afrikassa auttavat. Ja näihinkin avaimet ovat Euroopassa. Kannattaa muistaa että hyvinvoinnin lisääntyminen Pohjois-Afrikassa sataa myös meidän laariimme. Hyötyjiä ovat kaikki, niin Eurooppa kuin Afrikkakin.

Kun muistamme Estoniaa, emme saa unohtaa Välimerta. Mare Nostrum on myös meidän meremme.