Etäisyydet ilmoitetaan useimmiten metreissä, onhan se luontevin yksikkö mittailla asioita. Vaaksa, mitta peukalon päästä keskisormeen, on vähän toistakymmentä senttiä, me ihmiset olemme tavallisesti alle kaksimetrisiä, auto viisimetrinen, juoksurata 400 metriä, juoksulenkki kympin ja Lahden kaupunki puolestan noin sadan kilometrin päässä Helsingistä.

Kertooko sata kilometriä enää meille juuri mitään? Ei oikeastaan, mittakaava on jo niin suuri että etäisyys jää vain luvuksi. Onkin paljon kätevämpää ajatella että Lahti on noin tunnin juna- tai automatkan päässä.

Etäisyydet eivät ole eri puolella maata myöskään vertailukelpoisia. Kainuussa sataan kilometriin suoraa maantietä saattaa mennä saman verran aikaa kuin Helsingissä 20 kilometrin matkaan ruuhkassa matelevaa kehätietä. Vaikka kartalta katsoen ei uskoisi, on Berliini lähempänä Helsinkiä kuin Suomussalmi, koska Berliiniin pääsee suoralla lennolla ja Suomussalmelle körötellään junalla tai bussilla. Oikeastaan jopa Tokio ja New York ovat Helsingistä katsottuna likempänä kuin Suomussalmi!

Sama paikallisestikin. Vaikka Oulunkylään on täältä Vallilasta linnuntietä lyhyempi matka kuin keskustaan, pääsen keskustaan nopeammin koska sopiva ratikkapysäkki on lähempänä ja vuoroväli tiheämpi.

Erityisesti kaupungeissa kannattaisikin puhua etäisyyden sijaan saavutettavuudesta. Ja mittayksikön pitäisi olla minuutti metrien sijaan.

Mihin tämä nyt sitten liittyy?

Kuntapolitiikassa harva asia on yhtä kiihkeä kuin kysymys lähipalveluista. Vaikeita kysymyksiä on monia: miten painottaa uusia ja vanhoja alueita, miten painottaa eri kulkumuotoja, miten ylipäätään määritellä lähipalvelu? Mikä osa palveluista tulee ehdottomasti olla lähipalvelua, mikä voidaan hakea kauempaakin?

Haluan puolustaa helsinkiläisten lähipalveluja. Haluan että kaupunkilaisilla on tasa-arvoinen ja helppo pääsy terveysasemille, kirjastoihin ja kouluihin. Erityisesti päivittäispalvelut kuten päiväkodit tulee sijaita turvallisen lyhyen matkan päässä.

Metreissä mitattu välimatka lähipalvelulle ei ole aina paras mittari. Useimmiten saavutettavuus on paljon tärkeämpää. Tärkeintä olisi miettiä aikaa, yhteyden helppoutta ja yhdistymistä muihin päivittäisiin matkoihin.

Paremmin saavutettavissa oleva lähipalvelu voi sijaita vaikkapa seuraavan metroaseman vieressä oman lähialueen sijaan. Etenkin jos sieltä sitten saa laadullisesti parempaa palvelua kuin mitä on varaa joka paikkaan tuottaa. Ja vaikeasti liikkuvalle koko reitti on suunniteltu modernisti esteettömäksi hisseineen ja luiskineen.

Itse painotan lähipalveluna päivittäin kohdattavia asioita kuten koulut ja päiväkodit. Oopperat, isot matsit ja lonkkaleikkaukset voidaan sitten hoitaa kauempanakin, niissä kun ravataan harvemmin. Kaikkea ei voida tuoda joka kortteliin. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa laadukkaita palveluja saavutettavasti metrimittailun sijaan.