Helsingin Vihreät lämmittelivät vuoden vaihteen kunniaksi kävelykeskustan kehittämistä valtuustoaloitteeni linjoilla. Kommentit olivat ennalta-arvattavia, pelätään autoilun rajoittamisen keskustassa vähentävän asiakasmääriä.
Unohdetaan hetkeksi se että tutkimustulokset ja kokemukset monista eurooppalaisista kaupunkikeskustoista näyttävät keskustakaupan hyötyvän kävelykeskustoista. Unohdetaan hetkeksi sekin että viime kesänäkin liikennettä kulki oikeastaan vain yksi kaista suuntaansa – syynä oli tietyöt laajennetun kävelyalueen sijaan – ja mietitään hetki mitä keskustan kauppojen saavutettavuudelle voisi tehdä.
Perinteinen vastaus, jota Helsingin yrittäjätkin ovat ajaneet jo vuosikymmeniä on keskustatunneli. Moottoritien kaupungin ali luvataan ratkaisevan kaikki liikenteen ongelmat. Kaupunkisuunnitteluviraston simuloinnit näyttävät toista: keskustatunneli ei vähennä ruuhkia juuri lainkaan ja kapasiteetin lisäyksen vuoksi se oikeastaan vain heikentää kokonaisuuden toimivuutta. Keskustatunneliin ei ole myöskään varaa: sen kustannus olisi arviolta miljardin luokkaa. Ja vaikka tunnelia ryhdyttäisiin louhimaan huomenna, se valmistuisi vasta joskus 2020-luvulla – nykyisten ongelmien ratkojaksi tunnelista ei ole. 2030-luvulla kun tunneli ”realistisesti” aikaisintaan valmistuisi, näyttää maailma jo kovin erilaiselta kuin nykyisin.
Baana on nykyisin ”väliaikainen”, kaavavaraus on autojen keskustatunnelille.
Keskustatunneliissa minun on ollut erityisen vaikea ymmärtää sitä miten keskustan ohitustie auttaisi keskusta-alueen kauppaa. Ohiajamista vartenhan se tunneli rakennettaisiin. Kehäteiden ruuhkat kulkisivat osin Helsinginniemen kautta. Tapiolasta pääsisi suitsaitsukkelaan Sipooseen. Eivät ne autovirrat Stockkalle ohjautuisi – Itiksessä pysäköintikin on ilmaista ja herkku löytyy sieltäkin. Ohikulkuteitä on Suomessa rakennettu jo ihan riittämiin.
Ymmärrän kuitenkin myös keskustan liike-elämän hätää: pääkaupunkiseudun kunnat ovat kaavoittaneet vähän joka suuntaan jättimäisiä kauppakeskuksia. Pasila, Kalasatama, Itis, Cello, Iso Omena, Kamppi – miten käy vanhan ydinkeskustan? Vaikka vain pieni vähemmistö keskustan liikkeiden asiakkaista nykyiselläänkin liikkuu omalla autolla, on heidän ostovoimansa kuitenkin merkittävää. Tätä liike-elämän aiheellista huolta ei pidä ohittaa vain olankohautuksella.
Jos halutaan tarjoata keskustan liikkeisiin hyvä pääsy myös yksityisautoilijoille, pitäisikin puhua saavutettavuudesta eikä keskustatunnelista.
Keskustan alueella on jo nyt lukuisia parkkihalleja, Aleksin alla on huoltotunneli ja sisäänajoja löytyy mm. Elielinaukiolta, Ruoholahdesta ja Kaisaniemestä. Olen antanut kertoa itselleni että oikeastaan kaikki parkkitunnelit ovat yhteydessä toisiinsa. Meillä siis oikeastaan on jo nyt keskustatunneliverkosto, ajo hallista toiseen on vain syystä tai toisesta suljettu.
Mitäs jos luovuttaisiinkin yleiskaavaprosessin yhteydessä turhasta keskustatunnelivarauksesta ja keskityttäisiin sen sijaan olemassaolevan keskustatunneliverkoston sisäänajokäytäviin esim. Sörnäisten rantatien kautta Siltasaarenrannasta? Tällöin keskustan parkkihalleihin pääsisi ajamaan sisään kaikista ilmansuunnista jo ennen ydinkeskustaa. Saavutettavuus paranisi, autollakin pääsisi helposti keskustan kauppoihin – tai nauttimaan laajennetun kävelykeskustan tunnelmasta.
Pysäköintihallien verkostolla on monia etuja maanalaiseen moottoritiehen verrattuna. Kun ajonopeudet ja liikennemäärät ovat matalammat, ei liikenne tarvitse yhtä mittavia turvajärjestelyjä eikä erillisiä tunneleita per suunta. Kun kyse on pääosin yksityisesti omistetusta pysäköintiluolaverkostosta, voidaan tunneliverkoston rakentaminen rahoittaa pysäköinti- ja käyttömaksuilla verovarojen sijaan – ei tarvita edes uutta tiemaksulainsäädäntöä. Eikä kustannuskaan ole miljardiluokkaa kun verkostosta suurin osa on jo olemassa.
Tekosyyt kävelykeskustan kehittämisen estämiseksi alkavat loppua. Nyt voisi olla hyvä hetki miettiä yhdessä miten ydinkeskustan saavutettavuutta oikeasti parannetaan.
Miljardiluokan keskustatunneliin ei ole varaa, eikä varaa ole myöskään Pisara-rataan. Se ei toisi Helsinkiin yhtään uutta asemaa, kun Töölössä ja Pasilassakin on jo metrovaraus olemassa. Kaupungilla olisi varmaan näille miljardeille tähdellisempääkin käyttöä.
Kysymys ei ole saavutettavuudesta, vaan siitä, että samat kaupat kuin ennen oli vain keskustassa, on nyt myös ostoskeskuksissa ympäri pääkaupunkiseutua – miksi siis kukaan tulisi pelkästään kauppaan keskustaan? Pitäisikin panostaa asuntojen ja viihtyisyyden lisäämiseen keskustan alueella ja turismiin. Vain siten keskustan kaupat ja muut liikkeet piristyisivät. Se että yrittäjäjärjestöt ovat tälle asialle sokeita on minusta mystinen asia, ja ei ole mitään mieltä siinä että rakennettaisiin miljarditunneli niiden takia, koska ei se toisi asukkaita yhtään lähemmäksi, vaan ostoskeskukset pitäisivät asiakkaansa. Eikä tunneli vapauttaisi myöskään rakennusmaata keskustan alueella, joten uusia asukkaitakaan, eli kauppojen asiakkaita, ei pääsisi muuttamaan. Jos jokin tunneli tarvitaan, niin sellainen joka yhdistää jollakin junalla maan alla Töölön urheilukeskuksen ja Pasilan bisneskeskuksen keskustaan.
Tuota huoltotunnelien ketjua pitää muutenkin ottaa paremmin käyttöön, kuten aamuisin Aleksilla huomaa, mutta itse en näe keskustan saavutettavuutta minään ongelmana, vaan ongelmat ovat niillä joilla on jo vastaava kilpailija lähempänä asuinalueita, koska valtaosa helsinkiläisistäkin asuu kaukana keskustasta. Pitäisi yrittäjyyttä harkitessa ymmärtää mitä kannattaa tehdä missäkin, ja ketjujen valitukset ovat aivan käsittämättömiä, koska ovat itse vieneet keskustaliikkeidensä kysyntää omilla liikkeillään lähiöiden ostoskeskuksissa, tai sitten muuten jääneet ajastaan. Yksi asia lisää soppaan on sitten kaupungin harrastama kaavoitus, joka ohjaa ihmiset tietyille kaduille asemien ja keskusten tuntumaan, ja ei oikeastaan synny mitään halvempia liikekatuja joilla voisi yrittää ilman ketjujen apua omiin nimiin ja vielä perustuotteilla, eikä millään kultakoruilla ja muulla luksuksella. Lisäksi sitten huono arkkitehtuuri, joka ei houkuta liikkumaan kaupungissa, on sitten paikallinen tai turisti. Jos ostoksilla käynti on arkinen käynti mitään sanomattomassa laatikossa, johon pääsee yhtä arkista ja steriiliä kaupunkikuvaa pitkin, niin miksi ei ostaisi suoraan netistä? Ja miksi kukaan tulisi passin kanssa kauempaa katsomaan sellaista, mitä ei ole oikeastaan edes katsottavaksi suunniteltu, vaan vain tekemään tehtävänsä? Arkkitehdit ovat viimeisen 60 vuoden aikana tehneet Helsingistä ruman koneen, joka on vain koneita varten.
En myöskään täysin ymmärrä miksi kauppakeskustan saavutettavuus olisi pitkässä juoksussa tärkeä tavoite. Kaikki kaupan alan trendit viittaavat keskittyneen kivijalan alamäkeen, kun kustit – tulevaisuudessa robokustit – polkevat kaman perille logistiikkakeskuksista.
Mitä pidemmälle tässä tulevaisuudessa mennään, sitä merkityksettömämmäksi jatkuva pääsy kauppakeskustaan menee.
Eilen oli aika merkittävä uutispäivä tämän osalta:
http://www.simplemost.com/sears-kmart-locations-closing-across-country/
http://www.cnbc.com/2017/01/04/here-are-68-of-the-100-stores-that-macys-will-close.html
Itsellä tulee nykyään aniharvoin mentyä mihinkään ostoksille. Freshdirect tuo päivittäistavarat, Amazon kulutushyödykkeet ja Seamless valmistetun ruoan. Ymmärrän toki asuvani kaupungissa, jossa tiheys mahdollistaa kaikenlaista, mutta automaatio alentaa tämän kynnystä tulevaisuudessa joka puolella.
Minun elämäni ei muuttuisi juuri mitenkään, jos koko Manhattanin liiketilat muuttuisivat yhdessä yössä asunnoiksi / toimistoiksi ja robotit toisivat tavaran jostain Long Islandin logistiikkakeskuksesta / laitoskeittiöstä.