Tällä viikolla kaupunginhallituksessa mm. lausunto hankintalain kokonaisuudistuksesta, Olympiastadionin remontin kaava, Gardenian ratkaisu ja Hakaniemen hallin remontti. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.8.2015, Taka-Töölön korttelin 514 tontin 3 ja sen ympäristön asemakaavan muuttaminen (nro 12310, Olympiastadion)

ok. Olympiastadionin remontin kaava. Näkyvin muutos katsomoiden katokset, tiloja myös maan alle. Nykyiseen kerrosalaan 19 917 k-m² verrattuna rakennusoikeuden lisäys on 7 083 k-m² maanpäällisiä ja 29 400 k-m² maanalaisia tiloja.

2 V 26.8.2015, Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen hankesuunnitelma

ok. Tästä remontista on keskusteltu paljon jo lautakuntatasolla ja tullaan varmasti keskustelemaan myös valtuustossa saakka. Remontti on kuitenkin erittäin tarpeellinen ja se tulee parantamaan hallia merkittävästi. Hallin ilmastointi ja jäähdytys saadaan kuntoon ja yläkertaan saadaan vielä lisätilaakin. Halli on teknisesti monin osin aivan tiensä päässä.

Kiinteistölautakunta piti päätöksessään tärkeänä, että hallin nykyinen perusluonne elintarvikekauppahallina säilyy myös peruskorjauksen ja siihen sisältyvän ravintolatilaratkaisun jälkeen. Tämä lienee myös kaupunginhallituksen ja valtuuston toive. Vanha kauppahalli on profiloitu ”turistihalliksi”, Ruoholahdessa on menty omaan suuntaansa. Hakaniemen halli on kuitenkin yhä merkittävä laadukkaiden elintarvikkeiden myyntipaikka.

Hyvä esimerkki uudistuksen muutoksista on vanha kuva hallin alakerrasta: ilmavaa ja valoisaa:
Sittemmin tarvittiin ilmastointia ja viilennystä. Koko katto on täynnä valtavia putkia:Nyt tekniikka saadaan piiloon.
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupungin henkilöstöraportti 2014

ok. Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan – työntekijöitä on hiukan yli 40 000, pientä nousua oli vain sosiaali­ ja terveysvirastossa sekä varhaiskasva­tuksessa. Yhteensä kaupungin palkkalistoilla on 1 661 ammattia. Näistä yleisin on lastenhoitaja, joita on 2783, lisäksi vielä lastentarhanopettajia 1688. Palvelukunta näkyy.

Kaupungissa on 15,4 asukasta kaupungin työntekijää kohden. Keskeisissä henkilöstöä koskevissa tunnusluvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Raportti on uudistunut myös ulkoasultaan. Kauniisti taitettu ja informaatiota hyvin saatavilla.

5 Osasairauslomalla olevan henkilön palkka

ok. Osasairausloman tarkoituksena on nopeuttaa työhön paluuta ja siten tukea työkyvyn säilymistä ja työntekijän pysymistä työelämässä. Pähkinänkuoressa ideana se että sairaslomalta palataan töihin osa-aikaisesti sairausloman loppupuolella. Nykyinen palkkausjärjestely ei kannusta tähän malliin. Ehdotetussa mallissa kaupunki korvaa henkilölle osa-aikatyön ja kokoaikatyön palkan välisen erotuksen edellyttäen, että Kela maksaa työnantajalle osasairauspäivärahan.

6 Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle eri alueiden esirakentamiseen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin
7 Määrärahan myöntäminen kiinteistölautakunnan käyttöön kaupungintalokorttelien kehittämistä varten
8 Määrärahan myöntäminen liikuntavirastolle Kivikon liikuntapuiston esirakentamiseen

okokok.

Kiinteistövirastolle 8,35m€ sähkölinjan siirtoon Mellunmäessä, huoltotunnelin siirtoon Kalasatamassa ja Länsisataman pilaantuneiden maiden kunnostukseen.

Kaupungintalokortteleiden kehittämiseen 14,5 miljoonaa euroa. Kehittämiseen on käytetty vuosina 2010–2014 yhteensä 34,0 milj. euroa. Vuoden 2015 tarpeeksi on arvioitu talousarviossa osoitetut 14,58 miljoonan euron määrärahat. Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa vuosien 2016–2017 määrärahatarpeeksi on arvioitu 9,4 milj. euroa.

Ja 700 000 euroa liikuntavirastolle liikuntapuiston esirakentamista varten.

9 Kalliolan Senioripalvelusäätiölle myönnetyn lainan laina-ajan pidentäminen

ok. RAY:n myöntämä avustus loppunut 2014 ja ”Kuntokeidas Sandelsin” talous miinuksella. Lainaa jäljellä 105.139,41€ ja puolentoista vuoden lyhennykset yhteensä 38.232,52 €. Onko Senioripalvelusäätiöllä mahdollisuutta saada taloutensa kuntoon?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta ruopata Hernesaaren lumenvastaanottopaikkaa
2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta maa- ja kiviaineksen välivarastointiin ja esikäsittelyyn Kivikossa sekä töiden aloituslupa

okok. ok. Tarkoituksena on Hernesaaressa ruopata vain ylimääräinen hiekoitussepeli pois ilman, että merenpohjaa muokataan. Kivikossa lupa purkujätemateriaalien ja tuhkapitoisen maa-aineksen välivarastointiin ja esikäsittelyyn. Ympäristölautakunnan mukaisesti.

3 Liikennelaitos -liikelaitoksen eräiden virkojen lakkauttaminen ja uusien johtajien virkojen perustaminen

ok. HKL:n johtamisjärjestelmää ”kehitetään”. Liikennemuotokohtaisesta organisaatiosta luovutaan ja tilalle tulee kolmen linjaorganisaatiossa olevan osastotasoisen yksikön ja kahden kaikkia yksiköitä palvelevan osastotasoisen yksikön kokonaisuus. Muutoksen tavoitteena on hakea nykyistä vahvempaa synergiaa metro- ja raitioliikenteen väliltä niin liikennetuotannossa, kunnossapitopalveluissa kuin kehittämis- ja investointihankkeissa.

4 Bussiliikennetoimintaan liittyvän rahoitussopimuksen hyväksyminen

ok. Kaluston hankintaan liittyvää rahoitusta. Sopimuksen teknisluonteinen uudistus, vastaa sisällöltään pääosin vuonna 2013 solmittua rahoitussopimusta.

5 Oy Gardenia-Helsinki Ab:ta koskevan omistajapoliittisen linjauksen muuttaminen

ok. Tämä on vaikea tapaus, jossa on usempia risteäviä intressejä. Esim. Gardenian luontokoulutoiminta on upeaa, mutta toisaalta myös luontokoulutoiminnan järjestäminen on kalliimpaa kalliissa kiinteistössä. HS:kin uutisoi.

Kaupunki tukee Gardeniaa vuokranalennuksella vuosittain noin 600 000 eurolla. Lisäksi palveluostot ovat vähentyneet mm. opetusviraston säästäessä. Toisaalta tuntuisi vaikealta velvoittaa opetusvirastoa satsaamaan nimenomaan kalliimpaan luontokouluun tilanteessa, jossa mm. kouluavustajista säästetään.

Asiaa on pyöritelty konsernijaostossa jo pitkään ja nyt on aika tehdä päätös. Esityksenä on yhtiön toiminnan purkaminen.

6 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

ok. Erittäin merkittävä kokonaisuudistus. Vihreästä näkökulmasta ehkä merkittävintä on se että:

”Esityksellä pyritään tehostamaan ympäristönsuojelua ja sosiaalisten tekijöiden huomioimista julkisissa hankinnoissa mm. seuraavin keinoin:
– korostamalla mahdollisuuksia ja vähentämällä epäselvyyttä aiheuttavia tai muita ympäristönäkökohtien huomioon ottamista rajoittavia tekijöitä
– mahdollistamalla tarjousten vertailussa ja hankintasopimusten erityisehdoissa sosiaalisten näkökohtien aiempaa laajemman käyttämisen
– lisäämällä lain pakollisiin poissulkemisperusteisiin rikoslain 47 luvussa tarkoitettuja työrikoksia
– mahdollistamalla työ-, ympäristö- ja sosiaalioikeuden laiminlyöntien huomioimisen myös alihankkijoita koskevissa toimenpiteissä sekä hankintasopimuksen toteuttamista koskevissa ehdoissa

Lisäksi esityksellä pyritään helpottamaan ja parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. Tätä toteutetaan mm. mahdollistamalla hankintasopimuksen laatiminen erillisinä osina sekä mahdollisuus määritellä kyseisten osien koot ja kohteet.

Esittelijän mukaan ”esitykseen sisältyvät uudistukset eivät käytännössä tuo kaupungin hankintatoimelle merkittäviä hyötyjä. Kaupunki toteaa, että uudistus lisää yksityiskohtaista sääntelyä ja tulee lisäämään kaupungin hankintayksiköiden työmäärää olennaisesti..

Lisäksi esitys ottaa erikseen kantaa tiedonsaantioikeuteen harmaan talouden torjunnassa. Nykyisin Verohallinto voi verolainsäädännön ja julkisuuslain salassapitosäännöksiin vedoten antaa kaupungille tunnistetietoja vain niistä kaupungin yhteistyökumppaneista, joiden osalta verottaja on havainnut harmaan talouden piiriin kuuluvaa toimintaa. Yritys- ja yhteisökohtaisten tietojen saanti verottajalta tehostaisi harmaan talouden torjuntaa ja mahdollistaisi kunnalle pidättäytymisen yhteistyöstä sellaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa, jotka eivät ole täyttäneet lakisääteisiä velvoitteitaan.

Esittelijä esittääkin, että julkisia hankintoja tekeville viranomaisille tulisi säätää tiedonsaantioikeus palveluja tarjoavien organisaatioiden julkisten velvoitteiden kuten verojen, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen sekä tullin perimien maksujen hoitamiseen liittyviin tietoihin. Tämä varmasti helpottaisi harmaan talouden ehkäisemistä kaupungin hankinnoissa.

Kansallisten kynnysarvojen määrittelyssä suomalaisen kuntakentän eriparisuus tulee vahvasti esiin. Helsingille esim. sote-hankintojen kansallisen kynnysarvon nostaminen EU-ylärajaan 750 000 euroa voisi hyvinkin olla perusteltua, mutta toisaalta aika iso osa suomalaisista kunnista tekee vain tuota pienempiä hankintoja (pl. kokonaisulkoistukset jne.). Onko ylipäätään mielekästä säännellä Helsingin (625 000 asukasta) ja Luhangan (763 asukasta) hankintoja samalla lailla?

SIVISTYSTOIMI

1 Työllisyydenhoidon Helsinki-lisän myöntämisperusteiden uudistaminen

Työllistämistoimikunnan esityksessä arvioidaan, että uudet myöntämisperusteet lisäävät Helsinki-lisän vaikuttavuutta: Rekrytointituki lähentää matkaa välityö- ja avointen työmarkkinoiden välillä ja työllistämistuki kohdentuu aiempaa useammille työnantajille ja työntekijöille, leikkaamatta valtion palkkatukea.

Esitykseen voi tutustua tästä.

2 Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuspäällikön virkaan ottaminen

ok. Valitaan Katja Vilkama tietokeskuksen tutkimuspäällikön virkaan noin 6000 euron palkalla ja Arja Kukkonen opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan virkaan 7161 euron palkalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Sopimuksen ja esisopimuksen tekeminen Latokartanon Urheilu- ja kulttuurisäätiön kanssa (12282)

ok. Urheilu- ja kulttuurisäätiön omistaman maan arvo nousee merkittävästi uuden kaavan myötä, joten säätiö maksaa 461 000 euron suuruisen korvauksen ja luovuttaa vastikkeetta yleisiä alueita yhteensä 2 090 m² osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

2 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: yhteistyö Lasipalatsin Mediakeskuksen ja Amos Anderssonin museon kanssa

ok. Esittelijän päättää kannanottonsa: Jos vertailukohtana pidetään esimerkiksi Kaapelitehdasta Suvilahtineen tai keskustakortteleita, on ilmeistä, että näiden tyyppisten tilojen käytön ja toiminnan kehittämiselle on otollisempaa käyttää hyväksi Kaapelitehtaan, Helsingin Leijonan tai Mediakeskuksen kaltaisia siihen erikoistuneita toimijoita kaupungin hallinnollisen perusorganisaation sijasta.

Juurikin näin. Kaupungilla on erikoistarpeita ja erikoistiloja, joita varten kannattaa olla erikoistoimijoita. Kiinteistövirastolla ei voi olettaa olevan esim. kulttuurin asiantuntemusta, vaan kaupungilla voi olla välivuokraajia tarpeen niin vaatiessa.

Ponsivastauksessa otetaan kantaa vanhan linja-autoaseman eli ns. Turun kasarmin tulevaisuuteen. Kiinteistövirasto puoltaa Laituria, henkilökohtaisesti minun on vaikea ymmärtää miksi noin upealla sijainnilla pidetään tilaa noin tyhjäkäynnillä. Tila tulisi, kulttuurikeskuksen lausunnon mukaisesti olla yhteiskäyttöinen, ei vain yhden toimijan tila. Veikkaanpa että Laiturin 50 000 kävijästä aika iso vain oikaisee näyttelytilan poikki kun sillä tavalla voi säästää noin 50 metrin kävelyn…

3 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: kaupungin tilojen myynnissä tavoitteeksi kokonaistaloudellinen etu

ok. Tuomas toivoi ponnessaan että: ””Valtuusto edellyttää, että kaupungin omistamien tilojen myynnissä tavoitteena tulee olla kaupungin kokonaistaloudellinen etu eli myyntiä tulee kohdentaa välittömien myyntituottojen maksimoinnin sijaan huonosti tuottavien korjausvelkaisten rakennusten myyntiin.”

Esittelijä toteaa että:

”Rakennusten ja tilojen omistuksesta luopumisen ensisijaisena tarkoituksena on vähentää kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvastuuta. Korjausvelka on kasvanut tasaisesti koko tilakeskuksen olemassa olon ajan vuodesta 2005 lähtien. Talousarvioissa esitetyt korjausinvestointimäärärahat ovat vaihdelleet noin 120 – 130 miljoonassa eurossa vuodessa. Tulevina vuosina tavoitteena on nostaa korjausinvestointitasoa 130 – 160 miljoonaan euroon uudisrakentamisen vähentyessä.

Uusinvestointien määrään vaikuttaa uusien aluerakentamiskohteiden käynnistyminen. Korjausinvestoinnit eivät riitä kattamaan kaupungin omistaman rakennuskannan vuosittaista kulumaa, vaan uutta korjausvelkaa syntyy joka vuosi noin 60 – 70 miljoonan euron verran.

Samalla vastataan myös kysymykseen miksi kaupungin tiloista keskustellaan niin paljon, kuten Gardenia ja koulut. Tuo 60-70 miljoonaa vuosittaista korjausvelkaa ei ole ihan vähän.

4 Kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön virkaan valinta

ok. Valitsemme Sami Haapasen tonttipäällikön virkaan 6 712,77 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Juhani Tuuttlian seuraaja, merkittävä pesti kaupungissamme.

7 Lausunto Uudenmaan elinkeino, – liikenne- ja ympäristökeskukselle poikkeamishakemuksesta Suomenlinnan tilalle Rnro 6:3 (Suomenlinna H 9)

ok. Lonnan saarelle Suomenlinnan läheisyyteen sauna. Tulee varmasti komia.