Moniko on nähnyt 500 euron setelin? Tiedätkö miltä se näyttää? Minkä värinen se edes on? Entä 200 euron? 100 euron? Niinpä. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan 56% euromaiden kansalaisista ei ollut koskaan nähnyt 500 euron seteliä. Suomalaisista veikkaan osuuden olevan vielä suurempi.

Tämä huomioiden on hiukan outoa että noin kolmannes käteiseurojen arvosta on liikenteessä nimenomaan 500 euron seteleitä. Vuonna 2013 Luxembourg painoi niitä 79 miljardin arvosta – kaksi kertaa valtion BKT.
500eurore_HR_jpg_944×484_pixelsSuuria seteleitä epäilläänkin käytettävän rahanpesuun ja salakuljetukseen; miljoona euroa painaa 500 euron seteleinä 2 kiloa, 100 euron seteleinä jo 22 kiloa. 500 euron setelin ”lempinimi” onkin ollut ”Bin Laden”.

Ja mm. terroriyhteyksien vuoksi siitä ollaankin luopumassa. Suurimman eurosetelin painaminen on tarkoitus lopettaa 2018. Hyvä niin. Kehitystä ei kannattaisi jättää tähän – myös 200 ja 100 euron seteleistä tulisi luopua nopealla aikataululla koko Euroopassa.

Ja Suomen kannattaisi omilla päätöksillään mennä vielä pidemmälle. Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi pyrkivät jo aktiivisesti eroon käteisestä – Tanskassa mm. vaatekauppojen ja ravintoloiden ei ole pakko hyväksyä käteistä maksuvälineeksi. Ja jo nyt 98 %:lla suomalaisista on jokin maksukortti ja ¾ kaupan maksutapahtumista maksetaan kortilla.

Myös Suomen tulisi tehdä suunnitelma käteisen käytön vähentämisestä ja siirtymisestä täysin sähköiseen maksamiseen. Suomessa kaupan ei tarvitse ottaa vastaan yhden ja kahden sentin kolikoita. Voisimmeko päättää että kaupan ei tarvitsisi halutessaan ottaa vastaan yli 20 euron seteleitä?

Käytännössä paikallistasollakin kehitys kehittyy jo – Helsingin uusissa pysäköintiautomaateissa ei ole enää käteisellä maksamisen vaihtoehtoa. Niiden kolikoiden keräämisen kustannus oli iso ja valitettavasti pienikin käteisen määrä houkutti ilkivaltaan. Ja Rakennusviraston tekemän kyselyn mukaan vain 13 % ilmoitti mieluisimmaksi maksutavaksi kolikkomaksamisen. Ja niinhän se on – ei niitä sopivia kolikoita kuitenkaan ole juuri silloin mukana kun siitä pysäköinnistä pitäisi maksaa.

Tässä on asia, jossa hallituksen todella kannattaisi tehdä se kuuluisa digiloikka. Hyödyt ovat selkeitä. Ja kukaan ei kuvitelle että siirtelemme paperilappusia ja muotoon prässättyä metallia toisillemme vielä joskus 2050-luvulla? Miksi siis odotella muutosta?