Ensi vuoden talousarvio, Gugge, hätämajoitus. Koko lista liitteineen löytyy täältä.
KAUPUNGINJOHTAJA
1 V 16.11.2016, Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2017 – 2019
ok. Valkoista savua havaittu kaupungintalon suunnalla. Ensi vuoden budjettisopu on julkinen huomenna iltapäivällä. Kaupunginjohtajan esityksen tiivistelmä löytyy täältä.
SIVISTYSTOIMI
1 V 30.11.2016, Guggenheim Helsinki -taidemuseohankkeen toteuttamista koskevan sopimuksen hyväksyminen
Gugggggggennnnnnnheeeeeim. Gugguggeguguguggguggge.
Vihreällä ryhmällä ei ole ehdotukseen kantaa. Keskustelemme valtuustoryhmässä 16.11. mitä tästä uudesta ehdotuksesta voisi olla mieltä.
Kirjoittanen omasta kannastani blogin. Kaupunginhallituskäsittelystä olen sitä mieltä että mielestäni hanke pitää joka tapauksessa viedä valtuuston keskusteluun. Siis vaikka kaupunginhallitus päättäisi jo hylätä hankkeen. Edellisellä kierroksella hanke pysähtyi kaupunginhallitukseen ja tämä on mielestäni osasyy tähän pitkittyneeseen limboon.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 V 16.11.2016, Valtuutettujen Thomas Wallgrénin ja Veronika Honkasalon aloite hätämajoituksen järjestämisessä noudatettavasta ohjeistuksesta
Romanien hätämajoitusasia on saamassa ainakin jonkinlaisen välipäätöksen: Diakonissalaitos on ottamassa vastuun hätämajoituksesta ja Helsinki tukee Diakonissalaitosta avustuksella tätä varten. Tilannetta myös tulee seurata aktiivisesti – riittäväthän resurssit aidosti? Kaduille ei saa jättää ketään pakkaseen.
Ja jahka eduskunnan apulaisoikeusasiamies antaa päätöksensä Sosiaali- ja terveysviraston kriisimajoitusohjeistuksesta, ohjeistusta tarvittaessa muutetaan. Tähän siis palattaneen vielä tämän vuoden aikana.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
3 Selvitys länsimetron viivästymiseen johtaneista syistä
ok. Länsimetron osalta todetaan että Länsimetro Oy on käynnistänyt oman selvityksensä kustannusnousuista ja kaupunginhallitukselle esitetään että odottelemme sen tulokset ennen kuin käynnistämme mitään muuta selvitystä.
Kaupunginhallitus keskusteli myös siitä kuinka laaja selvitys tulevaisuudessa halutaan.
Guggenheim ja Pajusen ja Viljasen ja taustalla puuhailevat säätiöt eivät hevillä luovuta. Luulisi, että tällainen hirveä tinkaaminen alkaisi kääntyä jo itsessään museota vastaan.
Guggenheimin säätiön museon rakentamista perustellaan sillä, että sen rakentaminen toisi 1200 henkilötyövuotta rakennusalalle. Eikö nämä 1200 rakennusalan henkilötyövuotta olisi parempi käyttää asuntojen rakentamiseen ja liikenneväylien perusparannuksiin?
Barcelonassa aloitettiin vuonna 1882 Sagrada Família -kirkon rakentaminen. Minkäänlaisilla laskelmilla ei silloin olisi voitu osoittaa tällaisen hankkeen kannattavuutta, jos olisi osattu laskea kustannukset. Nyt kävijämäärä on 2,5 miljoonaa vuodessa, he tuovat rahaa kaupunkiin tod.näk. neljännesmiljardin ja koko maailma tuntee tämän kaupungin symbolin.
Minkäänlaisilla laskelmilla ei tosiaan ole voitu osoittaa Guggenheiminkaan kannattavuutta, vaikka laskelmissa kävijämäärät on arvioitu yläkanttiin ja kustannukset alakanttiin, kuten tapana on. Ja sitten vaan tuottoja odottamaan.
Tarkoitus oli tällä esimerkillä havainnollistaa, että on kutakuinkin mahdotonta tehdä euromääräisiä laskelmia kannattavuudesta muutamaa vuotta pitemmälle. Sen sijaan tiedämme että Aasiassa keskiluokan tulotaso on viime vuosina noussut kaikkein nopeimmin maailmassa, ja olemmekin jo saaneet pientä esimakua turistivirtojen kasvusta. Varma on, että Aasian neljän miljardin kokoisesta väestöstä kasvava osa lähtee tutustumaan Eurooppaan, ja mikäli tästä ryhmästä pieni osuus saadaan piipahtaamaan pääkaupungissamme, se toisi melkoista piristystä aneemiseen eloomme.
Guggenheim olisi kannattava jos se toisi ”Picasso Ateneumissa”-tyyppisiä hankkeita vuosittain Helsinkiin, mutta nyt puhutaan jostain arkkitehtuurimuseosta, joka on ihan mitä vittua-tasoa. Kuka tulee katsomaan arkkitehtuuria museoon, kun yleensä arkkitehtuuria katsotaan kun kuljetaan kaupungissa. Nostaisitte arkkitehtuurin yleistä tasoa kaavoitusmääräyksin, niin saataisiin satoja kohteita turistien katsottavaksi ja levitettyä reilusti turisteja kiinnostavaa aluetta. Kun ei puhuta taidemuseosta, joka olisi itsenäinen ja vahva kulttuurilaitos, ja arkkitehtuuriltaankin kyseinen hiiltynyt paviljonkikasa on heikko, niin ei tämä vaan kannata. Kun argumentit puolesta on tasoa ”parempi kuin parkkipaikka”, niin ehkä sitä kannattaisi jäädä odottamaan muuta projektia alueelle.
Sinäsä tämä olisi sitä kasvun ohjaamista määrän sijasta laatuun, ja koska ette vastustaneet Helsinki-Vantaan laajennusta, niin voi olettaa että museon vaatima lisälentoliikenne ei ole vihreä argumentti vastaan. Sinänsä en näe että G veisi jotain Helsingiltä tai olisi joku majakka joka peittäisi muun toiminnan alleen. Nuorelle sukupolvelle Kauppatorin alue ei ole enää mikään keskustan ykköskohde, vaan elävä kulttuuri on siirtymässä kohti Kallio-Kalasatamaa, joten G:lle olisi sinänsä tilaa ihan vaan yhtenä talona turistisumpussa, joka on jäämässä irti elevästä Helsingistä. Jos joku saa sen näyttämään paperilla kannattavalta, eli jos joku vaikka sanoo että tulee kolme hotellihanketta lisää jos G tulee, niin se alkaa jo kannattaa. Jos nuo kolme toteutuvat ilmankin, niin sitten on turha panostaa ilman valtiota, joka saisi ehkä hyötyä eniten. Eli ei sytytä, mutta jos joku esittää taloudellisia järkisyitä niin sitten, mutta ei kulttuuria näin tehdä.
Peggy G oli muuten mielenkiintoinen ihminen, mitä dokkaria youtubesta katsoin, ja jos tässä olisi tuollainen tekijä takana, eikä tylsiä miehiä, niin jo vain. Mutta Peggy tuskin koskaan tekisi mitään näin tylsää, vaan kunnianhimo olisi pikkuisen korkeampi kuin joku syntymäkuollut arkkitehtuurimuseo. Kerättäisiin vaikka koko Euroopan kovin nykytaide tänne ennen kuin se olisi liian kallista, mutta siihen tarvittaisiin taideosaamista, ja onko tässä takana ketään joka ymmärtäisi hyvän päälle? Ei tunnu nimittäin kiinnostavan edes taide-elämää ja helsinkiläiset ylipäätään tuntuvat vierastavan hanketta. Kun kaupungissa ei ole aitoa innostusta, niin eikö se ole merkki siitä että museo, jos se museo on, ei voi toimia.
” Varma on, että Aasian neljän miljardin kokoisesta väestöstä kasvava osa lähtee tutustumaan Eurooppaan, ja mikäli tästä ryhmästä pieni osuus saadaan piipahtaamaan pääkaupungissamme, se toisi melkoista piristystä aneemiseen eloomme. ”
Aneeminen elomme piristyy kyllä ilman Guggenheimin museotakin, sillä Afrikan ja Lähi-idän väestöstä kasvava osa lähtee tutustumaan Eurooppaan muutenkin. Useimmilla on aikomus jäädä pysyvästi.
Guggenheim on investointi turismiin Helsingissä. Mutta meillähän on jo maailmanpyörä ja uimalaitos Kauppatorilla!
Tämän päivän Hesarissa esiteltiin Guggenheimin museon uusia värimalleja. Jutun otsikossa kysyttiin, voisiko Guggenheimin väri vaihtua. Voisi se. Kaikki on kaupan, kunhan museo vaan saadaan Helsinkiin.