Tällä viikolla Kaasukellon remontti ja HUS:n laitoshuoltopalvelut kohti valtuustoa, lausutaan purkavasta saneeraamisesta ja hyväksytään vuoden 2016 tilinpäätös. Kaupungin talous oli viime vuonna odotettua paljon paremmalla tolalla. Koko lista liitteineen löytyy täältä.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 29.3.2017, Lauttasaaren Nahkahousuntie 5:n asemakaavan muuttaminen (nro 12398)
Löydä kuvasta uudisrakennus!
ok. 5 – 8 -kerroksinen asuinkerrostalo Lauttasaareen. Nyt ensimmäistä kertaa huonejaosta määräyksellä: ”(AL-, AK- jne.) tonteilla asuntojen huoneistoalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai enemmän.”.
2 V 29.3.2017, Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavan muuttaminen (nro 12333)
ok. Vuodesta 2002 suunnitteilla olleen parkkihallin kaava jo nyt 2017 valmiina! 500 parkkipaikkaa. Valtuustossa olisi syytä kysyä että pitäisikö maanalaisen parkin valmistuessa vastaavasti poistaa paikkoja maan päältä. Aloittaa voisi niistä paikoista, jotka haittaavat erityisesti esim. ratikkaliikennettä.
3 V 29.3.2017, Suvilahden tiilisen kaasukellon kunnostuksen hankesuunnitelma
ok. Kustannusarvio tosiaan nyt siis noin 18 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen saamasta lisäselvityksestä selviää että alkuperäinen suunnitelma, jossa kello olisi kunnostettu vain ”muistomerkiksi”, ilman että sen sisätilasta olisi tullut käyttökelpoista tilaa, olisi maksanut noin 10 miljoonaa euroa.
Eihän näiden vanhojen rakennusten suojeleminen ilmaista ole. Etenkin kun, kuten tässäkin tapauksessa, ison osan kustannuksista muodostaa maaperän ja rakenteinden saastuminen pitkän teollisen käytön yhteydessä.
(Kuva: Riku Kettunen @ Flickr, CC BY-NC-ND 2.0 )
Kyllä tää vaan nyt pitää tehdä näin.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 V 29.3.2017, Sosiaali- ja terveysviraston laitoshuoltopalvelujen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle
ok. Laitoshuolto, eli ”puhtaanapito-, tekstiilihuolto-, vuodehuolto- ja avustavia ruokahuoltopalveluja” yhdistetään HUS:n laitoshuoltoon. Näin kerrotaan saatavan synergiaetuja.
Yhteensä siirtyvää henkilöstöä on noin 600 henkeä, joista noin 70 hengellä on ollut työsuhdeasunto.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Helsingin Musiikkitalo Oy:n osakassopimuksen muuttaminen
ok. Musiikkitalon omistajien välisisssä neuvotteluissa on päädytty perustamaan nimitystoimikunta, joka mm. esittää hallituksen jäsenet. Osakassopimusta muutetaan huomioimaan tämä.
Osakassopimuksessa on useampia kohtia, jotka ovat salassapidettäviä vaikka kaikki sopijaosapuolet ovat julkisrahoitteisia toimijoita. Enkä ainakaan itse ensilukemalla nähnyt kohdissa mitään erityisen ”salaista”. Avoimuus on periaate, jota kannattanee edistää tällaisissakin sopimuksissa. Kysymme maanantaina perusteet näiden kohtien salassapidolle.
5 Helsingin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen
ok.
”Vuosi 2016 oli Helsingin kaupungin taloudessa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät. Siten vuosikate toteutui 300 miljoonaa euroa talousarviota parempana.”
Huppista. Lainakantaa nettolyhenettiin 211 miljoonan euron verran. Kaupungin talous on vahvalla pohjalla.
SIVISTYSTOIMI
1 Valtuutettu Sami Muttilaisen toivomusponsi vammaisten avustajien maksuttomista lipuista Helsingin kaupunginteatteriin
Todetaan että vammaisten avustajille on tarjolla alennetut liput ja lippujen hinnoista päättää teatterisäätiön hallitus.
3 Suunnitteluvarauksen myöntäminen Helsinki Stadion Management Oy:lle Sonera Stadiumin peruskorjaus- ja -parannushanketta varten
HJK, Palloliitto ja Helsinki Stadion Management Oy haluavat peruskorjata ja parantaa Sonera Stadiumia. Perusteluissa mainitaan mm. UEFAn tiukentuneet normit.
Nyt on sen verran tuoreessa muistissa Palloliitolle annettu vapaa kortti remontoida Olympiastadionia kuten huvittaa juuri UEFA-standardien vuoksi, että tekee mieli kyllä esittää useampia tiukkoja kysymyksiä. Tärkeimpänä tietenkin se että kun kaupunki omistaa stadionista 80,5%, onko oletettavissa että peruskorjauksesta tulee kustannuksia. Ja eikö tämän kokoiseen kaupunkiin riitä yksi UEFA-mitat täyttävä areena? Etenkin kun ne ovat vierekkäin ja omistaja ovat käytännössä sama taho.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Lausunto oikeusministeriölle asunto-osakeyhtiöiden purkavasta lisärakentamisesta ja asunto-osakeyhtiölain muutostarpeesta
ok. Kaupungin lausunto suhtautuu purkavaan lisärakentamiseen (eli että puretaan talot ja rakennetaan tilalle uutta) ja sen helpottamiseen yleisluontoisen myönteisesti. Kieltämättä asunto-osakeyhtiöiden yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen olisi varmasti purkavaa lisärakentamista lisäävää ja hyvä juttu esim. monilla asema-alueilla.
Tuosta stadionasiasta sen verran, että omenat ja appelsiinit menevät nyt kunnolla sekaisin .
1. Olympiastadion on yleisurheilustadion, jolla pelataan jalkapalloa ainoastaan siitä syystä, ettei Suomesta löydy kansainväliset mitat (ennen kaikkea katsomopaikat) täyttävää jalkapallostadionia.
2. Olympiastadionin remontti on farssi ja se tiedettiin jo etukäteen. UEFA:n määräyksiä käytettään nyt vain tekosyynä epäonnistumiselle. Ylimääräinen kallion louhinta maksaa paljon ja toimivammat harjoitustilat olisi voinut rakentaa muualle halvemmalla ja liikenteellisesti paremmalle paikalle.
3. Olympiastadionin remontti ei poista sitä tosiasiaa, että Sonera stadion on monelta osin surkeassa kunnossa ja remontin tarpeessa.
4. Sonera Stadiumin pääkäyttäjiä ovat HJK ja HIFK. Kumpikaan ei käytä Olympiastadionia koska se on liian suuri heidän yleisömääriin nähden, eikä sovellu hyvin jalkapallon seuraamiseen (vrt. Musiikkitalon konsertit järjestettäisiin Helsingin Jäähallissa). Suomen maajoukkueelle Sonera Stadiumin kapasiteetti on puolestaan aivan liian pieni.
5. Ja lisäksi, yksi sopivan kokoinen UEFA-mitat täyttävä areena riittäisi kyllä Helsinkiin mainiosti. Nythän lähin sellainen löytyy Tukholmasta. Kapasiteetti Olympiastadionin ja Sonera Stadiumin välistä ja suljettavalla katolla varustettu ympärivuotiseen käyttöön soveltuva areena olisi urheilun ja konserttien kannalta juuri se mitä kaupunkin tarvitsisi. Sellaisen voisi rakentaa vaikka Sonera Stadiumin paikalle. Helsingin ilmasto huomioiden, se voisi olla kaupallisessakin mielessä oikein kannattava. Tästä (ideastasi?) Helsinki voisikin ottaa kopin.
Kysyn ihan vilpittömästi: eikös siitä Stadionista nyt katteidensa ansiosta nimenomaan tule asiallisempi stadioni myös fudikselle?
Sillä jalkapallon vuoksi se tolppien vähäinen määrä meille myytiin. Ja tuli muuten kalliiksi.
Sonera on niin huonosti suunniteltu, että se rajoittaa jalkapallon kasvua Stadissa ihan selvästi. Puoliajat taivasalla, sade tulee katonkin alle, tuuli pääsee koko rakennelman läpi ja vesi tuhoaa kattamattomat rakenteet ja vuotaan sisätiloihin. Keväällä ja syksyllä pari tuntia katsomossa on sellaista kylmää extremeä että itse en ainakaan vanhemmille ihmisille suosittelisi, ja nuoremmathan ovat sellaisia velliperseitä muutenkin. Kaikki palvelutilatkin ovat alimitoitettuja ja huonosti suunniteltuja.
Miksi olisi kaupungin etu, että jalkapallo ei kasvaisi? Ja miksi kaupungin ei tulisi pitää omaa kiinteistöään edes siedettävässä kunnossa? Melkoinen sorto, kun jääkiekko saa uusia halleja ja nyt jo kiinteistöbisnestäkin tehdäkseen kaupungin suojeluksessa ja nyt sitten populisti Oskala koittaa nostaa kapinaa futista vastaan. Voi helevata. Ja Seppo voi työntää hallinsa sinne itseensä. Futista pelataan ulkona.
Varmasti on kaupungin etu että jalkapallo kasvaa. Mutta kaupunginhallituksen jäsenenä haluan tietää että mitä kaupungin 80,5% omistama yhtiö aikoo ja onko kaupungilla jotenkin hanskassa mitä kaupungin vasen ja oikea käsi puuhaavat samalla neliökilometrillä.
Töölössä on sopivasti kaksi jalkapallostadionia vierekkäin. Sonera-stadionille mahtuvat kotimaan liigan katsojat oikein hyvin ja vastakunnostettu Olympiastadion on käytettävissä maajoukkueelle, UEFA:n herroille ja isommille katsojamäärille.
Sonera-stadion sinänsä on remontin tarpeessa. Se johtuu osittain siitä, että koko stadionin rakentaminenhan on itse asiassa jäänyt pahasti kesken, kun tuuli pääsee esteettömästi puhaltamaan koko riisutun betonirungon läpi. Hjallikselta taisivat aikoinaan rahat loppua kesken.
Sonera Stadium vertautuu lähinnä vieressä olevaan Nordenskjöldinkadun jäähalliin, ei Olympiastadioniin, joka ensisijaisesti on historiallinen ja arkkitehtooninen monumentti, ei urheilupaikka. Jos kyseessä olisi tavallinen yleisurheilustadion, se olisi purettu ja tilalle olisi rakennettu nykyaikainen Stadion pienemmillä kustannuksilla.
Kaupunki tuntuu kovasti puoltavan Nordenksjöldinkadun varren rakentamista, jotta gryndauksesta saatavilla varoilla voidaan rakentaa uusi jäähalli vanhan viereen, sen sijaan että nuo varat tulisi at kaupungin tontinmyyntituloksi. Kaupunki ts. subventoi jääkiekkoon uuden hallin vanhan viereen, mutta blogissa nillitetään jalkapallostadionin välttämättömistä peruskorjauksista. Olen pettynyt.
Erittäin pienelle alueelle Töölön vanhan jäähallin kulmalle yritetään ahtaa järkyttävä määrä erilaista rakentamista uuden jäähallin varjolla. Tällaiset rakennusmassat eivät alueelle mahdu, eikä niitä sinne myöskään kaivata.
Ei Helsingillä ole mitään velvollisuutta osoittaa urheilupuistosta tällaisia alueita rakentajille. Hotelleja ja kauppakeskuksia ja uusia jäähalleja voidaan rakentaa muuallekin. Sen sijaan vanha, jo legandaariseksi käynyt Nordenskiöldinkadun jäähalli tulisi kunnostaa. Nykyisen hallin kapasiteetti riittää hyvin kiekkojoukkueelle.