Malmin lentokentästä

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru avasi sunnuntain Hesarissa keskustelun Malmin lentoaseman tulevaisuudesta. Aihe olisi tullut tällä valtuustokaudella eteen viimeistään yleiskaavan valmistelun yhteydessä, mutta voihan sitä miettiä jo nytkin.

Kuva: Esa Pitkänen, CC-lisenssi.

Miksi lentokentän muuttamisesta asuinalueeksi ylipäätään keskustellaan? Onko kyseessä jokin Vihreiden syväekologinen viha kaikkea ilmailua kohtaan? Ei. Selitys on paljon yksinkertaisempi. Hyvä sijainti tekee maa-alasta erinomaisen kohteen rakentamiselle ja siten erittäin arvokkaan. Paljonko Malmi maksaisi? Tehdäänpä nopea hiha-arvio.

Lentokenttäalue on kartasta summittain mitaten noin neliökilometrin, carting-alue mukaanluettuna noin 1,2 km2.

Alueelle voitaisiin kaavoittaa asutusta vaikkapa 0,68 aluetehokkuudella, joka on sama kuin Arabianrannassa. Tontin hinnaksi voi arvioida noin 700€ per kerrosneliömetri.

Jos Helsinki myisi maan, sen hinnaksi tulisi noin
1 000 000m2 * 0,68 * 700€/m2 = 476 000 000€ eli 476 miljoonaa euroa. Carting-alueen kanssa noin 570 miljoonaa euroa. Hintahaarukka liikkunee 400 ja 700 miljoonan euron välillä rajauksesta, aluetehokkuudesta ja neliöhinnasta riippuen. Pähkinänkuoressa: yli puolen miljardin euron tontti.

Kilometrin mittaisen asfaltoidun suoran, kahvilan ja muutaman varastorakennuksen rakentaa huomattavasti halvemmalla jonnekin toisaalle. Vuonna 2002 Uudenmaan liitto arvioi lentokentän rakentamiskustannuksiksi Mäntsälässä noin 40 miljoonaa euroa.

Jos Malmin ilmailijat omistaisivat tonttinsa itse, olisi lentokentän paikalla ollut asuinalue jo pitkään. Mutta kun yhteisesti omistettu maa on ilmaista… Toki asuinalueen perusinfrakin maksaa, mutta hanke on erittäin todennäköisesti mahdollista toteuttaa Helsingille kokonaisuutena kannattavasti.

Toivottavasti ministeriö löytää kentän toiminnalle korvaavan tilan jostain Uudeltamaalta – Malmin rakentamisen suunnittelun voisi minun puolestani aloittaa nopeallakin aikataululla.

EDIT 18.2.klo 15:00: Keskustelun yhteydessä minulle huomautettiin että Malmin kenttä aiheuttaa melunsa vuoksi noin viiden neliökilometrin vyöhykkeen, johon ei saa asuntoja rakentaa. Yhteensä lentoasematoiminta estää siis asuntorakentamisen noin kuudelle neliökilometrille Helsingissä. Jokainen voi arvioida kustannuksen.

Kommentit

  1. Heikki sanoo

    Malmin lentokentän melualue, jolle ei asuntoja saa rakentaa, on huomattavasti tuota merkittyä suurempi. Yhteensä noin 5 km2. Siitä voi itse kukin laskea rakennusoikeuden arvon vaikka varsin pienellä 0,5 aluetehokkuudella.

  2. Tapio Peltonen sanoo

    Tällaiset historia-arvot ovat todella hankalia. Minä kannatan Malmin lentokentän pitämistä nykyisessä käytössään oikeastaan lähinnä sen vuoksi, että sitä ei TARVITSISI rakentaa täyteen asuntoja jos autopaikkanormista luovuttaisiin, ja korttelikaupungin lisärakentaminen sallittaisiin. Miljardien maaomaisuutta haaskataan typerämpiinkin tarkoituksiin (vaikkapa kaupunkimotarit), joilla ei ole minkäänlaista historiallista tai tunnearvoa.

    Toki se kenttä vie valtavasti tilaa. Mutta, no, se on ilmailuhistoriallisesti maailmanluokan harvinaisuus, ja Helsinki on kokoonsa nähden rakennettu niin harvaan että tiivistää voisi muualtakin.

  3. Jarmo Karvinen sanoo

    Helsingissä on nähdäkseni vielä muutakin rakentamatonta maata kuten Viikin pellot ja parit golfkentät. Lisäksi suunnitteilla on mm. Pasilan alueen rakentaminen. Entä sitten kun Helsingistä on kaikki tontit rakennettu?

  4. sanoo

    Tarjouduin uhrilampaaksi esittäessäni tätä syksyllä 2011. Hyvä Hannu!

    Kun viimeisessä, edelleen voimassa olevassa Helsingin vuoden 2002 Yleiskaavassa asetettiin tavoitteeksi rakentaa 50-60 tuhatta uutta asuntoa, tämä on valitettavasti tullut tarkoittamaan asukkaille kallisarvoisten viheralueiden nakertamista, jopa suoranaista tuhoa. Näin ei tarvitsisi olla. Jos rakennettaisiin Malmin lentokentälle ja Santahaminaan, yhteenkään virkistyskäytössä olevaan viheralueeseen ei tarvitsisi kajota.

    Tässä vaiheessa joku varmaankin haluaa esittää vastalauseen. Malmin lentokenttäaluetta kiertää alueellinen viheralue, ja moni muukin kuin minä on saanut tutustua Santiksen ainutlaatuiseen luontoon, joka sotilaiden mielestä on säilynyt sellaisena koska saarella ammutaan, sinne kätketään aseita ja siellä pidetään leirejä. Haloo?

    Jos Malmi ja Santis kerran ovat niin upeita viheralueita, silloin niiden nimenomaan pitää olla kaiken kansan ihasteltavissa ja käytettävissä. Muuta väittävä tulisi esittäneeksi niiden rauhoittamista suojelualueiksi.

    Voin helpottaa helsinkiläisten vihreiden ystävieni taakkaa heittäytymällä uhrilampaaksi. Tiedän, että meikäläiset jakautuvat tässä asiassa. Olisin tämän tosin tehnyt vaikka olisinkin asunut Helsingissä ja kenties asettunut kunnallisvaaliehdokkaaksi. Uhraan paljon mieluummin Malmin ja Santiksen asuinalueiksi kuin Lääkärinkadun, Kuninkaantammen, Mustavuoren ja Meri-Rastilan, puhumattakaan Kruunuvuorenlammen ja Stansvikin ympäristöistä. Myllypuron metsä on jo menetetty. Ja nämä alueet ovat jo nyt asukkaiden suosimia virkistysalueita, useimmilla seudullista merkitystä ja jopa valtakunnallisia luontoarvoja, kun taas Santiksella ei ole nykyisellään virkistysarvoa ja lentokentän kutsuminen virkistysalueeksi on perverssiä, ellei sitten satu tykkäämään lentokoneiden bongailusta. Santiksen asuinrakentaminen poistaisi myös sieltä ammuntojen aikana kuuluvan älämölyn, joka kantautuu kauemmaskin kuin kymmenien tuhansien laajasalolaisten iloksi.

    Jos kerran Helsingillä on sanottu asuntopula, ja meillä pääkaupunkina ja luontaisena vetovoimakeskuksena on erityinen velvollisuus pysäyttää omakotitalomaton haulikolla ammuttu, hallitsematon leviäminen, silloin meillä ei pidä olla varaa varata isoja maa-alueita eksklusiivisille harrastuksille tai poikien kaupunkisotaleikeille. Sama muuten koskee myös golfia, olen nyt vakuuttunut.

  5. sanoo

    ”Muuta väittävä tulisi esittäneeksi niiden rauhoittamista suojelualueiksi.”

    Jokseenkin näin. On sitä huonompiakin alueita suojeltu. Ja nyt puhun siis luonnonsuojelusta.

    Tässä on nyt taas kyse siitä, että onko luonnon monimuotoisuudessa kyse vain siitä, että nättejä lajeja on kiva katsella. Vastaushan on ei: biodiversiteetillä on aikamoinen arvo, joka ei liity siihen, voiko ihminen niitä lajeja/ekosysteemejä/yms. pällistellä.

    (Malmin kohdalla kyse on itselleni vähän epäselvä. Onhan se avomaiden linnustoalueena erittäin merkittävä Helsingin mittakaavassa, mutta en nyt osaa sanoa, löytyisikö pesäpaikkoja muualta. Toisaalta esim. alueen hyönteislajisto olisi mielenkiintoista tutkia.)

    Santiksen luonto sen sijaan on sellaista, että sen gryndaaminen on vastoin jokseenkin jokaikistä luonnonsuojelun dogmaa, filosofiaa ja lakipykälää. Itse uhraan todellakin mieluummin jonkun Kuninkaantammen tai muun perusmetsän. Kyllä sille kalpenee oikeastaan jokainen noista mainitsemistasi kohteista.

    Kotiläksyksi: http://jalkanen.blogspot.fi/2012/11/kaupunki-ja-luontoarvot.html

  6. Seppo Sipilä sanoo

    Blogisi nimi vaikuttaisi osuvan kerrassaan nappiin.

    Suomen Luonnonsuojeluliiton kanta Malmin kenttään on aivan päinvastainen, ks. lähdeluettelo alla.

    Sinänsä on aika hupaisaa, että nimenomaan Vihreiden edustaja vaatii nimenomaan rahan argumenteilla Koillis-Helsingin viimeisen avoimen luontohenkireiän rakentamista asunnoiksi.

    Tuomarinkylän pellot, Talin ja Vuosaaren golfkentät sivuutetaan aina asuinrakentamiskeskustelusta kulttuuriarvojensa perusteella. Hyvä niin, koska Helsingissä jäljellä olevaa monimuotoisuutta ei pidä hävittää.

    Tosiasia on kuitenkin se, että juuri Malmin lentokenttä aluekokonaisuutena on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö – toisin kuin mikään noista yllä mainituista. Ks. lähteet.

    Millainen pääkaupunkiseutu voisikaan olla, jos paperille piirretyt kaupunginrajat eivät suoraan määräisi kaupunkien verotuloja, eivätkä kaupunkien paikallispäättäjät varjelisi omia virka/luottamustehtävähiekkalaatikoitaan estämällä näiden keinotekoisten rajojen kaatamisen. Tonttipulaa ei todellakaan olisi!

    Lähteet:

    http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/vaikuta-lahiymparistoosi/lentokenttahankkeet

    http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_kartta.aspx?KOHDE_ID=1560&OBJECTID=24017

    • sanoo

      Moi Seppo!

      Mun mielestä on aika jännää kutsua lentokenttää ”Koillis-Helsingin viimeiseksi avoimeksi luontohenkireiäksi”. Ei se liene ainakaan kovin avoin tai sitten mä en ole ymmärtänyt lentotoiminnasta ja turva-alueista jotain.

      • Seppo Sipilä sanoo

        Täytynee korvata moniselitteinen sana ”avoin” sanalla ”avara”. Kolin maisemistakin nautitaan lähinnä katselemalla, tuntematta pakkoa tallata jokaista näkyvää neliömetriä jalalla.

        Suoja-alueilla kentän ympärillä liikkuminen ja ulkoilu on vapaata, liikennealueella luonnollisesti ei. Niittymaisema on kuitenkin kaikkien nautittavissa ja tuo avaruutta lähiöiden keskelle.

        Tämä on paikallisten asukasyhdistysten valtaosan kanta (erityisesti kenttää lähinnä sijaitsevat Tapanila-seura ja Puistola-seura, lisäksi ainakin Siltamäki-Suutarila-seura ja Suutarilan Omakotiyhdistys ry – ks. lausunnot Yleiskaava 2002:een). Samaa viestiä on esittänyt MaTaPuPu Birding Society lintutieteellisistä lähtökohdistaan.

  7. Kimmo Rantanen sanoo

    Kuten yllä nähdään, Hannu Oskala tekee hatusta vedettyjä laskelmia, paljonko olisi Malmin kentän hintalappu. Saa hinnaksi ison luvun. Ja unohtaa tehdä vastaavan laskelman kaikille muille vapaille alueille Helsingissä, joihin ei olla suunnittelemassa asuntoalueita (näistä tulisi pitkä lista!). Ja sitten oikopäätä tekee johtopäätöksen, että Malmi on rakennettava asunnoiksi.

    Onneksi Oskalan kaltaiset yksinkertaiset tyypit eivät päätä, miten Helsinkiä tulisi rakentaa.

  8. sanoo

    Malmin alueen kunnallistekniikan hinta (paalutuksen osuus)

    Jos Malmin alueelle halutaan rakentaa asuntoja 25 000 ihmiselle, pitää alue paaluttaa. Maanrakennusfirmoista saadun tiedon mukaan paalujen väli toisistaan olisi 80 cm. Tällöin yhdelle neliökilometrille tulisi 1 562 500 paalua. Ja Malmin alueen koko on noin 2 km2 Eli määrä olisi noin kaksinkertainen eli noin 3 miljoonaa paalua.

    Sellainen noin hinta paalumetrille olisi 40 euroa. Malmin alueella tarvitaan 15 – 25 metrin paalutussyvyyttä, käytän tässä keskiarvoa 20 m. Joten pelkästään paalutuksen hinta olisi 2,4 mrd. Tässä ei ole otettu huomioon saastuneen maan vaihtoa, eikä poikittaistukemista, joka näin syvässä ja pehmeässä kohteessa olisi pakollista.

    Halpaa? Ja kaikki tämä kaupungin piikkiin. Oliko laskelmani oikea? Miksi tästä ei puhuta?

Paluuviitteet

  1. Omistaako Helsinki liikaa maata?…

    Helsingin kaupunginhallituksessa istuva Hannu Oskala (vihr) kirjoittaa blogissaan Malmin lentokentästä: ”Jos Malmin ilmailijat omistaisivat tonttinsa itse, olisi lentokentän paikalla ollut asuinalue jo pitkään.” Niinpä. Oskalan varovaisen a…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>