Hannu Oskala

  • Blog
  • Kuka Hannu?
  • Yhteystiedot

Miksei ole suomalaista Netflixiä?

15/04/2014 : Hannu Oskala 7 kommenttia

Jokunen kuukausi sitten tekijänoikeusjärjestöt ja palvelinoperaattorit pääsivät sopuun tavoista, joilla verkkotallentamisen kanssa päästään eteenpäin. Hyvä. Sopimusten kautta homma etenee. Syntyy palveluita, jotka ovat sekä hyviä kuluttajille että kannattavia tuottajille.

Sopu ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia. Sosiaalisessa mediassa moni ihmetteli miksei ole suomalaista NetFlixiä ja epäiltiin että ratkaisulla estetään sellaisen syntyminen. Eli ongelma oli jälleen tekijänoikeuksissa.

Paitsi että ei ollut. NetFlix kunnioittaa kaikkia tekijänoikeussopimuksia ja sen toiminta on täysin Suomen nykyisten tekijänoikeuslakien mukaista.
finnish_netflix
Mistä sitten on kyse? Kyse on koko internetin toimintadynamiikasta.

2000-luvun vaihteessa kun tekijänoikeuksien ja internetin ensimmäisiä vääntöjä käytiin, tekijänoikeuksien purkua puoltaneet tahot olivat vahvasti ”pienen tekijän puolella”. Kunhan vaan tekijänoikeuksista päästäisiin, suuryritysten voitot sulaisivat ja syntyisi uusi uljas joukkoistettu maailma, jossa me kaikki luomme sisältöjä toisillemme. Julkaisukynnyksen poistaminen vapauttaisi kulttuurin.

Ja osin juuri näin tapahtuikin. Youtube on pullollaan ”matti meikäläisten” videoita, joista osa voi saada jopa miljoonayleisön ja musiikkia on tarjolla ilmaiseksi enemmän kuin kukaan ehtii koskaan kuunnella.

Murros ei kuitenkaan poistanut suuryhtiöiden valtaa. Pikemminkin päinvastoin – se korostaa sitä. Internetin ja digitaalisten palveluiden peruslogiikka kun on luontaisesti ison toimijan puolella. Skaalaedut ovat kertaluokkaa analogista maailmaa kovempia.

Hyvä esimerkki on sähköposti. Jos perustat sähköpostiserverin kymmenelle hengelle, syntyy kustannuksia vähintään satoja euroja vuodessa, eli jotain kymppejä per käyttäjä. Jos perustat sähköpostiserverin miljardille käyttäjälle, jää yksittäisen käyttäjän kustannus euron promillen sadasosiin.

Suomalaista Netflixiä ei siis synny ihan siitä yksinkertaisesta syystä että sille ei synny riittävästi kysyntää eikä se pysty kilpailemaan kansainvälisten toimijoiden kanssa hinnalla tai sisällöllä. Pelkkä immateriaalisten markkinoiden monopolistinen luonne riittää, syntipukiksi ei tarvita Teosto-mafiaa. En minäkään maksaisi kymmentä euroa kuussa palvelusta, jonka erikoissisältö olisi Metsoloita ja vanhat Kummelit.

Tässä olisikin miettimisen paikka tekijänoikeuskeskustelun molemmille osapuolille. Miten luodaan tulevaisuuden sisältömarkkinat, joilla myös Suomen kokoisella kieli-, kulttuuri- ja markkina-alueella on mahdollista tuottaa laadukkaita sisältöjä. Onko julkinen tuki ainoa vaihtoehto?

Kategoriassa: tekijänoikeudet Avainsanoilla: ek2015, netflix, tekijänoikeudet, tekijänoikeus

Kommentit

  1. Lassi Laitinen sanoo

    16/04/2014 20:43:ssa

    Hei Hannu,

    Kommentoin nyt aiheen semisti vierestä ja tiedostan, että olet saanut kimmokkeen postaukseen twitter-tuskailuista, mutta sivuan myös tekijänoikeustalojen kyykytystä, joten näillä mennään.

    Ei kai sitä välttämättä tarvita suomalaista Netflixiä vaan enemmänkin muutama koko maailman Netflix, Spotify, Skype tai muu vastaava. Jos alusta on sisällönjakelua varten, toki YLEkin voisi asiakkaana sitä käyttää.

    Itse olen siinä uskossa, että Suomessa noudatetaan maailman säntillisimmin EU-lakien lisäksi tekjänoikeusjärjestöjen, suurten mediatalojen ja levy-yhtiöiden ymmärtämättömille poliitikoille yleisen edun nimissä sanelemia tekijänoikeuslakeja.

    En pidä mahdollisena, että YouTube, Spotify, Napster, Soundcloud, Tumblr, Instapaper, Pocket, Twitter, Pinterest tai Chegg olisivat voineet tulla Nyky-Suomesta, koska täällä ei ole välitilaa vailla valmista lainsäädäntöä: kaikki on ostettava moneen kertaan fyysisinä ja digitaalisina kappaleina. Tai varsinkaan Suomesta vuonna, jolloin palvelut on muualla perustettu. Suomessa ei voi mennä ”liikaa videoita, ei ehditä valvoa” jorinoiden taakse, palvelut suljetaan ja yrittäjät laitetaan kyykkyyn.

    Tunnetko Bookabookan tapauksen? Kannattaa tutustua: http://www.talouselama.fi/uutiset/ttvk+tappoi+suomalaisinnovaation++nyt+jenkkifirma+takoo+rahaa+samalla+idealla/a2174062

    Enää tässä maassa pääomakaan ei ole ongelma, koska peliteollisuuden, startup-kulttuurin ja Slushin myötä myös isoilla pelimarkoilla heiluvat käyvät täällä säännöllisesti ja kotimainenkin raha on alkanut löytää kasvupotentiaalisia kohteita. Esimerkiksi Venuusta ei välttämättä tule vain Suomen AirBnB:tä tapahtumille vaan koko maailman Venuu.

    Ystävällisin terveisin,

    Lassi

    Vastaa
    • Hannu Oskala sanoo

      17/04/2014 10:47:ssa

      Moi,

      Bookabooka on tuttu ja valitettava keissi. Ja tottakai tekijänoikeusjärjestöjen asenteessa ja jopa tekijänoikeuslaissa on parannettavaa, en sitä kiellä.

      Tällä kirjoituksellani herättelin vähän kahta ajatusta:
      1. Vika ei aina ole tekijänoikeuksissa, vaan se voi olla myös ihan netin perus toimintalogiikassa ja

      2. Toimintalogiikasta seuraa tiettyä markkinadynamiikkaa, josta seuraavan lopputuloksen kuvittelisin olevan ongelmallinen muidenkin kuin ”kulttuuriväen” mielestä.

      Vastaa
  2. Jouni Martikainen sanoo

    17/04/2014 05:39:ssa

    Hannu Oskala: ”Miten luodaan tulevaisuuden sisältömarkkinat, joilla myös Suomen kokoisella kieli-, kulttuuri- ja markkina-alueella on mahdollista tuottaa laadukkaita sisältöjä. Onko julkinen tuki ainoa vaihtoehto?”

    Eli kun ihmiset suoraan (tai välillisesti mainosten kautta) eivät ole vapaaehtoisesti valmiita maksamaan ko. sisältömarkkinoista riittävästi, niin otetaan se puuttuva massi ihmisiltä pakolla veroina, ja järkätään sisältömarkkinat kuntoon niillä verotuksen pakolla kerätyillä varoilla. ;D Ah, kuinka kultturelli idea!

    Vastaa
    • Hannu Oskala sanoo

      17/04/2014 10:44:ssa

      No me varmaankin arvotamme kotimaisen kulttuurin ja ylipäätään sisältötuotannon eri tavalla. Minun mielestäni sillä on oma erillisarvonsa jota voi ja tulee puolustaa.

      Vastaa
    • Grejus sanoo

      24/04/2014 09:50:ssa

      Tämä idea on jo käytetty, sen nimi on YLE.

      Vastaa
  3. Mikael Suomela sanoo

    18/04/2014 09:10:ssa

    Voi hyvinkin olla, että pienillä kielialueilla on syytä tukea voimakkaasti ko. kielillä tehtävää kulttuurituotantoa. Olisin kuitenkin enemmän huolissani koulutuksesta. Suomessa olisi erityisesti panostettava suomenkielisen (ja suomenruotsalaisen sekä suomensaamelaisten) koulutusmateriaalin tuotantoon korkeakoulutusta myöten. Halunnemme pitää ajattelun omakielisenä? Jo nyt on selkeästi nähtävillä, että korkeakoulut lipsahtavat helposti käyttämään englantia, myös silloin kun siihen ei ole tarvetta. Kielialue näivettyy, mikäli sen tiede ja kulttuuri ei ole omakielisesti elinvoimaista. Suomella on vielä varaa oman kielen tukemiseen, eritoten jos samalla kehitetään suomen kielisen sähköisen julkaisemisen edellytyksiä.

    Vastaa
  4. http://id-vision.Be/pcdokter/xango688499 sanoo

    09/09/2014 23:43:ssa

    And now to the most important question, how can you avoid becoming a part of that 97 % high failure rate.
    They are not afraid of making mistakes, because
    they know that making mistakes is a part of succeeding, and you also have to remember that if you want to succeed with your Xan – Go
    business. A small business independent distributor in a successful product distribution network can create their own successful income
    based economy.

    Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Maailma pelastetaan kaupunki kerrallaan.

Aiemmat kirjoitukset

  • Helsingin juna-asemien opasteet
  • QAnon, Twitter ja sananvapauden uudet haasteet
  • Viestintää kannattaa varoa – toisinaan se voi onnistua
  • Valtuustoaloite: Lähiliikenteen juna-asemien kehittäminen
  • Kolme miljoonaa korona-tukea kulttuurille!

Haku

Arkistot

Copyright © 2021 · Genesis Sample Theme milloin: Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään