Opetusvirasto säästää omista tiloistaan

Suomen Kuvalehti on kunnostautunut viime viikkoina Helsingin opetustoimen päätösten uutisoinnissa. Tuoreimmassa jutussaan SK kertoo että:
Helsinki__Kouluja_lakkauttavan_opetusviraston_uudet_tilat_maksavat_miljoonia_-_Suomenkuvalehti_fi
Vierailin tänä aamuna Puistolanraitin ala-asteen Nurkkatien koulussa. Sielläkin nousi esiin se että ”miten voi olla mahdollista että kouluja lakkautetaan ja samalla Opetusvirasto käyttää 43 miljoonaa hallintobyrokraattien tiloihin”.

Ottamatta kantaa kouluverkkoa koskeviin päätöksiin, nyt on pakko oikoa faktoja virastotalon suhteen.

Opetusvirasto toimii tällä hetkellä Hämeentiellä yksityiseltä taholta vuokratussa kiinteistössä. Nyt on tarkoitus muuttaa kaupungin omistamaan kiinteistöön, jota tietenkin käyttöä varten remontoidaan.

Suurin väärinymmärrys lienee se että Opetusvirasto maksaisi ensin 43 miljoonan remontin ja sen jälkeen vielä vuokraa. Näin ei ole. Opetusviraston tulevaisuudessa maksama vuokra sisältää remontin kustannukset.

Uusiin tiloihin siirryttäessä Opetusviraston maksama vuokra laskee noin 440 000 euroa vuodessa. Eli tulevaisuudessa Opetusvirasto käyttää vähemmän rahaa byrokraattiensa tiloihin ja maksaa sisäistä vuokraa kaupungille yksityisen vuokranantajan sijaan.

Tilankäyttöä myös tehostetaan – neliömäärä per työntekijä laskee ja koko toimitilojen järjestely on modernimpi ”monitilakonsepti”. Kokonaisuudessa viraston neliömäärä laskee noin kolmanneksen.

Tämän lisäksi Teollisuuskadun varrella sijaitsevaan kiinteistöön tulee muutakin kuin ”paperinpyörittäjiä”. Sinne sijoitetaan yli 900 opiskelijapaikkaa Stadin ammattiopistolle, jonka osuus korjauskustannuksista suhteessa neliömääriin on noin kaksi kolmasosaa. Näitä lisäpaikkoja kaivataan Helsinkiin kipeästi jotta kykenemme toteuttamaan nuorisotakuuta! Tässä niitä saadaan erinomaiselle sijainnille sekä opiskelijoita että ammattiopistoa ajatellen – läheiset toiminnot tukevat toisiaan. Erinomaista.

Närää ovat herättäneet myös Opetusvirastolle läheisestä pysäköintilaitoksesta vuokrattavat 58 parkkipaikkaa – edellisessä kohteessa pärjättiin 40:llä. Tämä päätös ei ole kuitenkaan opetuslautakunnan tai opetusviraston, vaan johtuu suoraan kaupunkisuunnittelulautakunnan pysäköintinormista. Tätä normia me Vihreät olemme yrittäneet vuosikausia muuttaa järjellisemmäksi, valitettavan heikoin tuloksin. Tämä on kokoomuslaisen parkkipaikkasosialismin lopputulos.

Kouluverkkoa koskevat päätökset herättävät ymmärrettävästi kuumia tunteita. Tätä hanketta ei kuitenkaan ole yhtään mitään syytä vastustaa. Syntyy sekä aitoa säästöä että erittäin tarpeellisia lisäpaikkoja nuorille opiskelijoille.

Kommentit

  1. Seppo Siika-aho sanoo

    Hei Hannu,

    Normaali hyväkuntoinen vuokratoimistotila hyvien yhteyksien päässä Helsingissä maksaa 220-300 eur/hlö/kk. Suunnitelman mukaan uusi tila on käytössä joulukuussa 2016, jolloin vuosivuokra tulee olemaan 1 569 870 euroa vuodessa, joka tekee 513 eur/hlö/kk viraston 255 työntekijälle. Siihen asti vuokra on 2 158 551 euroa, miköä tekee 705 eur/hlö/kk.

    Säästöä nykyiseen siis tulee, mutta vasta vuodesta 2017 alkaen. Ja miksi Opetusvirastolle ei kelpaa normaalihintainen tila, varsinkin tilanteessa missä koko kaupunki on täynnä tyhjää toimistotilaa? Kyllä nuo koulutilat olisi voitu rakentaa ilman virastoakin.

    Vuositason miljoonasäästöllä pitäisi pystyssä parikin lähikoulua.

    • sanoo

      Kannattaa muistaa että Kiinteistövirasto laskuttaa Opetusvirastolta sisäistä vuokraa, jossa on paitsi pääomakustannukset, myös laskennallinen tuotto. ”Markkinahinta” toimistokiinteistölle muodostuisi hiukan toisin – eli markkinoilla. Tämä voi hyvin selittää osan hintaerosta. Kaupunki kyllä kilpailuttaa remontin, joten se on ihan markkinahintaista.

      Lisäksi en tiedä millainen tilasuunnitelma yksityiskohdissaan on. Voi olla että neliöille on ihan hyviäkin, koko opetusvirastoa hyödyttäviä toimintoja, jotka nostavat hintaa suhteessa ”tavalliseen” toimistoon. Mitään älyttömän prameita nämä lukaalit eivät mun kokemukseni mukaan kyllä ole.

      Ero yksityisiin toimijoihin tulee todennäköisesti siitä että per keskimääräinen työntekijä on hiukan enemmän neliöitä. Siihen voitaisiinko tätä vielä entisestään tiivistää en osaa ottaa nyt suoraan kantaa. Riippuu sekä tilasta että tehtävien luonteesta.

  2. Seppo Siika-aho sanoo

    Ok,

    Mutta niinhän vuokrahinta vapaillakin markkinoilla toimii; sijoitetulle pääomalle haetaan tuotto, normaalisti kiinteistöbisneksessä 4-7% jos oikein muistan. Opetusviraston tiedotteessa tiloja tulee 6000 neliötä, eli 23,5 m2 per hlö. Normaali toimistotehokkuus on yleensä 15-20 m2/hlö. Mutta tuo ei selitä kokonaan kallista tilaa. Jotain tehdään joka maksaa enemmän kuin tavallinen toimisto.

  3. Tuomas Rantanen sanoo

    Hei. Kuten hannu kirjoittaa, kyse on myös oppilaitoksesta. Siksi vuokran kustannustehokkuuslaskelmaa ei voi tehdä vain hallintohenkilökunnan osalta.

  4. Jouni Tervaskanto sanoo

    Blogi vaikuttaa kiemurtelulta asian ympärillä … sopivilla vertauskohdillahan mikä tahansa kustannus on säästöä. Virasto voisi vuokrata valmiin tyhjän avokonttori toimistotilan Pitäjänmäeltä. Varmasti löytyy monia syitä miksi se ei ole mahdollista … mutta jos tehokkuutta halutaan kysymys on: Miten se on mahdollista. Keskustelu 43 miljoonasta on hyvä, kiva nähdä muitakin ajatuksia siitä miten säästöjä saadaan kuin sulkemalla lähiyhteisöjen kouluja.

    • sanoo

      Hei Jouni!

      Nyt minun on kyllä vaikea ymmärtää mikä blogissani on ”kiemurtelua”?

      Kyllä se on ihan aitoa säästöä ja tehostamista jos vuokra laskee 440 000€/vuosi ja viraston neliöt vähenevät samalla 9000m2 -> 6000m2.

      • Jouni Tervaskanto sanoo

        Pahoittelen sanavalintaani, se oli huono. Kysymys on enemmän siitä että olen urani aikana nähnyt säästöoperaatiota ja siihen liittyvää argumentointia. Tilanteissa kun säästöjä vain pitää näyttää, niin usein pulpahtelevat vastaan eri keinot oikaista asiassa, tällaisia ovat mm: Mahdollisimman kalliin referenssin valitseminen; Kustannusten ”tiliöintien” muuttaminen ja sisäisen laskutuksen käyttö; Konkreettisemmat osaoptimoinnin keinot; Kulujen herkempi tulkitseminen investoinneiksi (kassavirta on kuitenkin useinmiten kiinnostavin, sitä vasten Helsinkikin käytännössä ottaa tai on ottamatta lainaa); Sumuverho, eli näyttävät näennäiset toimenpiteet; Asioiden uudelleenniputtaminen. Kaupungin kassasta kaiketi yksinkertaisesti 43 miljoonaa lähtee remontissa ? Kommentit ja ”säästövinkit” tässä yksityishenkilönä ja sillä disclaimerilla että en ole systemaattisesti perehtynyt juuri tämän keskustelun lukuihin enkä yksityiskohtiin.

      • sanoo

        Looginen referenssi lienee tässä tapauksessa nykyiset tilat? Siihen verrattuna tilanne on selvä. Vuotuinen säästö 26%. Kyllä tässä virasto ”johtaa edestä” eli säästää omista tiloistaan.

  5. Jouni Tervaskanto sanoo

    En tainnut siis oikein osata ilmaista itseäni ymmärrettävästi … Jos se on säästöä että kassasta lähtee 43 miljoonaa sen sijaan että lähtisi vähemmän kuin 43 miljoonaan … on säästöä … niin ehkä se sitten on säästöä. Säästin muuten kakskyt tonnii autovaihdossa uudempaan, mutta vaimo pilasi ilon kun sanoi että ei meille uutta Audia olisi kumminkaan tullut.

Paluuviitteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *